Prat. Den 30 juni 2009


Caspar Berntzen är gäst i dagens avsnitt av programmet Sommarprat i Radio Vega med sändningar 11:03 och 21:10. Hur mycket programmet handlar om fallet Sibbo vet jag inte. Berntzen blev själv lokalpolitiker som en följd av inkorporeringen, men som jag ser det har han lång dragit helt felaktiga slutsatser av fallet Sibbo. Kanske beror det på att han inte följt med min blogg.

Yle har idag på förmiddagen publicerat en artikel med rubriken "Beslut i ersättningstvisten nästa år ". Nyheten är dock endast att kommunstyrelseordförande Eero Seppänen "tror att beslutet är att vänta i början av nästa år". Lyssna även till audioklippet "Eero Seppänen, kommunstyrelseordförande i Sibbo".

Osmo Soininvaara har i sitt senaste blogginlägg med rubriken "Korruption kallein hinta on yhdyskuntarakenteen vaurioissa" kommenterat planläggningen i Esbo och Sibbo. Jag citerar ur inlägget:


Kaavoituspäätösten hankkiminen puoluerahoituksen turvin ei ole vain moraalinen ongelma. Jos kaava on yleisen edun mukainen, sen pitäisi toteutua ilman päättäjien voiteluakin. Voitelua tarvitaan, kun halutaan tehdä yleisen edun vastainen päätös. Se, että kaavoitukseen liittyvä korruptio - tai sen lievemmät esimuodot - vaikuttavat kielteisesti yhdyskuntarakenteeseen, on lopulta paljon isompi ongelma kuin korruptioon liittyvät moraaliset ongelmat. Espoon kaavoitus 1970-luvulla on surullinen esimerkki siitä, mitä puoluerahoitusvetoisesta kaavoituksesta seuraa. ...

Varmaankin Espoon päätöksenteko on noita päivistä siistiytynyt, mutta sama meno jatkuu monissa kehyskunnissa. Poliitikkojen ja puolueiden lahjonnasta ei tarvitse olla kyse. Voi olla suorastaan ideologisia syitä suosia joitakin maanomistajia. Vaikka tarkoitus olisi hyvä, lopputulos on aivan yhtä paha, koska kaavoitusta ei ohjaa pyrkimys järkevään yhdyskuntarakenteeseen, vaan rakennusoikeutta jaetaan sen mukaan, missä kukin maata omistaa. Silmiin pistävää kuitenkin on, kuinka maanomistusolot ohjaavat kaavoitusta esimerkiksi Sipoossa, jossa tehdään yhä tolkuttomia yhdyskuntarakennetta tuhoavia ratkaisuja. Jokainen ruotsinkielisen suvun omistama kartano näyttää ansainneen oman omakotikaukionsa, joille ei ole mitään terveestä yhdyskuntarakenteesta nousevaa perustetta.




Fallet Sibbo

Flera år. Den 29 juni 2009



Yle har publicerat en text med rubriken "Ännu flera år innan Östersundom byggs ut". Yle har där till publicerat en notis med rubriken "Hälsovården samtalsämne i Östersundom". Båda texterna hittas på så väl på sidan Nyheter / Östnyland som sidan Nyheter / Huvudstadsregionen. Lyssna även på audioklippen "Endast små förändringar i Östersundom" och "Invånare i västra Östersundom".


I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingick en ledare med rubriken "Malmilta voi vielä lennellä pitkään". Jag återger här ett par stycken ur artikeln:


Helsingin kiire saada uutta tonttimaata asuntotuotantoon on helpottanut. Vielä muutama vuosi sitten ne mittavat rakentamismahdollisuudet, jotka syntyvät sataman siirrosta Vuosaareen, tuntuivat ehkä epätodellisilta. Toisin on nyt - kaavoituskin on pysynyt hyvin tahdissa. Lisäksi Helsingille avautuu laaja alue Sipoon alueliitoksen ansiosta. Siellä riittää työtä kymmeniksi vuosiksi. Malmin lentokentän muuttamisella asuntotonteiksi ei siis ole kiirettä, vaikka sen sijainti onkin erinomaine. ...

Liiketoimintana ja harrastuksena lentäminen on kiehtova laji, josta ei puutu kansainvälisyyttä. Jossakin Porvoon tai Lohjan tasalla kenttä tekisi elinkeinorakenteelle hyvää. Porvoo nousee todennäköisemmin vielä esiin vakavasti otettavana vaihtoehtona.




Fallet Sibbo

Arkiverat: Raimo Ilaskivi. Den 28 juni 2009



nyckelord: Ilaskivi


Raimo Ilaskivi torde egentligen inte ha spelat någon betydelsefull roll i fallet Sibbo. Ilaskivi, stadsdirektör i Helsingfors 1979 -1991, är främst en mytisk gestalt i sammanhanget. Från Helsingfors och speciellt från samlingspartistiskt håll har man velat framhålla att inkorporeringen av Östersundom representerar ett förverkligande av Ilaskivis förslag eller initiativ från år 1989. Ilaskivis roll har här dock förvrängts och missförståtts, inte minst av kommunindelningsutredare Pekka Myllyniemi.


Fallet Sibbo

Arkiverat. Den 27 juni 2009


Nu är jag äntligen klar med överföringen av mina blogginlägg till Blogger/ Blogspot. Alla inlägg har nu rätt datering, vilket betyder att bloggarkivet fungerar som det bör. Därför har jag flyttat bloggarkivet upp till vänstra marginalen. Mina förhoppningar för bloggen är härefter i första hand att den skall fungera som ett arkiv med dokument över fallet Sibbo. Min blogg dokumenterar dess värre fallet Sibbo endast delvis i kronologisk ordning, varför det inte alltid lönar sig att söka enligt datum på blogginlägg. I själva verket torde klassificeringen enligt nyckelord eller etiketter ofta vara mera relevant än klassifieringen enligt datum. Om tiden räcker till kommer jag att presentera ett nyckelord och en central faktor i gången i ett antal inlägg.




Fallet Sibbo

Avsiktlig feltolkning? Den 26 juni 2009

I mina blogginlägg "Inget frågetecken. Den 18 juni 2009" och "En mera omfattande lösning. Den 19 juni 2009" har jag noterat att finansministeriet beslutit att avslå framställningen om en ändring i kommunindelningen mellan Tusby, Träskända och Kervo samt att Kervo och Träskända kommer att besvära sig över ministeriets beslut. I går publicerade även Yle en nyhetstext med rubriken "Keravalla tyrmätään Kiviniemen perustelut", där det noteras att åtminstone Kervo kommer att besvära sig till HFD över ministeriets beslut. Jag citerar ur artikeln:


Kerava on tyytymätön valtiovarainministeriön Ristikytö-päätöksen perusteluihin. Kerava valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti (kok.) katsoo, että ministeri Mari Kiviniemen (kesk.) perustelut yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä Ristikytöä laajempana alueena ei ole toteutumiskelpoinen.

- Me emme pidä tällä hetkellä realistisena sitä, että kolme kuntaa yhtyisi. Silloin syntyisi yli 100 000 asukkaan kaupunki ja sellaiset eivät näytä olevan kovin toimivia eikä tehokkaita. Kerava, Järvenpää ja Tuusula ovat itsenäisiä ja järkevämpää olisi muuttaa rajoja kuten kuntalaki edellyttää, Lehti sanoo.

Ministeriö puolestaan katsoo, että yksinkertaisinta olisi, jos Järvenpää, Kerava ja Tuusula yhdistyisivät.

Vem har sagt att ministeriet eller Mari Kiviniemi vill se en sammanslagning av alla tre kommuner? Den helhetslödning som Kiviniemi eller åtminstone Centern torde önska är en frivillig sammanslagning av Kervo och Träskända, vilken i sig skulle kräva en (troligtvis ofrivillig) partiell sammanslagning av en del av Tusby.


Igår publicerade Yle en notis med rubriken "Pikaraitiotie Porvooseen?". (Se "Snabbspårvagn till Borgå. Den 25 juni 2009".) Det blev värre mot kvällen. Yle uppdaterade artikeln och ändrade rubriken till "Pikaraitiotietä kaavaillaan Porvooseen asti".

Jag citerar ur Yles uppdaterade text:


Itä-Helsingin liikenneratkaisut saattavat tuoda pikaraitiotien Porvooseen, koska metroradan rakentaminen Östersundomiin voi osoittautua liian raskaaksi investoinniksi. Porvoon suunnitelmissa on, että 20 vuoden sisällä kaupunkiin pääsee raiteita pitkin tavalla tai toisella.

Porvoon vanhoilla raiteilla kulkee tällä hetkellä vain museojuna, mutta tulevat vuosikymmenet saattavat hyvinkin palauttaa raideliikenteen kaupunkiin.

Laajentuneen Itä-Helsingin joukkoliikenteen on kaavailtu sujuvan metrolla. Se vaatisi kuitenkin kannattaaksen uusille alueille suuria asukas- ja työpaikkamassoja sekä tiivistä rakentamista. Liian harvaan rakennetulla alueella metro olisi taloudellisesti kannattamaton. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaankin huomattavasti metroa halvempaa pikaraitiotietä.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) sanoo, että pikaraitiotie voisi kulkea Itäväylän ja uuden Porvoontien suuntaisesti. Näin se voisi edetä Östersundomista aina Porvooseen asti tai ainakin hyvin lähelle Porvoota.

Helsingin keskustasta tuleva matkaaja voisi tulevaisuudessa vaihtaa itäratikan kyytiin mahdollisesti Itäkeskuksessa tai Puotilassa.


Planerna på en snappspårvagnsväg längs Österleden / Nya Borgåvägen istället för en metrolinje är inte alls peciellt ny, men Helsingfors torde här ha hållit låg profil med tanke på att metrolinjen var en central politisk och juridisk motivering till inkorporeringen. I inlägget "Metrolinje längs väg 170. Den 13 september 2008" avslöjade jag att Helsingfors räknade med snabbspårvagn istället för metro redan hösten 2007, före HFD:s avgörande i fallet Sibbo. För vrigt undrar jag vad Risto Rautava syftar på med "nära Borgå". Söderkulla ligger relativt nära gränsen till Borgå, den gamla gränsen till Borgå landskommun. Därifrån är det rätt långt till Borgå centrum.



Fallet Sibbo

Snabbspårvagn till Borgå. Den 25 juni 2009


Eftersom metron var ett centralt politiskt och juridiskt argument för inkorporeringen av Östersundom, har jag på denna blogg följt med hur Helsingfors metroplaner framskrider. En metrolinje till Östersundom verkar allt mera osannolik. Helsingfors utreder nu även officiellt alternativ till metro. Främst utreder man alternativet snabbspårvagn. (Se t.ex. "Alternativ till metro. Den 25 januari 2009".) Ett problem med så väl snabbspårvagnsväg som metrolinje är att det i framtiden torde behövas spårvägsförbindelse till Borgå. Överborgmästare Jussi Pajunen föreslog visserligen i februari 2008 att metron skall sträcka sig ända till Borgå (se "'Metro' till Borgå. Den 29 februari 2008") och Helsingin Sanomats ledarskribent jämförde den 11 juni 2008 HELI-banan med de lättare alternativen och skrev att "Metro tai sen jatkeeksi tuleva kevyempi raideliikenne yhdistäisi Helsingin ja Porvoon paljon paremmin", men dessa idéer har åtminstone inte jag tagit på allvar. (Se "Spårvagnslinje till Borgå. Den 11 juni 2008".) Idag har emellerid Yle publicerat en nyhetsartikel med rubriken "Pikaraitiotie Porvooseen?" Jag citerar ur artikeln:


Itä-Helsingin liikenneratkaisut saattavat tuoda pikaraitiotien Porvooseen. Metroradan rakentaminen Östersundomiin ei ole välttämättä taloudellista.

Metroradan rakentaminen vaatisi tiivistä aluerakentamista. Liian harvaan rakennetulla alueella metro olisi taloudellisesti kannattamaton

Siksi yhtenä vaihtoehtona tutkitaan pikaraitiotietä.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. Risto Rautava (kok.) sanoo, että pikaraitiotie voisi kulkea Itäväylän suuntaisesti ja edetä Östersundomista aina Porvooseen asti.

Helsingin Sanomat har senare på morgonen förmedlat Yles nyhet i en notis med rubriken "Itä-Helsingistä Porvooseen harkitaan pikaraitiotietä". Jag har i flera inlägg noterat att Helsingfors torde planera snabbspårvagnsförbindelsen längs Österleden/ Nya Borgåvägen. En möjlighet, som nämnts i offentligheten, är att fortsätta Jokerlinjen (Joker 1) från Östra Centrum österut. Själv har jag på denna blogg föreslagit att linjen "tillsvidare" kunde trafikeras med bussar, så som Jokerlinjen hittills. För en vecka sedan publicerades Yle en notis med rubriken "Jokerbanan olönsam att bygga". Motsvarande finsspråkiga nyhetstext hade rubriken "Raide-Jokeri on paljastunut kannattamattomaksi".



Yle har idag även publicerat en artikel med rubriken "Planeringen av Västbanan klar". Apropå planerna på en västbana till Lojo vill jag påminna om mitt blogginlägg "Sipoo sulle, rautatie mulle. Den 22 januari 2007". Jag undrar för övrigt om inte Helsingfors, nu när inkorporeringen är förverkligad, kunde medge att en östbana iform av en järnvägslinje till Borgå hade varit ett bättre alternativ än så väl en östmetro som en spårvagnslinje.


Hbl har på eftermiddagen publicerat en artikel med rubriken "Vanda + Helsingfors = Osant?".



Fallet Sibbo

Bastupolitik. Den 24 juni 2009


Helsingin Sanomat avslöjar i dagens tidning att Hannes Manninen och tre andra riksdagsmän hyr en bostad av Keva. Av dessa riksdagsmän har svenska Yle valt att lyfta fram just Manninen, vars hyra är längre än marknadshyra. Nyheten har ingenting med fallet Sibbo att göra, men Helsingin Sanomat noterar att "Helsingin Sanomien keräämät tiedot vuokrasuhteista vahvistavat edelleen kuvaa poliitikkojen, Kevan ja vaalirahoittajien läheisistä kytköksistä." På denna blogg har jag berört valfinansieringen bl.a. i inläggen "Valbidrag. Den 21 maj 2007" och "Vanhanen och byggnadsbranschen. Den 13 juni 2008".

Jan Vapaavuori antyder i ett blogginlägg från i måndags ett samband mellan valfinansiering och planering av stora köpcentra på landsbygden. Jag välkomnar Vapaavuoris kritik mot dylika köpcentra, men föreslår att bostadsministern först ser över eget bo. Om Samlingspartiets och Vapaavuoris eget beroende av byggnadsbranschen har jag skrivit bl.a. i inläggen "Sibbo storskog. Den 23 maj 2007" och "Varning för ras på bostadsmarknaden. Den 6 oktober 2008". Jag noterar där till att Iltalehti igår kunde avslöja att även Samlingspartiet har badat bastu med Kehittyvien maakuntien Suomi, närmare bestämt på Sandhamn. Det var inte minst hotet om att Sandhamn med försvarsministeriets legendariska bastu skulle omvandlas till bostadsområde som fick Samlingspartiet i Helsingfors att driva på en annektering av sydvästra Sibbo.



Till sist et utdrag ur diskussionsprotokollet fört vid Helsingfors stadsfullmäktigemöteden den 25 maj 2009:


YLITYSOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2009 TALOUSARVION MAANHANKINTAMÄÄRÄRAHOIHIN

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä kaupunginhallituksen esityksen perusteluissa mainitaan yhtenä maanhankinnan suuntana Sipoon liitosalue. Kysynkin kaupunginjohtajalta, aikooko Helsinki hankkia Sipoon liitosalueella kaikki uudet rakentamiseen tarvittavat alueet kaupungin omistukseen ennen niiden kaavoittamista? Miten neuvottelut mahdollisista vapaaehtoisista järjestelyistä ovat maanomistajien kanssa edenneet? Onko kaupunki valmis käyttämään lunastusoikeutta, mikäli maakauppoja ei synny kohtuullisin ehdoin vapaaehtoisella pohjalla?

Kaupunginjohtaja Pajunen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Hakasen kysymykseen:

Kaupunki noudattaa Östersundomin alueen kohdalla normaaleja periaatteitaan, että käymme neuvotteluja. Varmaankin toteutuu neuvottelujen tuloksena sopimuksia, joilla rakennusmaata tulee kaupungin omistukseen, mutta mitään sellaista päätöstä, että kaikki rakennusmaa ennen kaavoitusta tulisi kaupungille, että se olisi ehdoton edellytys, niin sellaista ei ole.



Fallet Sibbo

Strukturer. Den 23 juni 2009


Dragkampen i anslutning till förvaltningsreformen handlar liksom dragkampen i anslutning till kommunreformen i hög grad om strukturer som gynnar olika politiska partier. Det finns strukturer som skulle gynna de urbana partierna Samlingspartiet, SDP och De gröna, medan andra strukturen skulle gynna Centern. Motiveringarna för olika strukturmodeller handlar dock om helt andra argument så som klimathot och regional och kommunal självbestämmanderätt. Strukturerna och därmed kommunala och regionala gränser är även viktiga för Svenska folkpartiet. I själva verket gynnas Sfp långt av liknande kommunstrukturer som gynnar Centern. Center och Sfp är även de två partier som starkast förespråkat det kommunala självstyret. Därför upplevdes vissa Centerministrars stöd av Helsingfors anspråk på sydvästra Sibbo både som ett svek och ett brott mot Centerns egna principer, som inte minst Manninens så sträget försvarat. Centern är det sista partiet som skulle ha hoppats att Sibbo blir ett prejudikat. Därför var det för Centern viktigt att göra Sibbo till ett specialfall som gällde "metropolen" och "Finlands enda huvudstad".
Så väl när det gäller Sibbo som när det gäller Karleby har Centerns argument varit synnerligen motstridiga och tvivelaktiga. Sfp har däremot åberopat lagen och de principer, som även Centern traditionellt bekänner. I båda frågorna har Sfp fått flankstöd äver partigränserna. Så väl Sibbo som Karleby har backats upp av ett enigt Svenskfinland. Speciellt i Sibbofrågan profilerade sig Sfp som ett laglighetsparti. Ändå kan man fråga sig om inte partiet valde att ta ställning för laglighet därför att lagen borde ha gett partiet rätt. Det är i partiets eget intresse att grundlagen, språklagen och kommunindelningslagen respekteras. Det som är bra för Svenskfinland är oftast även bra för Sfp, men internt torde partiet vara mera intresserat av strukturer som gynnar Sfp än av principer.

En inkorporering av Östersundom kunde för Sfp:s del ha varit en acceptabel lösning, om inkorporeringsen samtidigt hade tryggat så väl Sibbos jälvständighet som Östra Nylands förbunds fortbestånd. Det var även för Sfp viktigt att strukturgruppen kunde enas om Manninens kompromissförslag angående kommunreformen. Det är därför inte speciellt märkligt att Matti Vanhanen upplevde Sfp:s deltagande i förhandlingarna om Sibbo i juni 2006 som "mycket konstruktiva". Men just ramlagens krav på ett befolkningsunderlag på 20 000 invånare för hälsovården utgjorde en stötesten i Sibbofrågan.
Sfp har enhälligt stött Sibbo i Sibbofrågan. Även partiets ungndomsorganisation, Svensk ungdom inklusive SU i Helsingfors, har ställt upp för Sibbo. På bloggen "Helsingforspåverkarna", som är en blogg för SU i Helsingfors, har jag hittat tre inlägg som anknyter till Sibbofrågan. Fastän lokalföreningen är starkt emot inkorporeringen, verkas det här ses som en självklarhet att inkorporeringen ären del av KSSR-procesen. Kopplingen mellan Sibbofrågan och KSSR gäller dock huvudsaken ramlagens krav på befolkningsunderlag för organiseringen av primärhälsovården. Den 28 augusti publicerade SU på denna blogg ett inlägg med rubriken "Kebabgryta och KSSR". Jag citerar ur inlägget:

För Helsingfors del består KSSR processen av Sibbofrågan som ännu inte blivit löst - men får vi Sibbo så får vi också en bit av Vanda (fast Vandaborna verkar inte så ledsna över det). På det hela taget verkar det ju som om resten av landet (trots vissa trilskande kommunfullmäktigen) ändå kan förhandla sig till sammanslagningar i motsats till storstan Helsingfors som tycker att det är okej att (lagstridigt) plocka åt sig russinen ur bullen...

Följande blogginlägg som berör Sibbofrågan publicerades den 3 september 2007 och har rubriken "KSSR och svenska ödesfrågor". Jag återger här det första stycket:

SU:s förbundsstyrelse hade möte nu i helgen och diskuterade bland annat Kommun och servicestrukturen med riksdagsledamot Michaela Nylander. Helsingfors berörs som bekant inte egentligen av KSSR - förutom då Sibbofrågan! vilken gör Sibbos sits väldigt obekväm om Helsingfors får rätt att annekltera biten eftersom Sibbo då inte har det befolkningsunderlag på 20 000 invånare som krävs för att bibehålla en egen kommunal social- och hälsovård.

Den 15 januari 2008, samma dag som HFD tog sitt avgörande i fallet Sibbo, publicerades på den ovannämnda bloggen ett inlägg med rubriken "Sibbo borde få specialstatus". Jag återger här största delen av inlägget:

- I skolan lärde sig jag att makten i vårt land är tre delad, men det kan man starkt tvivla på då HFD nu beslutat i enlighet med statsrådets förslag. Jag är ytterst besviken, säger Minna Lindberg förbundsordförande för Svensk Ungdom, och tillika Sibbobo.

Enligt kommunallagen är det endast med särskilt vägande skäl som en dylik annektering kan vara laglig.

- Att klassa samlingspartistiskt maktbegär som särskilt vägande skäl är ofattbart, konstaterar Lindberg.

Sibbo kommun sätts i en mycket komplicerad situation med tanke på att man nu inte ens på nära håll når inrikesministeriets 20 000 invånarantalsgräns med den stympade kommunen.

- Det finns inget annat alternativ än att inrikesministeriet nu ger specialstatus åt Sibbo, då man på detta vis plötsligt drar undan mattan för kommunen, menar Minna Linberg.

Med facit i hand kan vi notera att Sibbo först hamnade på finansministeriets jumbolista över kommuner som inte uppfyller ramlagens krav, men i maj 2008 ströks från listan och de facto fick specialstatus i egenskap av dispens från kravet på 20 000 invånare. (Se "Ändamål. Den 12 maj 2008" och "Exitkriterier. Den 27 maj 2008".) Därmed torde Sibbofrågan vara slutbehandlad för Sfp:s del.

Fallet Sibbo

Tilläggstid. Den 22 juni 2009


Jag har försökt ta reda på om medierna antydde en direkt koppling mellan Sibbofrågan och förhandlingarna om kommunreformen i juni 2006. Det är svårt att se några direkta antydningar om en koppling. Helsingfors tog - på vissa ministrars uppmaning - sitt initiativ till en ändring i kommunindelningen då förhandlingarna om KSSR och ramlagen var i ett mycket kritiskt skede, men tack vare att strukturgruppen fick tilläggstid på en vecka kom förhandlingsresultatet om kommunreformen en vecka efter Helsingfors spektakulära styrelse- och fullmäktigemöten den 21 juni. När Matti Vanhanen och Hannes Manninen i offentligheten uttryckte sitt stöd för Helsingfors initiativ, visste man ännu inte att strukturgruppen skulle uppnå enighet om ramlagen. Även om man inte hittar nyhetstexter där en koppling direkt antyds, hittar man artiklar från juni 2006 där både kommunreformen och Sibbofrågan behandlas. Taloussanomat publicerade den 21 juni 2006 en artikel med rubriken "Helsinki haukkaa Sipoosta tonttimaata". Artikel är publicerad 11:54, då stadssyrelsemötet redan var avklarat men fullmäktigemötet ännu inte hade börjat. Artikeln är ett typexempel på en text som behandlar så väl kommunreformen som Sibbofrågan, men där sambandet förblir oklart. Jag återger här början på artikeln:


Helsinki tarvitsee hyvätuloisia veronmaksajia. Tätä varten kaupunki hankkii Vantaalta ja Sipoosta maata pientalorakentamiseen. Sipoo ei tästä tykkää, mutta pienen ruotsinkielisen lienee taivuttava pääkaupungin edun edessä.

Dramaattiseksi asian tekee ison ja pienen kamppailu ja se, että Helsinki tosissaan on alkanut vyöryttää vanhaa hankettaan. Helsinki saa todennäköisesti tuekseen valtion.

Helsingin kaupunginhallitus päätti keskiviikkoaamuna viedä alueliitoshankkeen illansuussa kokoontuvan valtuuston käsittelyyn. Kun valtuusto on hyväksynyt maanhankintaidean, päätökset siirtyvät sisäministeriölle ja viime kädessä valtioneuvostolle. Tätä ennen on käytävä läpi puolen vuoden lausuntokierros.

Puoli vuotta eikä vuosikaan ole pitkä aika neljännesvuosisadan vireillä olleessa hankkeessa. Jos Helsinki onnistuu hankkimaan maata Vantaalta ja Sipoosta, on mahdollista rakentaa jopa 50 000 hengen asuntoalue Vuosaaren ja Itäväylän rajaamalle alueelle.

Sipoon uhrilahja Helsingille on verraten iso, 14 prosenttia Sipoon pinta-alasta, mikä on enemmän kuin mitä Suomi menetti Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa.

Helsinki rakentaa kantakaupungissakin uusia alueita. Mutta Jätkäsaaren ja Kalasataman alueet luontuvat kerrostaloille. Pientaloasukas tienaa enemmän ja maksaa enemmän veroja, järkeilevät Helsingin kaupungin päättäjät hamutessaan Sipoon metsiä.

Vaikka alueliitos kuohuttaa tunteita varsinkin Sipoossa, se on vain jyvänen kuntakentän muutosmyllerryksessä. Sdp ja keskusta kärhämöivät hallituksessa kuntarakenneuudistuksen sisällöstä, josta maallikko ei lopultakaan tiedä, keventääkö se veroja vai lähettävätkö päähallituspuolueet vain entistä suuremman hallintolaskun kansalaisille.

On syytä pelätä, että Sdp ja keskusta yrittävät vain jallittaa toisiaan politiikassa vahvistaakseen omaansa ja heikentääkseen kilpailijansa poliittista edustusta eritasoisissa hallinto-organisaatioissa. Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma antoi kuntaministeri Hannes Mannisen porukalle aikaa vain juhannukseen selvittää, mitä kuntarakenteelle tulisi tehdä. Manninen ilmoitti eilen tarvitsevansa viikon lisäaikaa.



Fallet Sibbo

Väktare. Den 21 junni 2009


Efter ministergruppen Halkes beslutet i Karlebyfrågan är det många finlandssvenskar som uttryckt sitt förakt mot den ansvarige ministern Mari Kiviniemi. Det talas rent av om en konspiration mot Svenskfinland, men personligen ser jag här ingen konspiration. Kiviniemi kan inte bara bevaka "Metropolens" intressen, utan måste även driva Centerns maktpolitiska intressen. Liksom i Sibbofrågan är det igen de finlandssvenska intressena som offras. Kiviniemi förefaller vara totalt likgiltig till hur förvaltningsstrukturerna påverkar svenska språkets ställning, men kanske hon bara är pressad att prioritera strukturer som gynnar Centern - som motvikt till hennes (och Matti Vanhanens) fjäskande för Helsingfors.
Enligt min bedömning utnämndes Mari Kiviniemi till förvaltnings- och kommunminister i första hand för att garantera att kommunreformen och Sibboannekteringen förverkligades enligt överenskommelse. Det finns naturligtvis andra förklaringar till varför just Kiviniemi blev kommunminister eller varför Kiviniemi blev just kommunminister. Pole-Kuntatieto Oy, som är ett dotterbolag till Kunnallisalan kehittämissäätiö, ger ut tidskriften Polemiikki fyra gånger om året. I nummer 1/2007 ingår en artikel med rubriken "Uusi kuntaministeri - Rahakirstun vartija". Den relativt långa artikeln avslutas med ett avsnitt med rubriken "Sipoosta suu supussa". Jag återger här de sista raderna:


Kaupunginvaltuutettuna Kiviniemi on tukenut vahvasti Sipoon alueiden liittämistä Helsinkiin.

– Ministerinä olen asiassa esteellinen. En voi antaa asiasta toimeksiantoja tai äänestää siitä valtioneuvostossa. En edes keskustele Sipoo-kysymyksestä alaisteni kanssa, hän naurahtaa.

Månne ändå inte väktaren Kiviniemi hade fått även andra vaktuppgifter än att övervaka penningkistan?


Fallet Sibbo

Konklav. Den 20 juni 2009



Jag har i ett flertal blogginlägg redogjort för hur en lösning på Sibbofrågan var en förutsättning för att man skulle uppnå enighet om kommunreformen och ramlagen i juni 2006. I första hand var det de två stora regeringspartierna Centern och socialdemokraterna som inte kunde komma överens. Om man utgår från att en överenskommelse om Sibbo var en förutsättning för att partiernas respektive huvudförhandlare Hannes Manninen och Rakel Hiltunen skulle komma till förhandlingsresultat om KSSR, så är det lite märkligt att det i slutändan var Samlingspartiet och Jyrki Katainen som garanterade att den överenskomna inkorporeringen förverkligades. Att Katainen tillsammans med bl.a. Matti Vanhanen röstade för en ändring i kommunindelningen är i sig inte speciellt märkligt. Katainen hade redan i januari 2007 låtit förstå att han som minister skulle rösta för en inkorporering av sydvästra Sibbo. (Se "En valfråga. Den 24 januari 2007".) Det anmärkningsvärda är att Katainen på synnerligen tvivelaktiga grunder lade fram ett motförslag till den föredragande ministern Mauri Pekkarinens förslag och såg till att alla närvarande samlingspartistiska ministrar röstade för en ändring i kommunindelningen - och enligt pålitliga källor såg till att vissa ministrar var förhindrade att deltaga i statsrådets sammankomst då det begav sig.

Katainens och Samlingspartiets agerande torde bygga på två olika överenskommelser, dels en överenskommelse i samband med regeringsförhandlingarna våren 2007, dels en överenskommelse i samband med förhandlingarna om KSSR i juni 2006. I strukturgruppen, som kom överens om KSSR och ramlagen, var även de dåvarande oppositionspartierna representerade. Överenskommelsen våren 2007 byggde till stor del på överenskommelserna i samband med KSSR-förhandlingarna. Genast efter statsrådets beslut i slutet av juni 2007 avslöjade Jussi Pajunen att Katainen i själva verket hade haft en central roll i överenskommelsen i Sibbofrågan i juni 2006. (Se "Även Katainen var införstådd. Den 7 november 2007".)
Jag har flera gånger hävdat att Sfp-ministrarna vet mera om kopplingar och inofficiella avtal i Sibbofrågan än vad de avslöjat i offentligheten, men egentligen har Wallin, så som jag noterat bl.a. i blogginlägget "Wallins blogg. Den 26 april 2008", avslöjat det viktigaste. Wallin torde inte själv ha deltagit i förhandlingarna om Sibbo, men han har varit med då strukturgruppen kommit fram till förhandlingsresultat som byggt på en lösning av Sibbofrågan.





Påven väljs av ett konklav som sammankommer i Sixtinska kapellet. Namnet 'konklav' syftar på att kardinalerna sammankommer till val bakom lykta dörrar. Då en kvalificerad majoritet röstat för en påvekandidat bränns valsedlarna upp tillsammans med torr halm, vilket ger upphov till vit rök. Hur enighet uppnås förblir okänt för omvärlden, men tvånget att uppnå resultat torde vara en betydande faktor. Det är även troligt att förhandlingar redan har förts innan Kardinalerna låses in i Sixtinska kapellet. Hemlighetsmakeriet har gett upphov till allehanda konspirationsteorier.

Den 29 juni 2006 skrev den nyvalde partiordföranden Stefan Wallin ett blogginlägg som han gav den träffande rubriken "Vit rök - en ramlag!". Jag har citerat ur inlägget förut, men citerar på nytt:

Vit rök - en ramlag!

Det blidde en ramlag - i alla fall. Klockan var väl strax efter halv tre på onsdagen när jag vågade tänka den tanken. Då satt jag, sida vid sida med Eva Biaudet, på strukturarbetsgruppens möte på inrikesministeriet. Det möte som skulle bli det sista - och alltså också blev det. Det var tydligen många som väntade på besked. Sisådär halv tre pep det till i strukturarbetsgruppsmedlemmarnas mobiltelefoner. Det var ett sms från FNB:s snabbnyhetsservice: “Regeringspartierna är överens om ramlagen”. Tala om snabb förmedling. Tala om läckor. Good news travel fast. ...

Efter presskonferensen kände nog alla en stor lättnad. Ramlagen var i hamn. Men så återstår också flera problem. Ett av dem är Sibbo - eller snarare den helsingforsiska vrålhungern efter 5000 hektar av denna sin granne. Detta kan vara bra att veta: Sibbofrågan var aldrig uppe i strukturarbetsgruppen för diskussion. Inte en gång. Också det här bevisar vilka mörkrets krafter som opererat bakom ridån.

Ett förhandlingsresultat om KSSR var viktigt även för Sfp, men varför blandar Wallin in Sibbo i detta sammanhang? Sibbo hade visserligen diskuterats tidigare i samband med kommunreformen, men Sibbofrågan hade ju, som Wallin säger, inte en gång varit uppe för diskussion i strukturgruppen. Varför talar Wallin om "mörkrets krafter som opererat bakom ridån", om Sibbo inte var en fråga för strukturgruppen? Svaret är naturligtvis att Sibbo i högsta grad var en fråga för strukturgruppen, men inte en fråga som man diskuterade inför hela konklaven. Wallin torde ha varit mycket medveten om att det överraskande förhandlingsresultatet om ramlagen byggde på överenskommelser som mörkrets krafter gjort bakom ridån.


Fallet Sibbo

En mera omfattande lösning. Den 19 juni 2009


Juss-Pekka Alanens utredning med förslag till ändring i kommunindelningen mellan Tusby, Träskända och Kervo "Rajat kuntoon, veturi vauhtiin" är daterad den 17 september 2007. Inrikesministeriet/finansministeriet avslog inte omedelbart Alanens framställning, men ministeriets beslut har dröjt. Inofficiellt har kommunminister Mari Kiviniemi för länge sedan meddelat att ministeriet inte komer att godkänna den föreslagna partiella kommunsammanslagningen, men ännu förra veckan, den 11 juni, publicerade Keski-Uusimaa en notis med rubriken "Kaikkonen hoputtaa Ristikytö-ratkaisua Kiviniemeltä". I onsdags, den 27 juni, tog eller offentliggjorde finansministeriet äntligen sitt beslut. Beslut om ändringar i kommunindelningen görs ofta i slutet av juni, eftersom ändringar träder i kraft den 1 januari och beslutet måste tas mins ett halvår före ändringen träder i kraft. I onsdags beslöt finansministeriet om tre små partiella kommunsammanslagningar och samtidigt beslöt ministeriet att avslå framställningen om en ändring i kommunindelningen mellan Tusby, Träskända och Kervo. (Se "Finansministeriet beslutade om partiella kommunsammanslagningar".) Ministeriets motiveringar till det sistnämnda beslutet är intressant:

Finansministeriet har den 17 juni 2009 beslutat att avslå Träskända stads och Kervo stads framställningar om överföring av vissa områden från Tusby kommun. Kervo stads framställning gällde ett område på 5,23 km² i Tusby kommun, och Träskända stads framställning områden på sammanlagt 9,70 km² i Tusby kommun.
Tusby kommun motsatte sig framställningarna. Förverkligandet av dem skulle ha förutsatt att villkoren för ändring av kommunindelningen hade uppfyllts på ett synnerligen vägande sätt. Det kan inte anses att villkoren för ändring av kommunindelningen uppfylls på ett synnerligen vägande sätt, eftersom den föreslagna ändringen av kommunindelningen inte skulle ha löst utvecklingsbehoven för områdena i fråga och deras omgivning på ett heltäckande sätt. Framställningarna innehåller tydliga utvecklingsplaner för områdena, men ett helhetsinriktat utvecklande av områdena i fråga och deras omgivning samt förenhetligandet av samhällsstrukturen förutsätter dock en mera omfattande lösning än den som ingår i framställningen.

Finansministeriet hade befogenheten att avslå framställningen, men eftersom Tusby kommun motsatte sig förslaget till ändring i kommunindelningen, hade ministeriet inte haft befogenheten att besluta i enlighet med Alanens förslag. På liknande sätt avslog inrikesministeriet den 28 juni 2007 Helsingfors framställning från juni 2006, medan kommunindelningsutredare Pekka Myllyniemis framställning gick vidare till statsrådet. (Frågan är om Kiviniemis ersättare Mauri Pekkarinen hade kunnat avslå framställningen, så att den aldrig hamnat på regeringen bord.) Enligt en allmän tolkning kan ministeriet, liksom regeringen, avslå en framställning, även om de juridiska förutsättningarna för en ändring i kommunindelningen uppfylls. Finansministeriet har dock valt att även denna gång ge juridiska motiveringar till beslutet.


Finansministeriets eller kommunavdelningens/Kiviniemis/Centerns linje är att tvångssammanslagningar godkänns endast då de möjliggör (frivilliga) sammanslagningar mellan hela kommuner. Om det hade gällt att skapa en korridor som skulle möjliggöra en sammanslagning av Träskända och Kervo, så hade Kiviniemi tvingat Tusby att avstå från en liten del av kommunen. Till saken hör att förslaget till inkorporering inte bara gäller "Ristikytö" (Ristinummi och Tuomala) mellan Kervo och Träskända, utan även Purola och Vanhakylä nordväst om Träskända. Alanens förslag går emot ministeriets agenda, men beslutet motiveras juridiskt, inte politiskt.

Finansministeriet hävdar i sina motiveringar att förverkligandet av den föreslagna ändringen i kommunindelningen hade förutsatt att [de juridiska] villkoren uppfyllts på ett synnerligen vägande sätt (erityisen painavina). Ministeriets påstående bygger på att den föreslagna ändringen i kommunindelningen hade inneburit en ändring av Kervos och Träskändas areal på över 10 %, fastän ändringen för Tusbys del hade varit klart mindre än 10 %. Att 10 %-regel även gäller förändringen i den mottagande kommunens eller de mottagande kommunernas areal hade Alanen och arbetsgrupperna som utarbetade framställningen ursprungligen inte noterat. Därför kompletterades Alanens utredning senare med ytterligare motiveringar i utredningen "Kuntajakolain vaikutukset Järvenpään, Keravan ja Tuusulan osaliitokseen" från den 26 oktober 2007. (Se "Regeln 10/5. Den 9 december 2007" och "Alanen är tillbaka. Den 10 december 2007".) Det kan noteras att inte heller Myllyniemi, eller de som stod bakom Myllyniemis förslag, noterat att 10 %-regeln även gäller Helsingfors areal. Kommunindelningslagarbetsgruppen, som Alanen själv är medlem i, har för övrigt i sitt förslag till ändring i kommunindelningslagen föreslagit att procentgränsen helt och hållet slopas. I sin promemoria skriver lagarbetsgruppen speciellt att "prosenttirajojen asettaminen myös suhteessa alueen vastaanottavaan kuntaan on nähty säännöksen tarkoituksen kannalta tarpeettomana". (Se "'Onödig' procentgräns. Den 26 april 2009".)

Det är alltså på mycket formella grunder som ministeriet hävdar att den föreslagna ändringen i kommunindelningen hade krävt att de juridiska villkoren uppfylls på ett "synnerligen vägande sätt". Motiveringarna till att villkoren inte uppfylls på ett synnerligen vägande sätt är istället desto mera subjektiva. Motiveringen är alltså att "den föreslagna ändringen av kommunindelningen inte skulle ha löst utvecklingsbehoven för områdena i fråga och deras omgivning på ett heltäckande sätt." Igen påtalar ministeriet "utvecklingsbehov", fastän utvecklingsbehov inte hör till de fyra alternativa villkoren för en ändring i kommunindelningen som enligt gällande lag borde uppfyllas med särskild vikt. Däremot heter det i förslaget till ny kommunindelnuingslag att "Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta." Man kan ju fråga sig varför den föreslagna ändringen i kommunindelningen inte skulle lösa utvecklingsbehoven, men egentligen borde utvecklingsbehoven inte ännu ha juridisk relevans - så vida man inte ser fallet Sibbo som ett prejudikat.

Kervo och Träskända hade knappast gjort sina framställningar till ändring i kommunindelningen, om inte Sibbofrågan hade varit aktuell. Ursprungligen var det dock inte tänkt att inkorporeringen av delar av Tusby skulle kräva att de juridiska villkoren uppfylls med särskild vikt, men just med tanke på detta krav är fallet Sibbo ett prejudikat speciellt i detta fall. Inkorporeringen av Östersundom är det det första och enda fallet hittills där det krävts att villkoren uppfylls med särkild tyngd. I sitt avgörande i fallet Sibbo ger HFD emellertid inga direkta motiveringar till varför de allmänna villkoren uppfylls med särskild tyngd. Istället noterar HFD i sitt beslut bara att utvecklingen av Helsingforsregionen som har betydelse "inte bara för området i fråga utan även i vidare bemärkelse för södra Finland och även för hela riket." (Se "Tänjningar. Den 3 augusti 2008".) HFD motiverar, liksom inrikesministeriet, beslutet i fallet Sibbo med att Sibbo enligt miljöministeriets definition hör till Helsingforsregionen, vars utveckling har betydelse för hela Finland. Enligt samma definition hör även Tusby, Träskända och Kervo till Helsingforsregionen.

Jag menar inte att finansministeriet gjorde fel då man lät Tusby behålla "Ristikytö". Jag vill bara påtala inkonsekvensen. Keski-Uusimaa skrev igår att Träskända och Kervo överklagar ministeriets beslut. (Se "Järvenpää ja Kerava valittavat ministeriön Ristikytö-päätöksestä" och "Inget frågetecken. Den 18 juni 2009".) Någon större risk för att HFD ändrar på beslutet kan jag inte se, men en eventuell process kan bli intressant. Det sannolika är att Träskända och Kervo tolkar signalerna från ministeriet om "ett helhetsinriktat utvecklande" och "en mera omfattande lösning" och föreslår en sammanslagning av Träskända och Kervo. Då ligger Ristinummi och Tuomala mellan Kervo och Träskända illa till. Då är det snarare Hattula (se "Hattula. Den 27 december 2008") än Sibbo som utgör ett prejudikat, men kommunindelningslagen torde ändras innan några juridiska prejudikat blir aktuella. Keski-Uusimaa har faktiskt idag publicerat en artikel med rubriken "Tapio Bergholm pitää Keravan ja Järvenpään yhdistymistä vaihtoehtona".

Christel Liljeström har sent igår kväll publicerat ett blogginlägg med rubriken "Edunvavonta heikoilla jäillä".

Fallet Sibbo

Inget frågetecken. Den 18 juni 2009

Jag fortsätter att arkivera. Artikeln ovan publicerades i Helsingin sanomat på sida A 16 den 8 december 2006. Helsingin Sanomat tog på allvar mina avslöjanden om plagiat. Rubriken "Kopioko Myllyniemi Helsingin Sipoo-esitystä" är visserligen formulerad som en fråga, men frågetecknet saknas. Helsingin sanomats redaktör brydde sig faktiskt om ta reda hur det förhöll sig. Redaktör Matti Huhta kontaktade Pekka Myllyniemi, som medgav han begärt motiveringar av Jussi Pajunen och Eila Ratasvuori. I ett ledarstick med rubriken "Sipoon-hankkeen vastustajille uusi ase" i följande dags tidning passade Helsingin sanomat dock på att notera att utredningsmannen inte varit noggrann till alla delar, utan i utredningens "inledningsdel" infogat delar ur Helsingfors utredning. Att de kopierade delarna inte skulle finnas med i förslagsdelen skrev Huvudstadsbladet felaktigt redan den 8 december. För skarpare text klicka på bilderna nedan.


Ett par artiklar som Helsingin sanomat publicerat på tidningens webbplast torde hittills inte ha noterats på denna blogg. Den 27 juni 2006 publicerades så väl en artikel med rubriken "Sipoo yrittää vesittää Helsingin rajansiirtoaikeen" som en kommenterande artikel med rubriken "Helsingin pitää kertoa Sipoon-suunnitelmansa". Jag återger valda bitar ur den senare artikeln:


Sipoolaisten hämmennys on oikeutettua.

Ihmiset ovat hakeneet Sipoosta elämäntavan, johon eivät kuulu kerrostalot ja kaupunkikeskusten hulina. Monet sipoolaiset pelkäävät, että Itä-Helsingin lähiöt leviävät heidän kotinurkilleen.

Metron jatkaminen itään lisää pelkoja. Metron uskotaan tuovan mukanaan rumiksi koettuja korkeita kerrostalolähiöitä, uusia kontuloita. ...

Helsingin merkittävin kaupunkipientaloille suunniteltu kohde on tällä haavaa Malmin lentokenttä. Sinne on ajateltu kaupunkipientaloja 10 000 ihmiselle.

Malmin lentokentän rakentamista vastustetaan laajasti muun muassa Helsingin valtuuston suurimmassa ryhmässä kokoomuksessa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok) mukaan Länsi-Sipoo poistaisi suurimmat Malmin kenttään kohdistuvat rakentamispaineet. ...

Metroon tukeutuvaa Itä-Helsinkiä saatetaan ryhtyä rakentamaan jo viiden vuoden kuluttua. Siinä on varmasti ajattelemisen aihetta myös länsimetropäätöksensä kanssa tuskailevalle Espoolle.

Tidningen Keski-Uusimaa har idag publicerat en artikel med rubriken "Järvenpää ja Kerava valittavat ministeriön Ristikytö-päätöksestä". Man skall alltså besvära sig till HFD över finansministeriets beslut att avslå Träskändas och Kervos framställning till ändring i kommunindelningen. Städerna fick officiellt ta del av ministeriets beslut igår. (Se Finansministeriets meddelande "Finansministeriet beslutade om partiella kommunsammanslagningar" och Yles notis "Tuusula saa pitää Ristikydön maat".) Det här blir intressant att följa. Jag torde återkomma.

Fallet Sibbo

Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä. Den 17 juni 2009

Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa


Jag har redan tidigare på internet lagt ut Helsingfors förvaltningscentrals eller Eila Ratasvuoris opublicerade utredning "Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken". Denna utredning skall på utredningsman Pekka Myllyniemis begäran ha sänts till inrikesministeriet den 18 oktober 2006. Utredningen plagierades av Myllyniemi i hans rapport Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Myllyniemi plagierade även andra publicerade - och troligtvis även opublicerade - dokument, men Ratasvuoris utredning är det viktigaste plagierade dokumentet. Även stora delar av förslagsdelen i Myllyniemis rapport är kopierat från Ratasvuoris utredning, utan att källa anges. Plagiatet hade knappast upptäckts, ifall inte Jussi Pajunen kopierat samma utredning i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen angående Helsingfors egen framställning. Eftersom mitt bloggskrivande kommit in i ett stadium där det mesta handlar om arkivering har jag nu sparat förvaltningscentralens utredningPicasa, där även urval av bilder från denna blogg finns. Fastän dokumentet inte går så bra att läsa som bildspel, har jag bäddat in ett bildspel nedan. Texten går att förstora på Picasa.







Fallet Sibbo

Vanda vill. Den 16 juni 2009

Yle har idag publicerat en notis med rubriken "Vanda vill utreda samgång med Hfors". Att Vanda "vill" utreda betyder att det finns en ganska stark vilja till samgång. En utredning är inte bara en utredning, utan ett första steg mot en samgång. När det en gång finns en utredning, så finns det även grunder och argument för en sammanslaning. Att utredningen eventuellt även ger motargument torde ha mindre betydelse för hur processen fortskrider.

Jag kommer i någon mån att följa med den aktuella utredningen. Någon låtsasutredning ala Pekka Myllyniemi skall man dock inte förvänta sig denna gång. Det kan vara på sin plats att notera att varken kommunminister Hannes Manninen eller stadsdirektör Jussi Pajunen av Myllyniemi hade beställt ett undermåligt plagiat. Sibbofrågan hade skötts mycket snyggare, om Myllyniemi hade klarat av att göra ett eget ordentligt jobb. Utredningmannen borde visserligen ha fått betydligt mera tid på sig, men varken Manninen eller Pajunen bär personligen ansvar för att utredningen blev vad den blev. Däremot kan Manninen i högsta grad anklagas för att ha godkänt Myllyniemis utredning. Det var inrikesministeriet - inte Helsingfors stads - upgift att underkänna Myllyniemis utredning. Det kan dock vara en nyttig lärdom att allt duger som motivering då besluten redan är tagna eller överenkommelserna redan är gjorda.

Förmiddagen var exeptionellt rik på stora nyheter, men så är det även midsommarvecka. (Se "Midsommarhälsningar. Den 20 juni 2008".) Helsingin Sanomat har publicerat en notis med rubriken "Lääkelaitoksen siirto Kuopioon varmistui". Flyttningen av Läkemedelsverket kan ha mera med fallet Sibbo att göra än de flesta föreställer sig. (Se "Överenskommen regionalisering. Den 7 februari 2009".) Beslutet i Karlebyfrågan har i sig knappast några direkta kopplingar till Sibbofrågan, men dagens beslut visar hur hårt pressat Sfp och Svenskfinland är när det gäller förvaltningsfrågor. Detta förhållande kan kanske förklara varför Sfp tigit om kopplingen mellan Sibbofrågan och KSSR. Jag citerar ur Stefan Wallins blogginlägg "Ett dåligt beslut" från idag, där kommunreformen inte nämns:


Ur SFP-synvinkel bevisar beslutet åter en gång hur svårt det är att få förståelse för sådana förvaltningslösningar, som innebär möjligast små risker med tanke på de språkliga rättigheterna. Så var det med landskapsreformen 1993 (där Karleby också var spelknapp), så var det med länsreformen 1997, Sibbofrågan 2006-07 - liksom denna gång.



Fallet Sibbo

Zachrisbackens högstadium. Den 15 juni 2009

Formellt har det inte på tio år funnits lågstadium och högstadium i den finländska grundskolan. I praktiken existerar det dock fortfarande högstadie- och lågstadieskolor. På landsbygden är lågstadieskolor ofta små byskolor, medan högstadieskolorna är stora skolor i kommuncentra eller centralorter. Det hare i någon mån experimentertas med en annan idelning än klasserna 1-6 respektive 7-9, men det är ovanligt. Däremot har det blivit relativt vanigt med enhetsskolor med alla klasser från första till nionde. Det finns ämneslärare som undervisar sina ämnen även i klasserna 5-6 och det finns klasslärare som även är behöriga ämneslärare i något enskilt undervisningsämne. Huvudregeln är dock att klasslärare undervisar i klasserna 1-6, medan ämneslärare undervisar i klasserna 7-9. Dessutom kräver en del undervisningsämnen i klasserna 7-9 specialutrymmen som saknas i lågstadieskolor. (Se "Specialutrymmen. Den 15 mars 2009".)

I mina inlägg "Tillfälliga utrymmen. Den 3 mars 2009" och "Elevupptagningsområde. Den 9 mars 2009" har jag berättat att Helsingfors finska utbildningssektion på sitt möte den 24 februari överaskande ändrade planerna för den finskspråkiga högstadieundervisningen för elever i inkorporeringsområdet. Enligt sektionens beslut grundas ett nytt elevupptagningsområde för de finskpråkiga elever i inkorporeringsområdet som börjar på sjunde klassen i höst. Undervisningen skall ske i baracker vid Zachrisbackens skolcentrum i Östersundom. För undervisning i ämnen som kräver specialutrymmen planeras transporter till andra skolor. Jag fann planerna så orealistiska att jag betvivlade att de kommer att förverkligas. Nu har emellertid Helsingfors stad rest baracker på Zachrisbacken.




Ovissheten har oroat föräldrar till elever som skall börja på högstadiet. Helt negativt förhåller man sig dock inte till de tillfälliga utrymmena. Zachrisbackens skolcentrum är trots allt en mycket trygg miljö.





Fallet Sibbo

Metropolarena. Den 14 juni 2009


I blogginlägget "Metropolen är en hype. Den 5 januari 2007" hävdade jag för över två år sedan att metropolidén är en övergående modefluga, som tyvärr inte hinner gå över innan statsrådet gör sitt beslut i Sibbofrågan. Dess värre har metropolhypen ännu heller inte gått över. Nu har MTV3 tillsammans med bl.a. Helsingin uutiset grundat en "arena", Metropoliareena för diskussion om "metropolen". Här utlovar kommunminister Mari Kiviniemi en redogörelse om metropolpolitiken inför nästa riksdagsval. Nylands förbund, "Finlands metropollandskap" sponsorerar arenan.




Fallet Sibbo

Berlinmuren. Den 13 juni 2009

Egentligen har har mitt bloggande om fallet Sibbo hela tiden handlat om att skriva samtidshistoria. Ju mera tiden lider desto mera blir mitt bloggskrivande just historia. Jag återgär inte längre så många nya inlägg i debatten, utan i stället plockar jag fram gamla inlägg, som jag hoppas att skall belysa fallet Sibbo. I många inlägg har jag påtalat den förtigna kopplingen mellan Sibbofrågan och kommunreformen. Jag har inte hittat en enda text förutom mina egna där denna koppling direkt skulle påtalas. Närmast kommer kanske Osku Pajamäki i blogginlägget "Sipoo eli Gumbostrandin stadilaiset?" från den 30 november 2006, där han skriver att "Kun neuvottelutie kymmenien vuosien aikana oli käyty loppuun, antoi kuntarakenneudistus hyvän syyn kokeilla toista tietä." (Se "Astrid Thors torde föredra 'Sibbofrågan'. Den 9 juni 2007".) En annan socialdemokratisk lokalpolitiker från Helsingfors, Jouko Malinen har kanske ändå tydligare än Pajamäki avslöjat kopplingen på sin eller Kontulan Demarit/ Puhis blogg. I det första blgginlägget "Kevät" från den 18 april 2006 skriver Malinen om kommun- och servicestrukturreformen. Jag återger valda bitar:


Tämän hetken merkittävin asia Suomessa on kunta- ja palvelurakenne uudistus, joka on lausuntokierrosten jälkeen tulossa hallituksen ns. puitelakiesityksenä eduskunnalle touko-kesäkuun vaihteessa. Tällä hetkellä tuntuu demarien ja keskustan mielipiteet menevän eniten ristiin kuntakoon asettamisen suhteen. Katsotaan, minkälainen kompromissi tulee hallituksesta ulos.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen pääkaupunkiseudun yhteinen valmistelutyö on edennyt ns. neuvottelukunnan kautta. Alun perin yhteistyön lähtökohdaksi sovittiin vapaaehtoinen yhteistyömalli, vaikkakin kokoomuksella ja vihreillä tuntui yhteisestä sopimuksesta huolimatta riittävän intoa kiirehtiä kuntien yhteen liittämistä julkisissa puheissaan. Tämä ärsytti kovasti naapureita - erityisesti Espoota. ... Vapaaehtoisuuden tie hieman epäilytti aikaisempiin kokemuksiin pohjaten, mutta kaupungit saivat yllättävän pitkälle meneviä suunnitelmia yhteiseen lausuntoonsa. Selvitystyö kuntien mahdollisesta yhteen liittämisestä siirrettiin sovinnolla vuoteen 2008.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön pohjaksi on tarkoitus solmia toukokuun aikana yhteistyösopimus. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot kokoontuvat yhteiseen kokoukseen 22.5. Finlandia-talolle. ... Lisäksi pääkaupunkiseudun kunnat haluavat solmia valtion kanssa pääkaupunkiseutusopimuksen, joka sisältäisi molempien tahojen yhdessä määrittelemät keskeiset konkreettiset toimenpiteet ja hankkeet seudun kehittämiseksi. ...

Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä olennaisinta olisi saada suunnitellut aluevaihdokset Vantaan kanssa sovittua (Ala-Tikkurila ja Västerkullan kiila). Maakuntaliittojen yhdistämiseen ja mahdolliseen läntisen Sipoon saamiseksi mukaan maankäyttösuunnitelmiin tulemme tarvitsemaan valtion apua.

Mycket tydligare än så här kan man knappast säga att kommunminister (och bostadsminister) Hannes manninen (c) med Helsingfors ingick ett avtal där Sibbofrågan och KSSR kopplades samman. I följande inlägg "Kuntauudistus ja Sipoo" från den 3 augusti förbinder Malinen kanske inte Sibbofrågan lika direkt med kommunreformen, men sambanden kommer ändå tydligt fram. Jag citerar:


Juhannuksen tietämillä tapahtui kaksi kuntapolitiikan kannalta erittäin merkittävää asiaa. Maan hallitus sai pitkän ja ankaran vääntämisen jälkeen vihdoin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ns. puitelakiesityksensä valmiiksi. Esitys on hyvin pitkälti sdp:n ja keskustapuolueen vastakkaisista kannoista muotoutunut kompromissi, jonka oppositiopuolueet pitkin hampain hyväksyvät. Keskustapuolue jarrutti viimeiseen asti välttämätöntä kuntauudistusta ja erityisesti siihen mahdollisesti liittyviä kuntaliitoksia. Puitelakiesitys kompromissinäkin oli kuitenkin pakko saada aikaiseksi, jotta hallitus pystyy toimimaan vaalikauden loppuun asti.

Puitelain tärkeimpiä kohtia ovat mm. kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhoidosta ja sosiaalitoimen tehtävistä on oltava puitelain mukaan vähintään 20 000 asukasta. ... Pääkaupunkiseudun kuntien selvittävät yhteistyökuvionsa vuoden 2007 syyskuun alkuun mennessä. Laki ei kuitenkaan sisällä kunnille asetettavia minimiasukasmääriä tai pakkoliitoksia. Laissa on kuitenkin ns. valtioneuvoston pakkovaltapykälä. Todella heikkoon kuntoon ajautuneiden kuntien osalta puitelakiin kirjattujen toimien purevuus arvioidaan 2009. ...

Kuntauudistukseen palataan seuraavan kerran tosimielessä vuonna 2009, jolloin valtioneuvoston on annettava eduskunnalle selonteko lain tavoitteiden toteutumisesta. Silloin päättyy valmistelulle annettu aikalisä ja uudistuksessa päästään toivottavasti aidosti eteenpäin.
Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma piti kuntauudistuksesta saavutettua sopua historiallisena ja merkittävänä. ...

Toinen Helsingin kannalta erittäin merkittävä asia oli se, että Helsinki teki esityksen valtioneuvostolle Loinais-Sipoon (5000 ha) Vantaan puoleisen Mustavuoren alueen (200 ha) liittämiseksi Helsinkiin. Esitys tehtiin pikavauhtia juhannuksen alla, kun asialle oli näytetty vihreää valoa valtioneuvon suunnalta. Käytännössä sdp:n ja keskustapuolueen johto siunasivat esityksen rkp:n vastustaessa asiaa. Kuntalaki mahdollistaa tämänkaltaisen esityksen tekemisen, jos siihen on riittävän painavat perusteet. Sipoo on jo vuosikymmenet rkp:n johdolla vastustanut kaikkia Helsingin tekemiä yhteistyöesityksiä. Nyt rkp:n vallan supistuessa Sipoossa he ovat saaneet vihreät kumppanikseen jarrutuspolitiikalleen. Helsingin tekemä esitys johti Sipoon kuntapolitiikan kriisiin ja Sipoon valtuuston asettama kuusihenkinen valiokunta tutkii, ovatko kunnanhallituksen puheenjohtaja Cristel Liljeström (rkp) ja kunnanjohtaja Markku Luoma toimineet Sipoon etujen mukaisesti neuvotellessaan viime keväänä Helsingin kanssa kuntarajan siirtämisestä. Helsingillä on 1700 ha maita Sipoon puolella ja Sipoo on ikään kuin rakentanut Berliinin muurin Mellunmäen itäpuolelle.





Fallet Sibbo

Helsingforsdag. Den 12 juni 2009

Idag firar Helsingfors stad Helsingforsdagen. Helsinin Sanomat har i bilagan Nyt publicerat en artikel med rubriken "Sipoon eka Helsinki-päivä".

Sipoon Sanomat publicerade igår en artikel med rubriken "Itä-Uudenmaan liiton juhlissa kitkerä sivumaku".

Fallet Sibbo

Sociala medier. Den 11 juni 2009

Det är redan tio år sedan jag gjorde mig en hemsida på internet. Här var jag relativt tidigt ute. Förts år 2005 började jag skriva blogg. Länge tyckte jag att det var så enkelt att publicera texter på internet att jag inte behövde någon blogg, men bloggar är mera än texter på internet. På Facebook registrerade jag mig först först denna vår. Jag har således inte registrerat mig i gruppen "Näpit irti Sipoosta - tassarna bort från Sibbo!". (Se bilden ovan.) Ja, jag har inte ens tills nyligen vetat att det existerat dylika grupper. Något större behov av att på Facebook dela med mig av min vardag har jag inte, men för att ordentligt kunna ta del av vad andra skriver på detta sociala nätverk registrerade jag mig för kanske en dryg månad sedan. Jag har långt tagit i bruk de nya typerna av internetbaserade medier i samma takt ordning och takt som politiska partier och kandidater. Månne man inte kunde tala om ett genombrott för Facebook i politiska sammanhang i Finland just i samband med EU-valet.

För att följa med fallet Sibbo har bloggen varit ett lämpligt medium. Tyvärr har varken jag eller mina läsare fullt ut utnyttjat bloggens kapacitet. På Yahoo! 360 fick ja aldrig en enda "vän", fastän besöken räknas i hundratusental. Delvis berodde detta kanske på att tekniken inte riktigt fungerade som det var tänkt, varför jag i ett senare skede även styrde besökarna till en tekniskt sett primitiv webbplats på Geocities. För att locka besökare borde en blogg ha bättre möjligheter till interaktivitet. Att jag ändå behållit läsare torde långt bero på att jag skriver så regelbundet. Det kommer jag inte att göra i framtiden. Därför kan det vara skäl för dem som är intresserade av min blogg att utnyttja de möjligheter som Blogger /Blogspot erbjuder. De som registrerar sig som mina vänner på Facebook kan direkt via Facebook läsa mina blogginlägg. Det går även att på ett liknande sätt registrera sig som "följare" (även anonym) direkt på Blogger /Blogspot. (Klicka på "följ blogg" uppe på sidan eller på knappen "följ" längre ner på sidan.)


Det går även att "prenumerera" på blogginlägg via olika slag av feeds.


Den som vill vara riktigt interaktiv kan kommentera mina inlägg i ord eller med kryss direkt på bloggen eller skriva i min gästbok (via sidan "Fallet Sibbo"). Hittils har folk kommenterat och kontaktat mig huvudsakligen via e-post. Nu går det även att skicka inlägg via e-post. (Klicka på bilden av ett brev/kuvert.)


Liksom andra partier har Centern upptäckt betydelsen av sociala nätverk eller sociala medier och speciellt Facebook. På Facebook har Keskusta flitigt "delat" nyhetsartiklar. Tack vare Facebook hittade jag idag en artikel i Iltasanomat som jag inte tidigare noterat.


I artikeln "Vanhanen puolustautuu: Kehitän Helsinkiä intohimolla" gör Matti Vanhanen den 26 maj ett liknande uttalande som Mari Kiviniemi i pressmeddelandet "Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi: Keskusta on aloittanut suomalaisen metropolipolitiikan – kannattaako Kokoomus alueellistamista? 25.5.2009". (Se "Centerns förtjänst. Den 25 maj 2009".) Jag citerar ur artikeln i Iltasanomat:


Vanhanen kiistää syytökset metropolipolitiikan laiminlyömisestä.

- Päinvastoin olen ollut käynnistämässä metropolipolitiikkaa. Ykköshallituksen aikana pantiin liikkeelle Aalto-yliopisto, Sipoon osaliitos, länsimetro ja kehärata.



Fallet Sibbo

Besökare. Den 10 juni 2009

Tyvärr har jag inte haft full kontroll på besöksfrekvensen på denna blogg. Besöksstatistiken på min blogg på Yahoo! 360 visar fantastiska siffror på flera hundra tusen träffar. Det är möjligt att mina sidor här faktiskt har haft över 300 000 träfar. Antalet träffar är av samma storleksordning som antalet träffar på min övriga webbsidor. En mycket stor del av besöken på mina webbsidor med akademiska och filosofiska texter kommer via sökmotorer. Det är troligt att mina blogg på ett liknande sätt huvudsakligen får besök via google. Av någon anledning rankar Google fotfarande sidor på Sibbobloggens gamla adress högre än inlägg på den nya bloggen på Blogger / Blogspot. Det betyder att de som t.ex. googlar efter Heikki Harjula huvudsakligen hamnar på den gamla bloggen.



Från och med idag finns det en räknare på denna blogg. Räknaren visar endast unika besök, alltså inte alla träffar. Alla läsare kommer dock inte att registreras i räknaren. Mina egna besök registreras inte, eftersom räknaren negligerar besök från vissa IP-adresser och webbläsare med speciella cookies. En del läsare läser kanske min blogg via Facebook eller motsvarande feeds.

Besöken på mina övriga webbsidor går starkt ner till veckoslut och ledigheter. På sommaren är träffarna här bara en bråkdel av vad de är under det övriga året. Det samma torde gälla bloggen. På grund av det dåliga vädret har jag fortsatt att skriva blogg. Det dåliga vädret torde även ha gynnat besöksfrekvensen. Jag kommer framöver inte att skriva inlägg lika ofta som hittills, vilket även kommer att reducera antalet trogna besökare eller läsare. Via sökmaskiner kommer min blogg dock fortsättningsvis att läsas. En del besökare är kanske intresserade av fallet Sibbo i allmänhet, men de flesta tillfälliga läsare torde ha ett specialintresse så som kommunindelningslagen och Sibbo storskog. Många besökare torde även kolla enskilda personer så som Arto Sulonen, Kari Prättälä och Heikki Harjula.



Fallet Sibbo

Sibbofrågan och kommunreformen. Den 9 juni 2009


Gårdagens blogginlägg "Ett litet under. Den 8 juni 2009" är det längsta hittills. Å andra sidan består störta delen av inlägget av citat. Knappast har någon brytt sig om att läsa igenom hela inlägget med nyhetstexter från juni 2006, men nu finns texterna i varje fall dokumenterade. Jag hävdar i gårdagens inlägg att man måste sätta huvudet i busken för att inte se ett samband mellan Sibbofrågan och förhandlingarna kring kommunreformen (KSSR, Paras). Sambandet mellan Sibbofrågan och KSSR har väl inte direkt förnekats av någon annan än förre kommunminister Hannes Manninen (se "Samtidshistoria. Den 5 augusti 2007"), men det har inte heller påtalats. I juni 2006 förorsakade kommunreformen, som Hannes Manninen (c) ansvarade för, en potetntiell regeringskris. Veckan före midsommaren var en ödesfråga för reformen, för regeringen och alldeles speciellt för Manninen. Det är ingen hemlighet att sydvästra Sibbo var ett av Helsingforspolitikernas krav i förhandlingarna om reformen. Tanken att Sibbofrågan inte skulle ha kopplats samman med KSSR är direkt absurd. För den som är intresserade av sambandet rekommenderar jag blogginläggen markerade med etiketterna eller nyckelorden "kommunreformen" och "Hiltunen" på denna blogg.

Lösningen på Sibbofrågan var en förutsättning för en överenskommelse om kommunreformen. Dylika kopplingar är i sig inte unika. Det unika är att kopplingen i det aktuella fallet var så oerhört korrumperande. Är man inte medveten om kopplingen, kan man inte heller förstå HFD:s avgörande i fallet Sibbo. Hade HFD dömt mot statsrådets beslut, hade domstolen inte bara gått emot statsministern och regeringen. HFD hade även rivit upp grunden för överenskommelsen om kommunreformen och ramlagen. Ett justitiemord var nödvändigt för att bevara konsensusen.


Denna blogg har nu en sökruta på högra sidan. Sökrutan fungerar på ett annat sätt än sökfunktionen uppe till vänster på sidan. Tyvärr förefaller funktionen ännu inte fungera felfritt, men den är vär att pröva på. Skriv "Rakel Hiltunen" i sökrutan, så har du nyckeln till fallet Sibbo!


Fallet Sibbo

Ett litet under. Den 8 juni 2009

I inlägget Kommunfrågor och kommunproblem. Den 5 juni återgav jag en del nyhetstexter från en sida på webbplatsen iLab.fi. De aktuella nyheterna är från år 2005 och början av år 2006. Sidan "Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia (4.)" ger om möjligt en ännu intressantare bild av bakgrunden till Helsingfors initiativ till ändring i kommunindelningen. Texterna är från en mycket intensiv period i juni 2006. Två frågor dominerar: KSSR och Sibbofrågan. Sibbofrågan kopplas plötsligt inte öppet samman med kommunreformen, men man måste sätta huvudet i busken för att inte se ett samband mellan de snabba svängningarna i de två frågorna veckan före midsomar för tre år sedan. Jag återger här valda bitar:


06-06-2006
Puitelaista puristetaan esitys juhannusviikolle
STT-IA, 6.6.2006

Kuntauudistuksen puitelain sisällöstä aiotaan sopia vielä ennen juhannusta. Lähtökohtana on, että lain päälinjoista on sopu paperilla 19. kesäkuuta. ...

Päähallituspuolueilla on ollut näkemyseroja siitä, mikä pää edellä uudistusta pitäisi valmistella. Keskusta on painottanut palvelujen uudenlaista järjestämistä ja sosiaalidemokraatit kuntien määrän supistamista.


07-06-2006
Kuntaliitto kiirehtii puitelakia
IA, 7.6.2006

Kuntaliiton keskiviikkona koolla ollut valtuusto kiirehtii pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksessa valmistelussa olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää puitelakia, jonka "lähtökohtana on oltava palvelujen turvaaminen ja kuntatalouden tasapainottaminen".

Kuntaliitto korostaa, että kuntien taloudellinen tilanne edellyttää nopeita ja riittäviä ratkaisuja palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen.

Kuntaliiton valtuusto painottaa yksimielisesti hyväksymässään kannanotossa, että "uudistuksilla tulee olla taloudellista vaikuttavuutta ja niiden tulee saada aikaan rakennemuutos, joka turvaa kunnalliset palvelut myös tulevaisuudessa".

Puitelakia on vatvottu kuukausitolkulla, eikä valmista ole tahtonut syntyä. Syynä ovat päähallituspuolueiden SDP:n ja Keskustan erimielisyydet lain sisällöstä. Hurskaana toiveena on, että puitelain keskeinen sisältö saadaan hyväksyttyä ennen juhannusta. Valmistelun on tarkoitus jatkua kesällä ja lakiehdotus mennee eduskunnalle alkusyksystä.


14-06-2006
Tuleeko Paras vai Kupru?
Arkadianmäen ääni
ESKO KURVINEN, 14.6.2006

Kriisiytyvä kuntatalous pakotti hallituksen reilu vuosi sitten käynnistämään kunta- ja palvelurakenne uudistuksen. Ensitöiksi ministeriö vaihtoi hankkeen nimen Kuprusta Paras–hankkeeksi. Valitettavasti nyt näyttää käyneen niin, että hyvissä motiiveissa aloitettu kunta- ja palvelurakenneuudistus on itse ajautunut pahaan kriisiin. Saapa nähdä putkahtaako lopulta maailmaan Kupru vai Paras.

Pitkin vuotta Keskustan ja SDP:n erimielisyydet ovat varjostaneet uudistusprojektin kulkua. Päähallituspuolueiden näkemykset poikkeavat ratkaisevasti toisistaan ja vaikka hiekka tiimalasissa projektin osalta alkaa auttamattomasti valua loppuun, ei sopua valitettavasti näytä löytyvän. Valtava valmistelutyö maakunnissa ei ole saanut hallituspuolueita löytämään yhteistä tavoitetta. Kun puuttuu tavoitteet, niin ei synny ratkaisuja käytännön toimiksikaan.

Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) on jo joutunut lopulta myöntää ääneen tosiasiat. Uudistusta vetävän rakenneryhmän työ takkuilee pahasti ja puitelain tulo eduskunnan käsittelyyn lykkääntyy syksyyn. Viivästyminen kertoo ennen kaikkea asian hankaluudesta, mutta myös hallituksen kyvyttömyydestä päästä sopuun tässä loppuvaalikauden tärkeimmässä asiassa. Nyt hankkeessa on menossa vaihe, jossa hallituspuolueet puristavat niin väljää yhteistä periaatepäätöstä puitelaista, että molemmat voivat sanoa voittaneen.

Eräs uudistuksen suurista kiistakysymyksistä, joka on hiertänyt hallituspuolueiden välejä, on ollut kuntaliitokset.


18-06-2006
Manninen: Kuntauudistus vaakalaudalla

Kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan hallituksen suuren kuntauudistuksen toteutuminen on vaakalaudalla.

Manninen sanoo tv-uutisille, että poliittista yhteisymmärrystä ydinkysymyksistä kuten kuntaliitoksista ja kuntien yhteistyöstä ei ole syntynyt, vaikka uudistuksen päälinjojen piti valmistua juhannukseksi.

Mannisen mukaan mitään varmuutta sovun löytymisestä ensi viikolla ei ole.

Mikäli sovitusta aikataulusta livetään, koko uudistus voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen.

YLE24


18-06-2006
Sarkomaa: Hallituksen päättämättömyys vaarantaa palvelut
HR, 17.6.2006

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa epäilee, että Vanhasen hallituksen päättämättömyys vaarantaa tasa-arvoiset palvelut. Keminmaalla puhunut Sarkomaa vaati hallitusta kantamaan vastuunsa ja tekemään välttämättömät ratkaisut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vielä ennen juhannusta. ...

"Molemmat päähallituspuolueet uudistuksen jarruina"

Sarkomaan mukaan molemmat päähallituspuolueet ovat osaltaan toimineet uudistuksen jarruna.

- "Mikään ei muuttua saa" on muodostunut punamullan linjaksi ja tulokseksi pitkästä työrupeamasta ja koko maan kattavasta kuntakierroksesta. Keskusta on halunnut pitää kuntarakenteen ennallaan ja Sdp palvelurakenteet nykyisellään. Palveluiden turvaamisen edellytys on, että molemmissa edetään. ...

Sarkomaan mielestä Kokoomus on oppositiosta käsin antanut uudistukselle vahvan tukensa sekä kaikin tavoin kannustanut ja rohkaissut hallitusta päätöksiin.


Manninen: Kuntauudistus vaakalaudalla
STT–RAISA KARSIKKO-HR, 17.6.2006

Kunta- ja alueministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan suuren kuntauudistuksen toteutuminen on vaakalaudalla, Ylen tv-uutiset kertoi lauantaina.

Manninen vahvisti STT:lle, että yksimielisyyttä hankkeen ydinkysymyksistä kuten kuntaliitoksista ja kuntien yhteistyöstä ei vieläkään ole löytynyt, eivätkä kannat ole loppurutistuksissa mainittavasti lähentyneet.

- Maanantaina meillä pitäisi olla kokous, jossa asia ratkaistaan, mutta sopua ei tällä hetkellä vielä ole. Vielä on tietysti viikonloppu ja maanantaiaamu aikaa, mutta syntyykö ratkaisu maanantaina, sitä en tällä hetkellä pysty sanomaan, Manninen sanoi.

Kuntauudistuksen päälinjojen on ollut määrä valmistua juhannukseksi ja sitä valmistelevalta rakennetyöryhmältä odotetaan puitelakiehdotusta maanantaina.

Jos rakennetyöryhmä ei saa ratkaisua aikaan, asian on arveltu siirtyvän hallituksen avainministerien muodostaman ns. kolmen koplan ratkottavaksi. Manninen ei tässä vaiheessa halunnut ottaa kantaa siihen, käykö näin.

- Kyllä sitä on tietenkin mietitty, hän sanoi STT:lle.

Rakenneryhmälle myönnettävään aikalisään Manninen joka tapauksessa suhtautuu skeptisesti.

- Jos ratkaisu ei synny maanantaina, niin ei se rakenneryhmässä ilman uusia eväitä enää synny.

Puitelain sisällön on määrä keskittyä siihen, miten kunnalliset peruspalvelut järjestetään ja mitä kuntien määrälle tapahtuu.

Päähallituspuolueet keskusta ja SDP ovat olleet kuntauudistuksen valmistelussa eri mieltä lähes kaikesta. Keskustalaisia miellyttää vahva maakuntahallinto ja palvelujen järjestäminen kuntien yhteistyönä, kun taas demarit haluaisivat uudistaa kuntakentän vahvojen peruskuntien pohjalta.


19-06-2006
AL: Kasvukeskukset pakkoyhteistyöhön asumisessa ja liikenteessä
STT-ASK, 19.6.2006

Keskusta ja SDP ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että pakkoyhteistyön piiriin kuuluisivat kaikki kasvukeskukset. Keskusta on aikaisemmin puhunut vain neljän suurimman seutukunnan yhteistyövelvoitteesta.

Kuntauudistuksessa sopu on kuitenkin vielä kaukana. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli sanoi Aamulehdelle, että puolueiden välit kiristyivät yllättäen viime viikolla, vaikka oltiin lähellä ratkaisua. SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman puolestaan on sitä mieltä, että sopu ei ole ollut lähelläkään.


SDP:n Hiltunen: Vesitetty malli ei kelpaa
IA, 19.6.2006

Kuntauudistusta valmistelevassa työryhmässä SDP:tta edustaja kansanedustaja Raakel Hiltunen sanoo maanantain Kalevassa, ettei sosialidemokraateille kelpaa vesitetty kuntauudistusmalli.

- Nyt on ratkaisun tultava. Ei voi edes ajatella sitä, että nostettaisiin vuoden työn jälkeen kädet pystyyn ja asia siirrettäisiin seuraavan hallituksen päänsäryksi. Hannes Mannisella (kesk.) on nyt johtopäätösten teon aika. Enää hänen ei kannata esitystä venyttää. Se on saatava ennen juhannusta, Hiltunen vaatii.

Hiltunen tekee myös selväksi sen, että mikään vesitetty malli ei kelpaa SDP:lle.
- Minulla ei ole valtuuksia hyväksyä sellaista vesitettyä mallia, joka ei sisällä myös kuntarakenneuudistusta, hän ilmoittaa.

Hiltusen mukaan tämän on oltava koko uudistuksen lähtökohtana. SDP pitää hänen mukaansa myös kiinni siitä, että uusia hallintotasoja ei luoda, vaan vahvistetaan peruskuntia.


19-06-2006
Kuntauudistuksen jatkon pitäisi ratketa maanantaina
STT-HR, 18.6.2006

Kuntauudistusta valmistelevalta rakennetyöryhmältä odotetaan maanantaina esitystä puitelaista, joka linjaa uudistuksen keskeisen sisällön. Ratkaisun syntyminen ei kuitenkaan ole läheskään varmaa. Kunta- ja alueministeri Hannes Manninen kertoi viikonvaihteessa, että yksimielisyyttä hankkeen ydinkysymyksistä ei ollut löytynyt.

Periaatteessa sopu saattaa syntyä vielä maanantaiaamun loppurutistuksessa, mutta se lienee melko epätodennäköistä.

Kuntauudistuksen päälinjojen on ollut määrä valmistua juhannukseksi. Jos rakennetyöryhmä ei saa ratkaisua aikaan, asian on arveltu siirtyvän hallituksen avainministerien muodostaman ns. kolmen koplan ratkottavaksi.

Puitelain on määrä keskittyä siihen, miten kunnalliset peruspalvelut järjestetään ja mitä kuntien määrälle tapahtuu. Avainroolissa ovat päähallituspuolueet keskusta ja SDP, joiden kannat uudistuksen kiistanalaisista kohdista eivät ole valmistelun aikana lähentyneet juuri lainkaan.


19-06-2006
Kuntauudistus kolmen koplan käsittelyyn
STT-ASK-IA, 19.6.2006

Neuvottelut kuntauudistuksesta jatkuvat vielä tällä viikolla. Kuntien taloutta ja palvelurakennetta koskevaa uudistusta valmisteleva rakennetyöryhmä ei maanantaina päässyt sopimukseen. Hallituspuolueiden avainministereiden eli ns. kolmen kopla pohtii tilannetta tiistaina.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi maanantaina, että hän ei aio puuttua uudistuksen yksityiskohtiin keskusteluissaan valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) kanssa, vaan pyrkii jättämään sisältökysymykset edelleen työryhmälle.

Hän piti mahdollisena että juhannukseen asetettu takaraja ylittyy. Asian on toivottu saavan ratkaisunsa ennen eduskunnan jäämistä kesälomille. Asia halutaan saada eduskunnan käsittelyyn ennen kevään vaaleja, koska vaalitaistelu vaikeuttaisi lain syntymistä.

Heinäluoman mukaan työryhmällä aikaa on vain tämä viikko, sen jälkeen asia siirtyy hallituksen pöydälle.

Keskusta eri linjoilla muiden kanssa

Työryhmää vetävä alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kertoi neuvottelujen jälkeen, että hän on pyytänyt hallitusryhmien puheenjohtajia "arvioimaan pikaisesti mahdollisuuksia jatkaa puitelain valmistelua".

- Rakennetyöryhmä ei voinut tänään käsitellä puitelain sisältöä, koska valmistelussa ei ole päästy hallitusryhmien kesken yhteisymmärrykseen.

Manninen ei halunnut yksilöidä, mitkä ovat pahimmat ongelmat sovun löytämisessä, vaan korosti, että kokonaisuus ratkaisee.

Neuvotteluja ovat pitkittäneet kaiken aikaa etenkin kahden suurimman hallituspuolueen eli keskustan ja SDP:n erimielisyydet.

Mannisen sunnuntaina tekemä kompromissiehdotus ei maanantain kokouksessa kelvannut sen enempää sosiaalidemokraateille kuin oppositiopuolueillekaan. Niissä katsotaan, että keskusta on jumiuttanut neuvottelut.

Valmistelussa mukana olevien oppositiopuolueiden näkemykset ovat olleet lähempänä demareiden tavoitteita.

SDP:n pääneuvottelija kansanedustaja Rakel Hiltunen kertoi, että esitys ei ollut riittävä, joten sellaista odotetaan keskiviikoksi.

Kuntaliitokset eivät keskustalle kelpaa

Puitelain on määrä keskittyä siihen, miten kunnalliset peruspalvelut järjestetään ja mitä kuntien määrälle tapahtuu. Keskustan ja SDP:n kannat uudistuksen kiistanalaisista kohdista eivät ole valmistelun aikana lähentyneet juuri lainkaan.

Hiltusen mukaan suurimmat kiistat koskevat kuntarakenteen uudistamista ja kuntaliitosten estämistä hallinnollisilla rakenteilla.

Keskusta on pitänyt tavoitteena kuntien itsenäistä asemaa jossa yhteistyö järjestettäisiin vahvan maakuntahallinnon avulla. Demarit ovat korostaneet väliportaan byrokratian karsimista ja suurempia kuntia.


19-06-2006
Lankia: Keskusta valmis sopimaan puitelaista
IKK, 19.6.2006

Keskustan kuntatyöryhmää vetävä Eero Lankia sanoo puolueensa olevan valmis sopimaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevasta puitelaista. Lankian mielestä puitelain valmistelussa ei kuitenkaan voi ohittaa "tutkittua kansalaismielipidettä" , jonka mukaan suomalaiset eivät halua kuntien pakkoliitoksia eivätkä minimiasukaskokoja kunnille.

Lankia myöntää maanantaina julkisuuteen saattamassaan tiedotteessa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa linjaavan puitelain aikaansaaminen on "odotetusti vaikea ponnistus". Hän pitää tärkeänä, että puitelaista kyetään sopimaan hallituksessa.

- Keskusta on ollut jo pitkään valmis ratkaisuun, Lankia tulkitsee.


19-06-2006
Kuntauudistuksen jatkosta ei sopua

Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) maanantaina aamulla tekemä kompromissiesitys kuntauudistuksen jatkosta ei edesauttanut sovun syntymistä.

Mannisen mukaan hänen johtamansa rakenneryhmä ei voinut käsitellä puitelain sisältöä, koska valmistelussa ei ole päästy hallitusryhmien kesken yhteisymmärrykseen.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sdp.) toivoo sovun kuntauudistuksesta löytyvän.

Heinäluoman mukaan aikaa ei enää ole tuhlattavaksi. Heinäluoman mielestä olisi parasta, että puitelaista päästäisiin sopuun laajassa (ministeri Mannisen johtamassa) rakennetyöryhmässä. Mikäli näin ei tapahdu, asia siirtyy hallituksen ratkaistavaksi, sanoi Heinäluoma eduskunnassa.

Oppositiopuoleet epäilivät eduskunnassa, että hallitus ei pääse sopuun kuntauudistuksesta.

Seuraavan kerran sovintoratkaisua puitelakiin yritetään löytää keskiviikkona. Tällöin neuvotteluihin osallistuvat todennäkäisesti myös hallituspuolueiden johtajat.

Puitelailla on tarkoitus raamittaa tulevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen päälinjat.

Neuvotteluja on pitkittänyt kahden suurimman hallituspuolueen eli keskustan ja SDP:n erimielisyydet.

YLE24, STT


19-06-2006
Oppositio kuntauudistuksesta: Kiville menee että kolisee

Eduskunnan oppositiopuolueet kiirehtivät maanantaina tuomitsemaan hallituksen kuntauudistushankkeen jo epäonnistuneeksi – ainakin luvatun aikataulun osalta.

"Hallituksen valmistelu on kokenut mahalaskun", kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies luonnehti tilannetta. Hän nosti kuntauudistuksen esille eduskunnassa lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä.

Häkämies muistutti, että alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupaili alkuvuonna, että hallitus antaa esityksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaista eduskunnan kevätistuntokauden aikana eli ennen juhannusta. Niin ei tapahdu.

"Hanke näyttää menevän kiville että kolisee," Kari Uotila (vas) jatkoi arviointia.

"Eikö olisi selkeintä, että hallitus toteaisi epäonnistuneensa ja jättäisi eronpyynnön", kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Sari Essayah ehdotti.

"Paras muuttui Kupruksi", Eero Akaan-Penttilä (kok) julisti. Puoluesisar Sari Sarkomaa pystyi nimeämään myös syylliset: pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) ovat kyvyttömiä turvaamaan ihmisten peruspalvelut.

Heinäluoma huomautti, että kuntauudistuksen valmistelussa ovat myös oppositiopuolueet mukana. "Kaikkien puolueiden on otettava vastuu uudistuksesta. Tämä on aidosti yhteinen talkoo."

Oppositio ei ottanut heitetystä pallosta koppia. "Vastuu on Sdp:llä ja keskustalla", Ben Zyskowicz (kok) vastasi ja muistutti, että valmistelu on pysähtynyt näiden kahden hallituspuolueen keskinäisiin erimielisyyksiin.

"Ei ole syytä arvioida asiaa vielä liian negatiivisesti", keskustan kunnallismies Pekka Nousiainen tyynnytteli. "Keskiviikoksi on sovittu vielä kokous."

ARTO ASTIKAINEN / Helsingin Sanomat


20-06-2006
Ratkaisu kuntauudistuksesta siirtyy viikolla
STT-TIMO SIPILÄ-PP, 20.6.2006

Ratkaisut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta lykkäytyvät ainakin ensi viikkoon. Kiistaa selvittänyt hallituspuolueiden avainministereiden niin sanottu kolmen kopla päätti tiistaina, että uudistusta valmisteleva työryhmä kokoontuu vielä 28. kesäkuuta.

Päätöksiä oli tarkoitus saada aikaan keskiviikkona aamupäivällä, jolloin hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajista koostuvan rakennetyöryhmän piti kokoontua.

Juhannus oli asetettu takarajaksi, jotta lakiesitys saataisiin eduskuntaan syksyllä.

Asiaa käsiteltiin tiistaina Kesärannassa myös muun muassa keskustan ministereiden kesken.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi jo maanantaina pitävänsä mahdollisena, että ratkaisu lykkäytyy. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) on vaatinut takarajassa pysymistä.

Kolmannen hallituspuolueen edustaja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) on toivonut asian ratkaisua kolmen koplassa.

Kiistoja aiheuttaa kuntien määrä

Neuvotteluja ovat pitkittäneet etenkin kahden suurimman hallituspuolueen eli keskustan ja SDP:n erimielisyydet. Valmistelussa mukana olevien oppositiopuolueiden näkemykset ovat olleet lähempänä SDP:n tavoitteita.


20-06-2006
Kuntaneuvotteluihin viikon aikalisä

Hallitus on ottanut kuntauudistusneuvotteluissa viikon aikalisän.

Kuntaministeri Hannes Mannisen mukaan hallituksen pääpuolueet yrittävät päästä yksimielisyyteen ensi viikon keskiviikkoon mennessä.

Sosiaalidemokraattien ja keskustan ylin johto pui kuntaremontin tilannetta tiistaina parisen tuntia pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.

Neuvottelujen jälkeen Manninen oli haluton kertomaan, mistä kompromissia lähdetään hakemaan.

YLE24, STT


20-06-2006
Perttu Vartiainen hahmottelee Suomelle laajaa metropolialuetta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisetkään voimavarat eivät riitä pitkäjänteiseen ja kestävään yhdyskuntasuunnitteluun, arvioi Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.

Aluemaantieteen professori Vartiaisen mielestä kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat estävät tehokkaan ja taloudellisen toiminnan. Siksi olisi syytä puhua vakavissaan metropolialueesta, joka ulottuisi idässä Kotkaan, pohjoisessa Lahteen ja Hämeenlinnaan sekä lännessä Tammisaareen.

Tulevaisuudessa siihen näyttäisi liittyvän luontaisesti Tampere ja tietyin varauksin myös Turku.

Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa tai Helsingin seutukunnan 14 kuntaa ovat liian heikkoja tuottamaan tulevaisuuden megaluokan päätöksiä, hän pohtii. ...

Valtiovallan pitäisi ohjata aluekehitystä ja -suunnittelua vakaasti kohti nykyistä suurempia kokonaisuuksia. Vartiainen arvelee, että vapaaehtoisuus ei riitä.

TIMO SIUKONEN / Helsingin Sanomat


Metropoliin tiivistä rakentamista

Hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei käsitellä metropolialuetta, vaan neljän kunnan pääkaupunkiseutua ja 14 kunnan seutukuntaa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD perusti 1999 aluekehityskomitean, joka aloitti metropolikatsausten tuottamisen 2000.

Käsikirjoitus Suomen metropolialueesta hyväksyttiin 2002. Siellä asuu noin 1,8 miljoonaa ihmistä neljän maakunnan alueella.

OECD:n metropolikatsaus on analyysi alueen talouden, hallinnon, ympäristön ja sosiaalisten asioiden kehityksestä. ...

Kansainvälisen vertailun mukaan Suomen metropolialue on yhdyskuntarakenteeltaan hajautettu ja suurin osa rakennetuista alueista erittäin harvaan asuttuja.

Lapsiperheiden muuttosuunta on keskuksista kasvaville reuna-alueille.

Katsauksen mukaan suurten kasvualueitten kestävä kehitys edellyttää nykyistä voimakkaampaa sitoutumista tiiviin rakentamisen periaatteisiin.

Helsingin Sanomat


21-06-2006
Helsinki päättää jo tänään Sipoolta ja Vantaalta vaadittavista alueista

Helsingin kaupunginhallitus aikoo tehdä jo tänään keskiviikkona esityksen niistä maa-alueista, joita Helsinki havittelee itselleen Vantaalta ja Länsi-Sipoosta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan kaupunginhallitus on kutsuttu yllättäen ylimääräiseen kokoukseen kello kahdeksaksi aamulla.

Kokouksen aiheena on salassa valmisteltu esitys niistä maista, joita Helsinki esittää siirrettäväksi sen alueisiin Länsi-Sipoosta ja Vantaan Vesterkullasta. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelee kiireellisesti rajansiirtoja koskevan esityksen.

Jos kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) esityksen, asia viedään hyväksyttäväksi tänään kello 16 kokoontuvaan Helsingin valtuuston kokoukseen.

Jussi Pajunen ei tiistai-iltana suostunut kommentoimaan asiaa millään tavalla Helsingin Sanomille.

Kaupunginhallituksen ryhmät kokoontuvat poikkeuksellisesti ennen kello kahdeksaa aamulla. Ennakkotietojen mukaan niille jaetaan vasta silloin esityslistat, joista selviävät hankkeen yksityiskohdat.

Helsinki aikoo esittää valtioneuvostolle, että kaupunkiin liitettäisiin Länsi-Sipoosta noin 5 000 hehtaarin alue.

Maa-alueen siirto ei onnistu, ellei kunnilla ole yhteistä maarajaa. Sen vuoksi Helsingin täytyy saada itselleen myös osa Vantaan niin sanotusta Vesterkullan kiilasta.

Vesterkullan kiila on epämääräinen alue, jonka koosta on kiistelty. Vantaalla itsellään ei ole suunnitelmia sen kehittämisestä. Helsinki haluaa Itäväylän eteläpuolelle sijoittuvan kiilanosan siirtämistä itselleen.

Aiemmin suunniteltiin Vesterkullan kiilan vaihtamista Helsingin Ala-Tikkurilan kaupunginosaan. Vaihtokaupasta on kuitenkin nyt luovuttu.

Helsinki vie hanketta eteenpäin poikkeuksellisen tiukalla aikataululla.

Syynä on se, että kaupunki haluaa lähettää hakemuksen rajansiirroista sisäministeriöön niin nopeasti kuin mahdollista.

Nopealla toiminnalla halutaan varmistaa se, että valtioneuvosto ehtii päättää rajansiirroista ennen ensi maaliskuun vaaleja.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hankkeeseen on suhtauduttu ministeritasolla suopeasti.

Sipoon kunnanhallitus keskusteli eilen kokouksessaan ylimääräisenä asiana Helsingin aikeista. "Tämä on kauhuskenaario", kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoi.

"On erittäin mautonta, että lähdetään näin aggressiiviseen hyökkäykseen yhteistyökumppania vastaan."

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (sd) mielestä Vantaalla pitää olla valmius keskustella Vesterkullan kiilan rantaosan siirtämisestä Helsingille.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


21-06-2006
Helsinki haluaa 14 prosenttia Sipoon pinta-alasta

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) esittää, että Sipoon kunnasta siirretään 14 prosenttia Helsingille.

Siirrettävän alueen väkiluku on noin 3 500 asukasta eli 19 prosenttia väestöstä.

Helsingin havittelemalla alueella on vesialuetta 2 300 hehtaaria ja vesialueelle sijaitsevien saarten pinta-ala on 825 hehtaaria.

Helsinki esittää myös Vesterkullan Itäväylän eteläpuolen siirtämistä Vantaasta Helsinkiin. Alueen maapinta-ala on 200 hehtaaria.

Helsingin kaupunginhallitus aloitti aamukahdeksalta ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään Pajusen esitystä. Asia on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi tänä iltana.

Lopullisen päätöksen rajansiirroista tekee valtioneuvosto.

Helsinki aikoo rakentaa Sipoolta ja Vantaalta mahdollisesti saamilleen alueilleen asuntoja noin 50 000 ihmiselle.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


Helsinki aikoo haukata Länsi-Sipoon

Sipoon länsiosia suunnitellaan liitettäväksi Helsinkiin valtioneuvoston päätöksellä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan asiasta on käyty poliittisia neuvotteluja, mutta päätöksenteon ovat estäneet vielä eräät tekniset yksityiskohdat, kuten aikataulusta sopiminen.

Sipoossa on suhtauduttu rajansiirtoihin kielteisesti. Valtioneuvosto voi kuitenkin liittää Länsi-Sipoon osia Helsinkiin ilman Sipoon omaa suostumusta. Aloitteen rajansiirrosta voi tehdä esimerkiksi Helsingin kaupunki. Helsingillä on Sipoossa suuria maanomistuksia.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ei maanantaina myöntänyt eikä kieltänyt, että Helsinki olisi valmistelemassa esitystä rajansiirrosta sisäasiainministeriölle. "En pysty tähän vastaamaan", Pajunen sanoi Helsingin Sanomille.

Kuntarajan siirtäminen ei ole Suomessa poikkeuksellista. Rajasiirtoja tehdään säännöllisesti, vaikka toinen kunta vastustaisikin asiaa. Esimerkiksi viime vuonna valtioneuvosto päätti liitoksesta Kauhavan ja Kortesjärven välillä.

Kuntajakolaissa edellytykset alueluovutuksiin ovat varsin väljät, jos luovutettava alue on kunnan pinta-alasta alle kymmenen prosenttia tai jos luovutettavan alueen asukasmäärä on alle viisi prosenttia koko väestöstä.

Muussa tapauksessa luovutukseen vaaditaan erityisen painavia perusteluja. Sellainen on muun muassa se, että maan luovutus edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Käytännössä Helsingin ja Sipoon kuntarajan siirtäminen tapahtuisi aikaisintaan 2008 alussa.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


21-06-2006
Ensi vuodenvaihteessa yhdeksän kuntaliitosta
IKK, 21.6.2006

Hallitus päätti keskiviikkona yhdeksän kuntaliitoksen toteuttamisesta ensi vuodenvaihteessa.


Cronberg tarjoilee maakuntahallintoa, Cronberg ei usko sopuun kuntauudistuksesta
IA, 21.6.2006

Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg ei usko, että kuntauudistuksesta päästään sopuun juhannuksen jälkeen. Ratkaisuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta lykättiin tiistaina ensi viikolle, koska hallituspuolueet Keskusta ja SDP ovat edelleen eri mieltä uudistuksen sisällöstä.

Cronberg sanoi keskiviikkona näyttävän siltä, että Keskusta käy asiassa omaa poliittista peliään, jossa se äänestäjien menettämisen pelossa vastustaa uudistuksia, jotka näyttäisivät sen kannalta huonolta.


21-06-2006
Helsinki hamuaa suurta osaa Sipoosta itselleen
STT-AKI SALO-PP, 21.6.2006

Helsinki hamuaa Länsi-Sipoosta noin 5 000 hehtaarin maa-alaa asuntotuotantoa varten.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoillan kokouksessaan esittää maan hallitukselle Länsi-Sipoon ja Vantaan Västerkullan kiilan alueiden liittämistä Helsinkiin. Helsinki perustelee kuntajakomuutosta kaupungin laajentumispaineilla.

Valtuusto hyväksyi esityksen kahden äänestyksen jälkeen. Jan Oker-Blomin (r.) esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi äänestettiin kumoon luvuin 75-8. Yrjö Hakasen (skp.) hylkäämisesitys kaatui niin ikään äänin 76-8.

Kaupunginhallitus esitti valtuustolle keskiviikkoaamuna, että Sipoosta liitettäisiin noin 5 000 hehtaarin alue Helsinkiin. Liitettäväksi esitetään myös Vantaalla sijaitsevaa noin 200 hehtaarin kokoista Västerkullan kiilaa. Se liittäisi Länsi-Sipoon myös maan kautta Helsinkiin, pelkän vesirajan sijaan. Helsinki omistaa luovutettavaksi vaatimillaan alueilla Sipoossa noin 1 300 hehtaaria maata.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 14-1, RKP:n Birgitta Dahlberg vastusti esitystä ja toivoi asian edistyvän neuvotteluteitse.

Helsingin mukaan alueelle on edellytykset rakentaa pientalopainotteisia asuinalueita 50 000 asukkaalle. Suunnitelmiin sisältyy myös metrolinjan jatkaminen Östersundomiin saakka. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan Sipoosta liitettävä alue olisi niin iso, että asiaan ei tarvitsisi enää palata tulevaisuudessa.

Kaupunginhallitus perustelee kuntajaotuksen muutoksia myös pääkaupunkiseudun kehityksen painottumisella itään Vuosaaren sataman valmistumisen myötä. Lännessä ja pohjoisessa kuntien välinen yhteistyö pelaa, mutta Sipoon hidas kehitys haittaa idässä Keravalle saakka, kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd.) kuvailee. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) kertoi, että Sipoo voisi saada Helsingin muualla Sipoossa omistamat alueet, joita on noin 400 hehtaaria.

"Sipoon asioita ei tunneta"

Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma ei näe Helsingin liitospuheille laillista pohjaa.

Kuntajakolain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos alueen palvelut, asukkaiden elinolot ja elinkeinot paranevat ratkaisevasti uuden kuntajaon myötä.

Helsingin mukaan nämä ehdot täyttyvät, Luomalle se merkitsee vain sitä, että Sipoon oloja ei tunneta.

- Kun ottaa huomioon, mitä Sipoossa tapahtuu tänä päivänä, niitä perusteita ei ole, hän jatkaa.

Luoman mukaan myös Sipoolla on alueelle rakenne-ehdotuksia, joita käsitellään syksyllä. Hän kuittaa suurimman osan Helsingin kuntaliitospuheista valtapoliittiseksi propagandaksi.

Vantaan kaupunginhallitus sen sijaan suhtautuu myönteisesti Itäväylän kaakkoispuolelle jäävän kiilan luovutukseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen (kok.) mukaan alue on varsin vähäinen ja pitää sisällään lähinnä Natura- ja luonnonsuojelualuetta.

- Sipoon länsiosien rakentaminen antaa mahdollisuuden myös Vantaalle kehittää omia alueitaan, ja vielä niin, että alueella on metro, Mäkinen perustelee.

Västerkullan kiilan yhteydessä on keskusteltu myös Ala-Tikkurilan siirtämisestä Vantaan rajojen sisään.

Mäkinen kertoo, että alueliitosta ei nähty tarpeelliseksi, eivätkä asukkaatkaan sitä toivoneet. Mäkisen mukaan Vantaan kaupunginhallitus teki asioista yksimielisen päätöksen ylimääräisessä kokouksessaan.


21-06-2006
Manninen: Kuntauudistuksen puitelaki etenee "rakentavasti"

Välillä keskeytyksissä olleisiin neuvotteluihin suuresta kuntaremontista tuli keskiviikkona päivällä uutta vauhtia, mutta illalla jälleen kerran toivon hiipumista ja epäilyä.

Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) arveli keskiviikkona, että keskustan ja Sdp:n neuvottelut kuntauudistuksen puitelaista etenevät juuri nyt "rakentavasti".

Neuvotteluja läheltä seuranneiden mukaan Mannisen neuvotteluasenteessa näkyvät ilmeisen kovat paineet tulosten saavuttamiseksi. Demarien mukaan Manninen antoi päivällä jonkin verran periksi esimerkiksi ylikunnallisista palvelupiireistä.

Illalla kuitenkin arvioitiin, etteivät hyvässä hengessä sujuneet neuvottelut sittenkään olleet muuttaneet keskustan neuvottelutarjousta.

Keskustan piiristä korostettiin vain hyvää yhteishenkeä ja todettiin varovaisesti, että katsotaan lopputulos ensi viikolla.

Manninen ei halunnut määritellä "rakentavuutta" tarkemmin. Hän käynnisti uudet neuvottelut tiistaina heti, kun hallitusryhmien vetäjien kolmen kopla oli palauttanut puitelain valmistelun Manniselle.

Sdp:n vahva kuntavaikuttaja, rakenneryhmän varapuheenjohtaja ja valtiosihteeri Pertti Rauhio arveli, että muuta lähtökohtaa ei voi olla kuin tuloksen saavuttaminen. "Muut puolueet keskustaa lukuun ottamatta ovat vahvojen itsehallinnollisten kuntien takana. Tästä ei voi luopua."

Sdp:n neuvottelija, kansanedustaja Rakel Hiltunen oli keskiviikkona optimistinen. "Kaikki etenee nyt suotuisissa merkeissä. Tavoite on tehdä esitys puitelaista keskiviikon kokouksessa", Hiltunen sanoi päivällä lähes samoin sanoin kuin Manninen.

JAAKKO HAUTAMÄKI / Helsingin Sanomat


21-06-2006
Vanhanen tukee Helsingin alueliitoksia

Pääministeri Vanhanen tukee Helsingin aikeita hankkia lisämaata asuntorakentamiseen naapurikunniltaan Sipoolta ja Vantaalta. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti asiasta illalla.

Helsinki pyrkii saamaan valtioneuvoston päätöksen alueliitoksista nopeasti vielä tällä hallituskaudella.

Levitäkseen Sipooseen Helsingillä on oltava maaraja sen kanssa. Siksi siltana käytetään Vantaan Vesterkullan aluetta.

Naapurikunnista Vantaa on luovuttamassa alueensa kernaasti; vastalahjaksi metro ulotetaan todennäköisesti sinne asti. Sen sijaan Sipoolle uusi rajanveto on kitkerämpi pala. Kunta menettäisi 14 prosenttia maa-alastaan ja viidesosan väestöstään.

Alueliitokselle on kuitenkin Helsingin johdon mukaan annettu jo valtioneuvoston alustava siunaus. Sen takana ovat sekä pääministeri Vanhanen että valtionvarainministeri Heinäluoma.

YLE24


27-06-2006
Kuntauudistuksesta odotetaan ratkaisua
STT-PP, 27.6.2006

Takkuisesti edenneen kuntauudistuksen jatkon on määrä selvitä keskiviikkona. SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma toivoo, että uudistusta valmisteleva ryhmä saa puserrettua kokoon yksimielisen ehdotuksen.

Jos sopua ei nyt löydy, ollaan Heinäluoman mukaan hyvin vaikeassa tilanteessa. Ratkaisu olisi saatava ennen lomia, koska niiden jälkeen odottavat EU-puheenjohtajuus- ja budjettikiireet.


27-06-2006
Sipoo kasvattaa asukasmääräänsä

Sipoo on ryhtynyt vastatoimiin Helsingin suunnitelmille leikata pala Länsi-Sipoota itselleen.

Sipoon kunnanhallitus päätti maanantaina illalla hätäkokouksessaan, että Helsingin vaatimuksiin vastataan muun muassa kasvattamalla Sipoon asukasmäärää reilusti. ...

Vantaa on luovuttamassa alueensa kernaasti. Vastalahjaksi Helsingin metroa todennäköisesti jatkettaisiin Vantaalle.

Sipoolle uusi rajanveto on kitkerämpi pala. Kunta menettäisi 14 prosenttia maa-alastaan ja viidesosan väestöstään.

Helsingin kaupunginvaltuuston esitys Länsi-Sipoon ja Vantaan Vesterkullan liittämisestä Helsinkiin lähtee sisäasiainministeriöön tiistaina. Ministeriö laittaa seuraavaksi esityksen lausuntokierrokselle.

YLE24


28-06-2006
Hallituspuolueet sopuun kuntauudistuksesta
STT-IKK-PP, 28.6.2006

Hallituspuolueet SDP, keskusta ja RKP ovat päässeet sopuun kuntauudistuksesta, vahvistetaan hallituslähteistä. Syntynyttä esitystä käsitellään parhaillaan uudistusta valmistelleessa rakennetyöryhmässä.

Työryhmä pitää tiedotustilaisuuden kokouksen jälkeen myöhemmin iltapäivällä.

Sopua hiersivät viime metreille asti suhtautuminen valtion viimekätiseen oikeuteen pakottaa talousongelmissa painivia kuntia yhteistyöhön tai yhdistymisiin ja toisaalta suurta väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestäminen.


28-06-2006
Kuntauudistuksesta syntyi viimein sopu

Kuntauudistus nytkähti vihdoin eteenpäin, kun sitä valmistellut rakennetyöryhmä hyväksyi hallituspuolueiden työstämän kompromissin.

Erityisen vaikeassa taloustilanteessa olevien kuntien osalta päädyttiin monipolviseen menettelyyn, jossa kunta ja valtio yhdessä selvittävät kunnan mahdollisuudet turvata peruspalvelut.

JAAKKO HAUTAMÄKI / Helsingin Sanomat


Oppositiolta varovaisen myönteiset kannat kuntauudistukseen

Oppositiopuolueiden edustajat ottivat varovaisen myönteiset kannat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta syntyneeseen ratkaisuun. Kokoomuksen kuntaneuvottelija, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho luonnehti ratkaisua kompromissiksi, joka ei ole paras mahdollinen tulos.

Perho oli tyytyväinen, että keskusta taipui hyväksymään vakavissa vaikeuksissa sinnitteleville kunnille perälaudan, jonka perusteella kuntajakoa voidaan muuttaa vuoden 2009 alusta.

Perhon mukaan tuloksen arvo punnitaan siinä, pystyvätkö hallituspuolueet jatkossa ajamaan johdonmukaista uudistuslinjaa.

"Mikäli hallituspuolueilla on tämänkin jälkeen erilaiset viestit kuntien tulevaisuudesta esimerkiksi eduskuntavaalikeskusteluissa, on puitelaki epäonnistunut", Perho sanoi kannanotossaan.

Helsingin Sanomat


28-06-2006
Rakenneryhmä yksimielisyyteen puitelain sisällöstä
ASK, 28.6.2006

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmisteleva rakenneryhmä sai keskiviikkona valmiiksi esityksensä puitelaista. Puitelaki linjaa sekä aikatauluttaa uudistuksen jatkon. ...

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta ja puitelain tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009.

28-06-2006
Kuntauudistuksesta syntyi sopu

Ainoastaan vuoden 2009 jälkeen voidaan ottaa käyttöön pakkokeinot, jos nyt sovittu pehmeä linja ei tehoa. RKP:n puheenjohtaja, valtiosihteeri Stefan Wallin sanoo, että aikarajat antavat ruotsinkielisille kunnille tarvittavat sysäykset edetä uudistuksissa.


28-06-2006
Kuntauudistuksesta syntyi sopu

Hallitus sai viimein väännettyä esityksen, joka ohjaa monen kunnan tulevaisuutta. Sen mukaan kunnat saavat melko vapaasti päättää kehittämistavoista, liitoksista ja siitä, miten palvelut toteutetaan. Kovat keinot voidaan ottaa käyttöön vuonna 2009.

Kuntauudistusta valmistellut rakennetyöryhmä on hyväksynyt esityksen kuntien tulevaisuutta ohjaavasta puitelaista. Kolme hallituspuoluetta SDP, keskusta ja RKP saivat tänään viimein laadittua kaikkia tyydyttävän kompromissin.

- Sopu on merkittävä ja monessa mielessä historiallinen. Kyseessä on kuntakentän merkittävin uudistus koko sodanjälkeisenä aikana, sanoo valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma. ...

Pehmeästä linjasta montaa mieltä

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen uskoo, että syntynyt ratkaisu mahdollistaa kuntien ja palveluiden tasapainoisen kehittämisen. Hän on tyytyväinen siihen, että kunnat voivat itse valita kehittämistavat.

Puitelaki on Mannisen mielestä onnistunut, koska se ei määritä kuntien minimiasukasmääriä eikä velvoita pakkoliitoksiin. Tämä noudattaa kansalaisten mielipidettä asiasta, ministeri huomauttaa.

Vihreitä työryhmässä edustanut Osmo Soininvaara taas pitää pehmeää linjaa tehottomana. ...

Kritiikistään huolimatta Soininvaara kehottaa vihreitä hyväksymään esityksen.

Oppositio taipui kompromissiin

Oppositiopuolueiden edustajat ottivat varovaisen myönteiset kannat kuntaesitykseen. Kokoomuksen kuntaneuvottelija, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho luonnehtii ratkaisua kompromissiksi, joka ei ole paras mahdollinen tulos.

Perhon mukaan tuloksen arvo punnitaan siinä, pystyvätkö hallituspuolueet jatkossa ajamaan johdonmukaista uudistuslinjaa.

- Mikäli hallituspuolueilla on tämänkin jälkeen erilaiset viestit kuntien tulevaisuudesta esimerkiksi eduskuntavaalikeskusteluissa, on puitelaki epäonnistunut, Perho sanoo.

(MTV3-STT)


28-06-2006
Heinäluoma kiitteli sopua historialliseksi

Valtiovarainministeri, Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma kiitti kuntauudistuksesta saavutettua sopua historialliseksi ja merkittäväksi. ...

"Sopu on merkittävä ja monessa mielessä historiallinen. Kyseessä on kuntakentän merkittävin uudistus koko sodanjälkeisenä aikana", Heinäluoma sanoi.

Helsingin Sanomat


29-06-2006
Katainen ei vakuutu kuntauudistuksesta

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei ole vakuuttunut hallituksen eilen esittämistä kuntauudistuksen linjauksista. ...

Kuntauudistuksen valmistelua pitkittivät etenkin suurien hallituspuolueiden keskustan ja SDP:n erimielisyydet.

YLE24


29-06-2006
Sarkomaa: Punamullan rohkeus ei riittänyt
PP, 29.6.2006

Hallitus sysäsi vastuun kuntauudistuksesta kunnille ja tulevalle hallitukselle, arvioi kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

- Kun täysin eri mieltä olevat osapuolet ottavat toisistaan torjuntavoiton, ei kuntauudistuksen lopputulos voi olla kuin laiha ja vailla rohkeita linjauksia oleva lässähdys, jossa välttämättömäksi tiedetyt uudistukset siirretään tulevaisuuteen, sanoo Sarkomaa. ...

Pettymys oli myös se, että neuvottelutulos ei tuonut mitään uutta ja konkreettista kaupunkiseutujen kehittämiseen.

- Hallituksen lupaus tehdä kaupunkikeskuksista vetureita on näyttävä myös rahoitusuudistuksessa.

Pääkaupunkiseudun erityisolosuhteet on aivan erityisesti huomioitava ja huolehdittava, että Helsingin seutu saa sille kuuluvat voimavaransa. Helsinkiä ja muita suuria kaupunkeja ei saa millään muodoin kurittaa, kuten harmillisen usein on erilaisten muutosten yhteydessä tapahtunut, varoittaa Sarkomaa.


29-06-2006
Tyhjää parempi kompromissi

Poliittinen kompromissi on yleensä hyvä silloin, kun molemmat osapuolet voivat selittää voittaneensa. Kuntauudistuksessa aikaansaatu puitelaki oli niin väljä kompromissi, että selitysmahdollisuuksista ei Keskustalla ja SDP:llä ole pulaa.


01-07-2006
Kansanedustaja Kurvinen: Puitelaki pieni ihme
PK, 1.7.2006

Kokoomuksen kansanedustaja Esko Kurvinen pitää pienenä ihmeenä sitä, että hallitus sai aikaiseksi puitelain, joka voitiin yksimielisesti hyväksyä kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistelleessa työryhmässä. Kurvinen on myös Suomen Kuntaliiton hallituksen jäsen.



Fallet Sibbo

Google+ Followers