Statssekreterare. Den 31 januari 2010


Osmo Soininvaara har i ett blogginlägg med rubriken "Vanhasen jääviys yhdentekevää" igår kommenterat den nu aktuella frågan om Matti Vanhanen. Jag citerar:


Valtioneuvoston käsittely on yleensä puhdas seremoniallinen tapahtuma, joka kestää noin kymmenen sekuntia. Se, että joku ministereistä ilmoittaa esteellisyytensä osallistua tuohon seremoniaan, on tyhjänpäiväinen muodollisuus. Poliittisesti tuohon rahanjakoon pyritään kyllä vaikuttamaan ja vaikutetaankin, mutta se ei tapahdu valtioneuvoston istunnossa. RAY-avustusten tosiasiallinen poliittinen käsittely tapahtuu, paitsi RAY:n hallituksessa, ministereiden osalta sosiaalipoliittisessa ministerivaliokunnassa. Varsinaisia riitapukareita ovat poliittiset sihteerit, muitta kyllä ministereillekin riideltävää jäi. Vaikka joku ministeri jäävää itsensä valtioneuvoston seremoniassa se ei toisaalta estä häntä vaikuttamasta päätökseen ennen valtioneuvoston istuntoa. Vaikka ministeri olisi esteellinen, poliittinen sihteeri ei sitä ole.


I inlägget "Sudetområde. Den 6 januari 2010" skrev jag om "gänget kring kommunminister Mari Kivinemi", som Jacob Söderman låteit förstå att är politiska myglare. Jag har i flera blogginlägg påpekat att fastän Mari Kiviniemi jävade sig som kommunminister i Sibbofrågan, så var det hon som garanterade att inrikesministeriet, trots en undermålig och skandalös framställning, förde initiativet vidare till statsrådet. Då det begav sig var Timo Reina kommunminister Kiviniemis statssekreterare. Reina hade tidigare varit kommunminister Hannes Manninen specialmedarbetare. Det var Reina som tillsammans med Arto Sulonen gav "närmare information" efter utnämningen av Pekka Mylyniemi till kommunindelningsutredare, medan Reinas efterträdare som stadssekreterare fungerade som utredningsmannens kontaktperson. För övrigt har även Reina fått valbidrag från Nuorisosäätiö, där Reina är styrelsemedlem. Det kan tilläggas att Reina är förvaltningsdirektör vid finansierings- och utvecklingscentralen för boendet Ara, som understött Nuorisosäätiö. Han var tjänsteledig fån Ara till slutet av år 2009, fastän han avgick som statssekreterare redan i början av november.



I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en notis med rubriken "Sipoonkorvesta vähän tuloja".



I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår även en notis med rubriken "Kapellvikenin lintulahdesta halutaan tehdä luonnonsuojelualue". Det är alltså Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen) som driver på en fredning, medan stadsplaneringsnämnden i Helsingfors är emot.

Fantasier. Den 30 januari 2010


Vihreä lanka publicerade igår en artikel med rubriken "Projektipäällikkö toppuuttelee Östersundomin Natura-kohua". Jag citerar ur artikeln:


Helsingin Östersundom-projektia luotsaava Matti Visanti rauhoittelee Natura-alueille rakentamisesta noussutta keskustelua.

”Nyt käytävä keskustelu ei perustu mihinkään todelliseen ehdotukseen. Mitään ei ole piirretty tai esitetty, vaan kyse on pelkistä mielikuvista.” ...

Visanti muistuttaa, että virkamiehet tekevät esityksiä, mutta päätöksien tekeminen jää poliitikoille.

”Poliitikot päättävät, mikä on tärkeysjärjestys. Eikä siihen ole olemassa mitään oikeaa vastausta”, Visanti sanoo.

Hän toivoo järkeä julkisuudessa asiasta käytävään keskusteluun.

”Nyt esitetyissä puheenvuoroissa ei ole päätä eikä häntää. Toivoisin, että joku esittäisi uusia näkökulmia. Siitä olisi meillekin apua.”

Enligt Matti Visanti baserar sig alltså diskussionen inte på några verkliga förslag. Det handlar bara om fantaier (mielikuvituksia). Om det är de allmänna föreställningarna eller Visantis egna skisser som är fantasier får jag inte klart för mig. Menar Visanti att stadsplaneringskontorest skisser i Visantis presentation "Östersundom- projektin haasteita" (se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009") bara är "fantasier". Bilderna nedan över området som hör till Natura-området är ur denna presentation.



Visanti har själv i Helsingin Sanomat föreslagit att exploatera området som hör till Natura-området Kapellviken exploateras för bostadsbebyggelse. Bostadsminister Jan Vapaavuoris specialmedarbetare Tatu Rauhamäki har lika så i offentligheten föreslagit att man utreder möjligheten att offra Natura-områden i Östersundom. Att det fanns dylika planer antyddes redan på Centerns valmöte i Östersundom i oktober 2008. (Se "Kommunministern tvår sina händer. Den 4 oktober 2008".)



Mari Kiviniemi är enligt en färsk opinionsundersökning den populäraste kandidaten till Centerns ordförandepost. Resultat kan väl ganska långt förklaras av att Paavo Väyrynen tillsvidare är Kiviniemis enda officiella motkandidat. Kretsen kring Kiviniemi förefaller även medvetet dra nytta av detta förhållande. I en kolumn med rubriken "Vanhanen är äldst" i tisdagens nummer av Hufvudstadsbladet benämner Björn Månsson Kiviniemi "den i Sibbo- och Karlebyfallen diskvalificerade Kiviniemi". Jag håller med Björn Månsson om att Kiviniemis agerande i fallet Sibbo gör henne olämplig som statsminister, men Månssons diskvalificering av Kiviniemi är intressant med tanke på att hon som minister "jävade" sig i Sibbofrågan. Det är väl i riksdagen ingen större hemlighet att Kiviniemi utnämndes till kommunminister för att garantera att inkorporeringen förverkligades enligt överenskommelse.


Sipoonkorven kansallispuisto – nyt! Den 29 januari 2010


Forststyrelsen publicerade igår ett pressmeddelande med rubriken "Sipoonkorpi merkittävä luontokohde pääkaupunkiseudun retkeilijöille - kävijätutkimus julkaistu". Med anledning av meddelandet har Vihreä lanka publicerat en artikel med rubriken "Kävijät haluavat Sipoonkorvesta kansallispuiston".



Den 24 febbruari arrangerar riksdagens miljö- och naturgrupp ett seminarium om Sibbo storskog, Sipoonkorven kansallispuisto - nyt!


Den 18 december höll Jacob Söderman i riksdagen ett anförande, som han publicerat under rubriken "SFP och De gröna stödde inte anslag för grundandet av nationalparken i Sibbo storskog". Jag citerar ur anförandet:


Aivan Helsingin itäisellä portilla sijaitsee Sipoonkorven metsäalue. Kysymyksessä on Pääkaupunkiseudun suurin yhtenäinen metsäalue Nuuksion kansallispuiston jälkeen. Luonnoltaan ja lajirikkaudeltaan Sipoonkorpi on jopa Nuuksiota monipuolisempi. Sipoonkorpi on maisemaltaan jyrkkää ja pienipiirteistä kallioiden, lehto- ja kangasmetsien sekä soiden ja purolaaksojen mosaiikkia. Alueelta löytyy myös hakamaita, metsälaitumia sekä hienoja kulttuurimaisemia. Pääosin on kyse Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevasta alueesta, mutta laajasti katsottuna samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös merenrannalla sijaitsevat Östersundomin lintuvedet, jotka ovat osa Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoa. Tätä tärkeätä luontokokonaisuutta on suojeltava. ...

Det är inte acceptabelt att bygga ut området öster om Helsingfors utan att det finns garantier för att Sibbo storskog bevaras. Det är nödvändigt för storskogens framtid att snabbt överväga och besluta om hur de värdefulla områdena kan skyddas. Det viktigare är att snabbt besluta om den kommande nationalparkens gränser, så att byggandet inte tillåts norr om Borgåleden. Att grunda nationalparken är nu ett beslut som kommande generationer kommer att vara tacksamma för, att låta bli det och samtidigt äventyra existensen av ett unikt naturområde vore däremot ett stort misstag.


Helsingin Sanomat publicerade igår en satirisk insändare med rubriken "Jyrääkö yleinen etu Natura-suojelun?" I insändaren skriver Markku Hakala från Lojo bl.a. följande:


Nyt yleinen etu näyttää jyräävän suojelun. Ei siinä auta sekään, vaikka Kapellviken liitettäisiin tulevaan Sipoonkorven kansallispuistoon.


Stadsplaneringsnämnden i Helsingfors bordlade på mötet igår ärendet om ett utlåtande om förslaget att grunda ett naturskyddsområde innanför Natura-området Kallviken. Osmo Soininvaara har kommenterat frågan i ett blogginlägg, där han även omnämner förslaget på ett naturskyddsområde vid Svarta Backen och en eventuell snabbspårvägsförbindelse till Östersundom längs Österleden.. Jag citerar:


Tämä pantiin pöydälle. Kun kysymys alueen käytöstä ja Natura-alueiden rajaamisesta on noussut esille, Uudenmaan ympäristökeskus kiirehtii toimia luonnonsuojelualueiden perustamiseksi alueelle. Ajatus on muuten hyvä, mutta noiden alueiden rajauksen kanssa olisi hyvä odottaa muita maankäytön ratkaisuja, ettei tehdä aivan hölmöyksiä. Tämä esillä oleva ehdotus estäisi – jos rajaus otetaan kirjaimellisesti – rakentamasta kevyen liikenteen väylää Karhusaaren tien varteen muuten kuin siirtämällä koko tietä kymmenen metriä. Edellinen lähellä Mustavuorta oleva hanke, josta kaupunginhallitus antoi myönteisen lausunnon taas tuottaa huomattavaa haittaa mahdollisen pikaratikan rakentamiselle.


Kapellviken-Karlvik. Den 28 januari 2010


I inlägget "Natura-området Kapellviken. Den 23 januari 2010" berättade jag att Helsingfors fastighetsnämnd på föredragningslistan för sitt möte i tisdags hade ett ärende med rubriken "Lausunto kaupunginhallitukselle luonnonsuojelualueen perustamisesta Östersundomissa". Enligt förslaget till utlåtande i föredragningslistan tar fastighetsnämnden avstånd från grundande av ett naturskyddsområde innanför Natura-området Kapellviken. På mötet antogs förslaget till utlåtandet med rösterna 7-2. Idag skall stadsplaneringsnämnden ta ställningtill ett motsvarande förslag till utlåtande. Jag citerar ur utlåtandet i föredragningslistan:


Esitetty luonnonsuojelualue sisältyy kokonaisuudessaan Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimiseen Natura 2000-alueeseen (F10100065) sekä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Kapellviken-Karlvik (LVO0100030) ollen siten jo suojelun piirissä. Esitettyyn suojelualuerajaukseen sisältyy tosin runsaat 500 m2 asemakaavan mukaista Karhusaarentien liikenne/katualuetta, jonka osalta
maanomistaja on antanut kaupungille luvan ennakkohaltuunottoon ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. ...

Luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue kuuluu valmisteilla olevaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen, jonka Helsingin puoleiset osat pääosin on asetettu rakennuskieltoon kesään 2013 asti.

Helsingin kaupunginhallitus on jo 24.9.2008 antamassaan lausunnossaan katsonut, että alueen suojelumääräyksiin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia ennen tarkempia selvityksiä ja yleissuunnitelmaa, ja että maankäyttö tulee ratkaista alueen yleiskaavoituksen kautta. ...

Luontoarvot eivät ole uhattuina ilman uusia suojelupäätöksiä, sillä alue kuuluu nykyisin Natura 2000-verkostoon. Natura-alueen ja sen perusteluna olevien seikkojen huomioiminen on arvioitavissa vasta suunnittelun myötä ja siitä seuraavien muutostekijöiden ja -vaikutusten yhteisvaikutuksen selvittyä. Suojelualueiden käytön arvioiminen edellyttää virkistyskäyttöön vaikuttavien tekijöiden tuntemista ja niitä arvioidaan kaavatyön yhteydessä.

Lunastusluvan kohteena olevat alueet liittyvät tiiviisti laajempaan kokonaisuuteen Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajavyöhykkeellä. Näiden alueiden lunastaminen luonnonsuojelutarkoituksiin on tämän laajemman alueen kannalta tässä vaiheessa liian varhaista. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena tässä vaiheessa uuden luonnonsuojelualueen perustamista. Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan alueella maankäyttöä ei tule rajoittaa uusilla suojelupäätöksillä ennen kuin kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu. Päätökset vaikuttavat oleellisesti 40 000-50 000 alueelle tulevan asukkaan päivittäiseen elämään.


Enligt förslaget till utlåtande är naturvärdena vid Kapellviken inte hotade, fastän man på stadsplaneringskontoret har planer på att exploatera området för bostadsbebyggelse.



Den 2 februari skall milönämnden i helsingfors för sin del ta ställning till ett förslag till utåtande. (Se föredragningslistan.)


Helsingin Sanomat gar idag publicerat en insändarartikel av fågelexperten Seppo Vuolanto. Jag återger här valda delar:


Olen ihmeissäni seurannut keskustelua Östersundomin Natura-alueen keskeisen lintuveden rakentamissuunnitelmista. Natura-verkosto on tarpeen Euroopan unionin luonnonperinnön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Rakentamisen edellytyksenä on alueen kaavoittaminen.

Kaavoittamisen eräänä perustavoitteena on rakentamisen sopeuttaminen ympäristöönsä niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tämä tavoite on otettu huomioon. ...

Helsingin päättäjien pitää noudattaa maakuntakaavaa. Rakentamissuunnitelman toteuttaminen on mahdollista vain, jos kaavoituksen perusperiaatteita poljetaan. Helsingin kaavoittajat pitäisi istuttaa opiskelemaan alan lainsäädäntöä.

Toisin kuin tähänastiset edeltäjänsä Suomessa ympäristöministeri lupaa, että rakentamista rajoittavaa, kaikkia EU:n jäsenmaita velvoittavaa Natura-säännöstöä on mahdollista kiertää. EU:n lainsäädäntö ei salli Natura-verkoston heikentämistä, jos rakentamissuunnitelmille on olemassa vaihtoehtoja.


Gemensam delgeneralplan. Den 27 januari 2010

I dagens nummer av Borgåbladet ingår en text med rubriken "Majvik planeras med Helsingfors". Nyheten handlar om den planerade gemensamma delgeneralplanen mellan Helsingfors, Vanda och Sibbo. Sibbos utvecklingsdirektör Mikko Aho säger här att även Majvik kunde tas med i den gemensamma delgeneralplanen. Ifall man lyckas komma överens om en gemensam delgeneralplan, torde åtminstone Granö ingå i den. Den ovannämnda texten har publicerats tillsammans med en längre artikel med rubriken "Idétävling lägger grunden till nya Söderkulla". Rybriken på paradsidan lyder "100 000 ryms i söderkulla".



Det har även tidigare varit aktuellt att ansluta Majvik till delgeneralplanen, vilket framgår ur mitt inlägg "Karhusaari. Den 9 november 2009".



I inlägget "FI100065. Den 24 januari 2010" skrev jag om ärendet ärende med rubriken "Lausunto uudenmaan ympäristökeskuksen lunastuslupahakemuksesta koskien mustavuorenlehdon, labbackan ja kasabergetin natura-alueita" i föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelses möte i måndags. Jag antog här att Helsingfors motsatte sig inlösningen av ett naturskyddsområde. Så enkelt var det inte. Förslaget till utlåtande byggde visserligen på ett utlåtande från fastighetsbyrån, som motsatte sig det aktuella initiativet. Jag återger här slutet på utlåtandet från fastighetsbyrån:


Pääkaupunkiseudulta itään johtaa vain kaksi tieyhteyttä, Porvoon moottoritie sekä hakemusaluetta halkova jo nykyisellään usein ruuhkainen kaksiajoratainen Itäväylä. Ottaen huomioon hakemusalueen itäpuoliset väestönkasvuennusteet, nykyiset tieyhteydet ovat ilmeisen riittämättömät. Näiden tieyhteyksien väliin ei maankäytöllisesti, liikenteellisesti eikä ympäristön kuormituksen kannalta ole mielekkäästi rakennettavissa uusia tieyhteyksiä. Itäväylän kehittäminen paikalliseksi kokoojaväyläksi on siten ensiarvoisen tärkeätä ja Itäväylä tarvitsee laajennusvaraa lisä-kaistoille sekä mahdollisesti myös sen vieressä kulkevalle raideliikenteelle.

Hakemusalueen sijainti pääkaupunkiseudun keskeisellä laajentumis-alueella on perinteisen suljetun luonnonsuojelualuemallin kannalta ongelmallinen. Hakemusalueeseen tulee mitä ilmeisimmin enenevässä määrin kohdistumaan virkistyskäyttöpainetta, joka on syytä ohjata luonnon ja virkistyskäytön etuja yhteen sovittaen. Näitä on syytä hakea yhteistyössä kuntien yhteisen osayleiskaavan laatimisprosessin yhteydessä.

Hakemusalueet ovat Natura 2000 -kohteen osana jo nykyisellään suojelun piirissä.

Kiinteistövirasto katsoo, ettei Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavahankkeen maankäyttöä tässä vaiheessa tulisi rajoittaa sellaisilla uusilla suojelupäätöksillä, jotka saattavat johtaa niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta heikkoihin osa- tai kokonaisratkaisuihin. Lunastushakemusta on siten pidettävä ennenaikaisena, eikä lunastuslupaa tässä vaiheessa olisi syytä myöntää.


Helsingfors miljöcentral hade kommit med liknande synpunkter, fastän man inte tog avstånd från en inlösning. Jag citerar:


Hitaampaa etenemistä rauhoitusprosessissa puoltaisi taas se, että alueella valmistellaan osayleiskaavaa, jonka suunnitteluvaihtoehtoja ei tulisi tarpeettomasti rajoittaa. Vaikka Natura-alueen keskeinen maankäyttötapa lunastettavalla alueella onkin luonnonsuojelualue, tulisi Itäväylän varteen jättää riittävä tila mahdollisesti tarvittavalle raideliikennevaraukselle.


Helsingfors stadsplaneringskontor hade för sin del kommit med ett utlåtande där man kan läsa bl.a. följande:


Lunastukseen aiotut alueet kuuluvat kolmen kunnan yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Kuntien yhteisen osayleiskaavatyön tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Västersundomin ja Västerkullan kaupunginosien alueelle sekä Sipoon Granön alueelle näiden kuntien yhteinen osayleiskaava. Suunnittelu sekä osayleiskaavan työohjelman laatiminen ovat alkuvaiheessa ja alue on asetettu rakennuskieltoon viideksi vuodeksi kaavan laatimista varten. Alueiden lunastaminen valtiolle tarkoittaa lausuntopyynnön mukaan uusien luonnonsuojelualueiden perustamista, mutta lausuntopyynnössä ei ole mainintaa suojelun toteuttamisen aikataulusta, lisäselvityksien tai hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisesta. Lunastustoimien kohteeksi aiotun alueen käyttö olisikin mahdollista järjestää kaikkia toimintoja varten parhaalla tavalla kuntien välisen suunnitteluyhteistyön kautta.

Raideratkaisuun perustuva joukkoliikenne on yksi keskeisimpiä osayleiskaavassa hahmottuvia kysymyksiä. Tekeillä on esiselvitystyö kummastakin mahdollisesta järjestelmästä: metron jatkamisesta sekä pikaraitiotieverkon ulottamisesta alueelle. Mikäli raideliikenteen linjaaminen alueen läpi vaikeutuu uusien suojelualueiden takia, muuttuu Östersundomin rakentaminen kestävän kehityksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaiseksi. Itäväylän jatke eli Uusi Porvoontie muuttuu alueen pääkaduksi, mikä edellyttää tilavarauksia linjauksen tarkistamiselle ja katurakenteiden toteuttamiselle.

Kuntien yhteisen osayleiskaavan valmistelussa suunnittelualueen maankäyttöä tulisi käsitellä kokonaisuutena. ...

Lunastusluvan kohteena olevat alueet liittyvät tiiviisti laajempaan kokonaisuuteen Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajavyöhykkeellä. Näiden alueiden lunastaminen luonnonsuojelutarkoituksiin on tämän laajemman alueen kannalta tässä vaiheessa liian varhaista. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei pidä tarkoituksenmukaisena myöntää tässä vaiheessa lunastuslupaa Mustavuorenlehdon, Labbackan ja Kasabergetin alueille. Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan alueella maankäyttöä ei tule rajoittaa uusilla suojelupäätöksillä ennen kuin kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu. Päätökset vaikuttavat oleellisesti 40 000–50 000 alueelle tulevan asukkaan päivittäiseen elämään.

Trots reservationen kan man i beslutsmeddelandet från stadsstyrelsemötet läsa följande:


Lausunto Uudenmaan ympäristökeskuksen lunastuslupahakemuksesta koskien Mustavuorenlehdon, Labbackan ja Kasabergetin natura-alueita

Esittelijä muutti asiassa ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen loppuun lisättiin seuraava uusi kappale:
"Helsinki kannattaa esitettyjen alueiden lunastamista ja luonnonsuojelulain mukaista rauhoituksen toteuttamista."

Varapuheenjohtaja Puoskari teki lisäksi vastaehdotuksen (kann. jäsen Moisio), jonka mukaan esittelijän muutettuun ehdotukseen lisättyä uutta viimeistä kappaletta edeltävät, sisällöltään seuraavat kaksi kappaletta olisi tullut poistaa päätöstekstistä:
"Pääkaupunkiseudulta itään johtaa vain kaksi tieyhteyttä, Porvoon moottoritie sekä hakemusaluetta halkova jo nykyisellään usein ruuhkainen kaksiajoratainen Itäväylä. Ottaen huomioon hakemusalueen itäpuoliset väestönkasvuennusteet, nykyiset tieyhteydet ovat ilmeisen riittämättömät. Näiden tieyhteyksien väliin ei maankäytöllisesti, liikenteellisesti eikä ympäristön kuormituksen kannalta ole mielekkäästi rakennettavissa uusia tieyhteyksiä. Itäväylän jatkeen eli Uuden Porvoontien kehittäminen paikalliseksi kokoojaväyläksi on siten ensiarvoisen tärkeätä ja edellyttää tilavarauksia linjauksen tarkistamiselle ja katurakenteiden toteuttamiselle.

Raideratkaisuun perustuva joukkoliikenne on yksi keskeisimpiä tulevassa maankäytössä hahmottuvia kysymyksiä. Tekeillä on esiselvitystyö kummastakin mahdollisesta järjestelmästä: metron jatkamisesta sekä pikaraitiotieverkon ulottamisesta alueelle. Mikäli raideliikenteen linjaaminen alueen läpi vaikeutuu uusien suojelualueiden takia, vaikeutuu Östersundomin rakentaminen kestävän kehityksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Raideliikenteen ratkaisut tehdään vuoden 2010 aikana."

Suoritetussa äänestyksessä hyväksyttiin kuitenkin äänin 11–4 tältä osin esittelijän muutettu ehdotus, eli esittelijän ehdottaman uuden tekstin lisäksi myös em. kappaleet säilyivät päätöstekstissä.





I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingick en text ned rubriken "Östersundomin natura-alueen pakkolunastus etenee". Det kan påpekas att Den aktuella delen av Natura-området FI100065, som på kartan i Helsingin Sanomat benämns Mustavuoren ja Porvarilahden natura-alue, är betydligt större än naturskyddsområdet Mustavuori-Porvarilahti (Svarta backen Borgarstrandsviken), som även före inkorporeringen hörde till Helsingfors. Området som föreslås inlösas, torde huvudsakligen höra till fastigheten Labbacka, som bröts ut ur fastigheten Westerkulla i samband med inkorporeringen. Jag citerar ur Helsingin Sanomat:


Vihreät yrittivät poistaa lausunnosta kohdan, jossa epäiltiin Östersundomin rakennussuunnitelmien vaikeutuvan, mikäli liikenneyhteyksiä ei saada rakennettua suojelukohteiden takia.

Kaupunginhallitus äänesti asiasta, ja kohta jäi lausuntoon äänin 11-4.

Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvirasto vastustivat lunastusluvan myöntämistä ja uusien suojelupäätösten tekemistä.

Virastot perustelivat kantojansa sillä, ettei alueen maankäyttöä pitäisi rajoittaa ennen kuin keskeiset suunnittelukysymykset on ratkaistu.



Helsingfors stadsplaneringskontor har nu uppdaterat sina svenskspråkiga sidor om projejtområdet Östersundom med bl.a. en ny sida om "Kommunernas gemensamma delgeneralplan".


Helsingfors fastighetsverk har idag publicerat en nyhet med rubriken "Helsinki ja Sipoo vaihtoivat kiinteistöjä Östersundomissa ja Nikkilässä".


Pussel. Den 26 januari 2010

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en ledarartikel med rubriken "Östersundom on vaikea palapeli". Ledaren kallar Österundom för ett "svårt pussel", men antyder att det är ett omöjligt pussel. Jag återger här en del av ledaren:


Sipoon lounaisosan liittämisen Helsinkiin katsottiin laukaisevan Helsingin kehittämisen tiellä olevan lukon, kun Helsinki saa merkittävän lisäalueen kaavoitettavaksi asuntotuotantoon. Helsingin kehittämisen yksi jarru on ollut puute maasta, joka voitaisiin kaavoittaa tiiviiseen pientalorakentamiseen. Tämä puute on ollut yksi syy siihen, että nuoret perheet ovat muuttaneet Helsingistä kehyskuntiin, joissa tällaiseen asumisvaihtoehdolle on vielä runsaasti tilaa.

Nyt kun entisen Lounais-Sipoon yleiskaavaa on ryhdytty hahmottamaan, on havaittu, että ratkaistavana on vaikea palapeli.

Helsinkiin liitetty alue on kooltaan noin 30 neliökilometriä eli suunnilleen Vuosaaren kokoinen. Yhtenä lähtökohtana on ollut, että alueen joukkoliikenneyhteydet rakennetaan metron varaan. Metro on kuitenkin perusinvestoinneiltaan kallis ratkaisu ja edellyttää suuria käyttäjämääriä. Se taas edellyttää, että alueelle tulee riittävä määrä asukkaita. ...


Aluksi kaupunkisuunnitteluvirastossa hahmoteltiin yhden Natura-alueen, Kapellvikenin ruoikkoalueen, poistamista Natura-ohjelmasta. Tämä Karhusaarta reunustava alue olisi uuden Östersundomin alueen luontainen keskus ja helpottaisi moni-ilmeisen kaavan piirtämistä.

Kun Helsingin Sanomat kertoi hankkeesta (17. 1.), sekä luonnonsuojelijat että Vantaan kaupungin edustaja nousivat vastarintaan. Vantaalla on tässä asiassa lähes veto-oikeus, sillä yleiskaava on tehtävä yhteistyössä Vantaan ja Sipoon kanssa. Kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä tekikin nopeasti oikean johtopäätöksen, että Natura-alueet jätetään rauhaan.

Yksi ratkaisu olisi alueen asukasmäärätavoitteen pienentäminen aiotusta.


Det kan speciellt noteras att Helsingin Uutiset nu skriver att bristen på tomtmark för småhusbebyggelse har varit ett hinder för utvecklingen i Helsingfors vilket föranlett utflyttning till kranskommunerna. Problemet har ur denna synvinkel ingalunda varit Sibbo.



I dagens nummer av Borgåbladet ingår en notis med rubriken "Grönt nej till att bygga på Naturaområde.




I gårdagens nyhetssändning Uudenmaan uutiset i Yle TV2 ingick ett inslag om att man i Borgå tröttnat på Helsingfors diktat. I inslaget nämns även fallet sibbo och Helsingfors planer på att ofreda Natura-området Kapellviken.



Tidigare på dagen publicerade Yle en motsvarande artikel med rubriken "Helsingin ylivoima harmittaa porvoolaisia". Jag återger här en del av artikeln:


Vaikutusmahdollisuudet vähenevät liittojen yhdistyessä

Sipoolta napatussa Östersundomissa eivät natura-alueetkaan tunnu estävän, kun Helsinki haluaa uudelle puutarhakaupunginosalleen metropysäkin. Nyt kun maakuntaliitotkin ovat yhdistymässä, pelätään että Itä-Uudenmaan kuntien mielipiteillä on yhä vähemmän painoarvoa.

- Jos koko Itä-Uusimaa Ruotsinpyhtäälle asti kuuluu tähän metropolialueeseen, niin silloin täytyy huomioida koko alueen intressejä. Minä en usko sellaiseen politiikkaan, että yksi toimija, tässä tapauksessa Helsingin kaupunki on niin tärkeä, että sen edut menevät kaikkien muiden edelle, ei se näin toimi, Nylander sanoo.

Nylanderin mukaan tulevaisuudessa yhteinen maakuntakaava Helsingin kanssa voi aiheuttaa ongelmia etenkin jos koko alueen kehittämisestä löytyy useita eri näkemyksiä.

Kunnat joukolla Helsinkiä vastaan

Muutkin kunnat ovat havainneet saman ongelman. Helsingistä Sipoon, Porvoon ja Loviisan kautta aina Venäjän rajalle saakka kulkevaa rantarataa on haaveiltu jo vuosikymmenet, mutta turhaan. Nyt Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson kunnat aina Sipoosta Virojoelle saakka ovat perustaneet yhteistyöverkoston, jotta laajemmin Etelä-Suomea palveleva raidelinjaus menisi paremmin läpi. ...


Helsingin mielipiteen uskotaan olevan päätöksenteossa niin voimakas, että tarvitaan suuri joukko kuntia ajamaan toisenlaista mielipidettä. Eikä uskomus ole aivan vailla pohjaa.

- Kun esimerkiksi Helsingin kaupunki anasti osan Sipoota, niin silloinhan yhtenä argumenttina oli, että se on koko valtakunnan intressi, että Helsingin kaupunki pystyy laajentumaan ja kehittymään. Joten minä uskon, että Helsingin ääni kantautuu ihan kabinetteihin asti, myös valtioneuvostossa, sanoo Mikaela Nylander.




Svenska Yle publicerade igår en motsvarande text med rubriken "Helsingfors får kritik i Borgå". Yle publicerade senaste onsdag en artikel med rubriken "Kerava vaatii yhä Ristikytöä Tuusulalta". Kervo har till HFD besvärat sig över finansministeriets beslut att avslå förslaget till inkorporering av området "Ristikytö". Senaste vecka beslöt stadsstyrelsen i Kervo att ge en motförklaring i fallet.



Bit för bit. Den 25 januari 2010


Den 17 januari publicerade Helsingin Sanomat en artikel med rubriken "Helsinki aikoo rakentaa asuntoja Östersundomin Natura-alueelle". (Se "Bostäder i Natura-område. Den 17 januari 2010".) På tidninegens webbplats publicerades även en engelsk version av artikeln. Rubriken är "Helsinki plans to build homes in Natura nature conservation area". Helsingin Sanomat publicerade följande dag, den 18 januari en artikel med rubriken "Nakertaako Helsinki suojelualueita pala palalta?" I samma tidning ingick en insändarartikel som jag inte tidigare noterat. Jag återger här i sin helhet insändaren, som är skriven av Juho Kock:


Helsingin rakentamispyrkimykset Östersundomin Natura-alueelle (HS Kaupunki 17. 1.) kuvastavat kaupungin pyrkimystä saada hyvätuloisia veronmaksajia. Tälle tavoitteelle alisteiseksi Helsinki katsoo valtioneuvoston päätökset Natura-alueista. Myös kaupunkisuunnittelijoiden näkemyksiä tulkitessa kannattaa muistaa heidän olevan työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.

Projektijohtaja Matti Visanti kertoo lintujen ehtivän perustaa moneen otteeseen uusia reviirejä, jos satoja vuosia kestävä kaupunkirakenne tuhoaa pesimäalueet. Epäilemättä muun muassa luhtahuitti pakkaa kampsunsa, jos se joutuu seuraamaan lähietäisyydeltä sipoolaisen omakotitalon elämää. Mutta aivan kuten ihmisetkin, eläimet tarvitsevat oman reviirinsä.

Tästä seuraa, että elinalueiden pienentyessä myös yksilöiden lukumäärä laskee, päinvastoin kuin projektijohtajan näkemyksistä voisi kuvitella, että lintutiheys ympäröivillä alueilla kasvaisi naapurista häädettyjen lintujen asettuessa uusille alueille.

Ympäristöministeriön Natura 2000 -verkostoa käsittelevän muistion mukaan "valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää luvan Natura-alueen luonnonarvoja heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi merkittävät teollisuuslaitokset, moottoritiet ja suurimittaiset kaivoshankkeet."

Kaikille muistiossa esimerkkeinä mainituille tapauksille on yhteistä se, että niiden välitön vaikutuspiiri ja kokonaisvaikutus yhteiskuntaan on huomattavasti laajempi kuin kyseiselle alueelle asutettavat ihmiset. On vaikeaa mieltää suunnitelmaa lupamenettelyn tarkoittamaksi pakottavaksi tilanteeksi.

Helsingin pakonomainen tarve pyrkiä nakertamaan alueellaan olevia luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita (muun muassa Mustavuori) ihmetyttää. Jos tämä Östersundomin hanke kaatuu, seuraavaksi oltaneen kirjoituksessakin mainitun Sipoonkorven kimpussa. Ilmeisesti pyrkimys on vähä vähältä pienentää suojeltuja alueita, kunnes niiden voidaan katsoa menettäneen suojelukohteen arvonsa ja rakentamisen sitä myötä helpottuvan.


Efter artiklarna i Helsingin Sanmat den 17 och den 18 januari har Helsingfors planer att ofreda Natura-områden i Östersundom diskuterats livligt i flera medier. Ändå var det ingenting nytt som tidningen kom med för en dryg vecka sedan. Om samma planer har man tidigare kunnat läsa i andra medier - och på denna blogg. Diskussionen visar Helsingin Sanomats makt när det gäller att sätta agendan.


Hufvudstadsbladet publicerade den 22 och 23 januari en artikel med rubriken "Finlandssvenskarna tappar tron på svenskans framtid". I artikel kan man läsa följande:


Finlandssvenskarna har lidit ett flertal domänförluster, säger Herberts och räknar upp bråket kring Ekenäs BB, Karlebyfrågan, Helsingfors annektering av Sibbo, ministrar som inte vet hur många finlandssvenskarna är och nedskärningarna på Svenska Yle.


Annekteringen av Sibbo skulle inte ha behövt bli en språkfråga. Ursprungligen var det inte tänkt att köra över Sfp, utan Hannes Manninen och Matti Vanhanen försökte tvärtom förhandla fram en lösning som skulle ha godkänts av Sfp på ministernivå. Enighet ansågs vara en nödvändighet i denna kontroversiella fråga. När allt inte gick som planerat körde man över Sfp. Helsingforspolitiker, som ogillade att Sfp-gruppen svek, pekade ut Sfp som skyldig till behovet av en inkorporering. Påståendena att Sfp och finlandssvenskarna hindrat Finlands enda metropol att växa österut gick överraskande väl hem i Helsinforsmedierna och plötsligt var det politiskt korrekt att kritisera "språkmuren" i öster. Eventuell har erfarenheterna av att köra över Sfp och finlandssvenskarna haft betydelse även i andra frågor så som t.ex. Karlebyfrågan.


Yle har idag publicerat en artikel med rubriken "Helsingin ylivoima harmittaa porvoolaisia". Det finns skäl att återkomma.


FI100065. Den 24 januari 2010


Diskuusionen om Natura-området Kapellviken fortsätter. Helsingin Sanomat har i dagens tidning publicerat en något bearbetad version av FNB:s notis med rubriken "Vihreät kavahtivat Lehtomäen Natura-puheita". Ilta-Sanomat publicerade igår på Internet en lite kortare version av notisen. Även många andra medier har publicerat notisen. Jag citerar ur notisen:


Vihreät katsovat, ettei EU:n suojelualueverkostoon Naturaan kuuluville Kapellvikenin lintualueille pidä rakentaa asuntoja, vaan alue pitäisi pikemminkin liittää tulevaan Sipoonkorven kansallispuistoon.

- Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) kommentit Natura-alueille rakentamisesta ovat ikävä avaus tälle vuodelle, vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari sanoo.

Vihreät muistuttavat kannanotossaan, että Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen kuuluu ministeri Lehtomäen vastuulle, ja ministeriön pitäisi pikimmiten tehdä hallitusohjelmaan kirjattu esiselvitys kansallispuistosta.

Helsingin Sanomat noterar i sin text ytterligare bl.a. att "Lehtomäen mukaan Helsingin laajentumishalu saattaa olla niin tärkeä 'yleinen etu', että se vaatii alueen rakentamista."

Hufvudstadsbladet har i dagens tidning publicerat en egen artikel, som förefaller basera sig mera direkt på miljöminister Paula Lehtomäkis uttalanden (se "Kapellviken. Den 23 januari 2010" och "Yleinen etu. Den 21 januari 2010") och pressmeddelandet "Natura-alueisiin ei saa koskea!", som De Grönas Helsingforskret gav ut i onsdags. (Se "Rauhamäki vill ha villor. Den 21 januari 2010".) Artikeln innehåller dock även nya element från FNB:s notis. Rubriken är "Gröna vill skona skyddad fågelvik i Östersundom". På tidningens webbplats publicerade Hbl igår på eftermiddagen en något kortare version av artikeln under rubriken "Gröna: Inga bostäder i Kapellviken". Jag citerar ur artikeln:


Naturaområdena finns för att skydda värdefulla naturtyper eller arter. Kapellviken är en våtmark som särskilt vår och höst hyser rikligt med rastande fåglar. Naturaområden är skyddade från byggen men undantag kan göras om allmännyttan anses kräva det.
Allmännyttan viktigare?
Enligt Lehtomäki är det möjligt att allmännyttan går före naturskyddet i Kapellviken. Puoskari protesterar och påpekar att det finns Naturaområden också precis intill tätt bebyggda städer.
- Ingen allmännytta i världen kan förutsätta att man bygger på Naturaområden.

Av de fyra områden som hör till Natura 2000-området Svarta backen och Östersundom fågeklvatten (FI100065) är det inte bara Kapellviken som hotas av Helsingfors östexpansion. Helsingfors stadsstyrelse har på föredragningslistan för sitt möte i morgon ett ärende med rubriken "Lausunto uudenmaan ympäristökeskuksen lunastuslupahakemuksesta koskien mustavuorenlehdon, labbackan ja kasabergetin natura-alueita". Här handlar det alltså om området som består av Svarta backen, Borgarstrandsviken, Labbacka och Kasberget. Nylands miljöskyddscentral, som efter förvaltningsreformen inte längre existerar, har ansökt om att få inlösa en del av området för ett effektivare naturskydd. Enligt förslaget till utlåtande i föredragningslistan är Helsingfors emot en inlösning. Motiveringarna är intressanta och beklämmande:


Luonnonsuojelualueena lunastettavaksi esitetty yhteensä noin 101 ha:n kokoinen alue kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000-alueeseen Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet ((FI100065) ja muodostaa siitä noin 28 %. ...

Pääkaupunkiseudulta itään johtaa vain kaksi tieyhteyttä, Porvoon moottoritie sekä hakemusaluetta halkova jo nykyisellään usein ruuhkainen kaksiajoratainen Itäväylä. Ottaen huomioon hakemusalueen itäpuoliset väestönkasvuennusteet, nykyiset tieyhteydet ovat ilmeisen riittämättömät. Näiden tieyhteyksien väliin ei maankäytöllisesti, liikenteellisesti eikä ympäristön kuormituksen kannalta ole mielekkäästi rakennettavissa uusia tieyhteyksiä. Itäväylän jatkeen eli Uuden Porvoontien kehittäminen paikalliseksi kokoojaväyläksi on siten ensiarvoisen tärkeätä ja edellyttää tilavarauksia linjauksen tarkistamiselle ja katurakenteiden toteuttamiselle.

Raideratkaisuun perustuva joukkoliikenne on yksi keskeisimpiä tulevassa maankäytössä hahmottuvia kysymyksiä. Tekeillä on esiselvitystyö kummastakin mahdollisesta järjestelmästä: metron jatkamisesta sekä pikaraitiotieverkon ulottamisesta alueelle. Mikäli raideliikenteen linjaaminen alueen läpi vaikeutuu uusien suojelualueiden takia, vaikeutuu Östersundomin rakentaminen kestävän kehityksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Raideliikenteen ratkaisut tehdään vuoden 2010 aikana.


Det hävdas alltså att existerande trafikleder inte räcker till, fastän existensen av färdiga trafikleder var ett huvudargument för östexpansionen. Speciellt vill Helsingfors reservera rum för en metrolinje genom den ovannämnda delen av det aktuella Natura-området. I föredragningslistan för Helsingfors stadsplaneringsnämnds möte senaste torsdag ingick en tilläggslista med ett enda ärende, "Itämetron esiselvitystä koskeva lisätilaus". Nämnden tog beslutet i enlighet med föredragningslistan, som jag citerar nedan:


Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee oikeuttaa yleissuunnitteluosaston tekemään arvonlisäveroineen 18 300 euroa (veroton hinta 15 000 euroa) maksavan Itämetron esiselvitykseen liittyvän lisätilauksen Sito Oy:ltä hankintalain 28 §:n 2 momentin mukaisin perustein. ...

Itämetron esiselvityksen työohjelman mukaan tarkempaan suunnitteluun ja tarkasteluun piti työn loppuvaiheessa valita kaksi ratavaihtoehtoa. Ennalta arvaamattomista syistä työn kuluessa kävi ilmi, että työn tavoitteiden saavuttamiseksi tulee selvittää tarkemmin myös kolmatta, Vuosaaren kautta kulkevaa ratavaihtoehtoa. Kolmen vaihtoehdon tarkempi suunnittelu kahden sijaan aiheutti konsulttiryhmälle lisätyötä.

Eventuellt är metrolinjen via Nordsjö dock det "tredje" alternativet, som man avstod från den 24 november. Se nedan.

Natura-området Kapellviken. Den 23 januari 2010


Helsingin Sanomat publicerade igår insändarartikel av miljöminister Paula Lehtomäki, där Lehtomäki kommenterar sitt uttalande i torsdagens tidning. (Se "Yleinen etu. Den 21 januari 2010".) Jag återger här en del av insändaren:


Rakentamistoimintojen suuntaamisessa Natura- alueelle on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Kaava voi edetä, jos heikentävät vaikutukset suojelun perustana oleviin luontoarvoihin eivät ole merkittäviä. Jos taas heikentyminen on merkittävää, kaavan vahvistaminen edellyttää valtioneuvoston poikkeuslupaa.

Natura-suojelua voidaan merkittävästi heikentää vain, jos vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole. Kyseessä on silloin oltava tärkeä yhteiskunnallinen intressi, eli pakottava syy erittäin tärkeän yleisen edun kannalta. ...

Natura-suojelujärjestelmään on luotu valtioneuvoston poikkeuslupamahdollisuus, jota Suomessa ei ole koskaan käytetty. Periaatteellisella tasolla ei pidä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että myös Suomessa voi tulla eteen tilanne, jossa nuo sinänsä erittäin tiukat kriteerit täyttyvät.

Kuten HS:lle totesin, valtioneuvosto on aikaisemmin pitänyt Helsingin kaupungin rakentamistarpeita itäsuunnassa niin merkittävinä, että se on tehnyt harvinaisen ratkaisun kuntarajan siirrosta.

Tämän vuoksi en ole etukäteen sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että poikkeusedellytykset saattaisivat tulla kyseeseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin rakentamassa ensisijassa lintualueelle.


Även om själva inkorporeringen hade varit ett viktigt nationellt intresse följer inte där av att det är ett vägande allmänt intresse att Helsingfors får bygga villor vid Kapellviken. Dess värre var utredningsmannens och inrikesministeriets motiveringar för inkorporeringen synnerligen tvivelaktiga. Det skulle vara intressant om dessa argument granskades på nytt. Å andra sidan är allting möjligt så länge Lehtomäki är miljöminister och Jan Vapaavuori är bostadsminister. Det är möjligt att Lehtomäki uppriktigt tror att inkorporeringen var betydelsefullt, eftersom statsrådet tog ett så sällsynt beslut. Alternativet är att hon förstått att inkorporeringen var det pris som Centern måste betala för att Helsingforspolitikerna skulle godkänna Kommunförbundets och Hannes Manninens förslag till kommunreform, som inte gav rum för tvångssammanslagningar av hela kommuner.


Helsingfors fastighetsnämnd skall på sitt möte nästa tisdag ge ett utlåtande om ett förslag till grundande av ett naturskyddsområde vid Kapellviken. (Se föredragningslistan, "Lausunto kaupunginhallitukselle luonnonsuojelualueen perustamisesta Östersundomissa".) Jag citerar ur förslaget till utlåtande:


Esitetty luonnonsuojelualue sisältyy kokonaisuudessaan Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimiseen Natura 2000-alueeseen (F10100065) sekä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Kapellviken-Karlvik (LVO0100030) ollen siten jo suojelun piirissä. Esitettyyn suojelualuerajaukseen sisältyy tosin runsaat 500 m2 asemakaavan mukaista Karhusaarentien liikenne/katualuetta, jonka osalta maanomistaja on antanut kaupungille luvan ennakkohaltuunottoon ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. ...

Valtioneuvoston päätös siirtää Östersundomin alue Helsingin kaupungille pohjautui tarpeeseen lisätä asuntorakentamista pääkaupunkiseudulla. Hakemusalueen sijainti pääkaupunkiseudun keskeisellä laajentumisalueella on ehdotetun, perinteisen suljetun luonnonsuojelualue-mallin kannalta ongelmallinen. Hakemusalueeseen kohdistuu enenevässä määrin virkistyskäyttöpainetta, joka luonnon suojelemisenkin kannalta on syytä ohjata luonnon ja virkistyskäytön etuja yhteen sovittaen. Ohjauskeinot on luontevinta suunnitella Östersundomin osayleiskaavan laatimisprosessin yhteydessä.

Kiinteistölautakunta katsoo, ettei Östersundomissa tässä vaiheessa ole syytä tehdä sellaisia tiukkoja suojelupäätöksiä, joilla estetään tai vaikeutetaan alueen maankäytön nivomista merellisyyttä ammentavaksi mielekkääksi, viihtyisäksi ja ekotehokkaaksi kokonaisuudeksi, niin asukkaiden, työpaikkojen kuin luonnon kannalta.


Det kan noteras att området som fastighetsnämnden (troligtvis) inte vill skydda i sin helhet redan hör till ett Natura 2000-område. Gränserna för Natura-området är markerad på kartan ovan med en grön linje. Björnsövägen och lättrafikleden längsBjörnsövägen, som Helsingfors nu skall bygga, går alltså igenom Natura-området Kapelviken. Till fastighetsnämndens ovannämnda föredragningslista har bifogats en bilaga med bl.a. kartor. Kartorna (eller flygfotot) ovan och nedan är ur bilagan.





Med Kapellviken förstår man i det aktuella sammanhanget förutom den egentliga Kapellviken ett av fyra områden som ingår i Natura-området FI0100065, Svarta backen - Östersundom fågelvatten. Kallviken står i denna betydelse för området som på miljöministeriets karta nedan markerats med nummer 4.


Rauhamäki vill ha villor. Den 22 januari 2010


Sipoon Sanomat publicerade igår en artikel med rubriken "Helsinki himoaa Östersundomin rantojen Naturaa rakennusmaaksi". Jag citerar ur artikeln:


Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) on sitä mieltä, että Östersundomiin ei voida tulevan raideliikenteen ympärille rakentaa pelkkää nauhamaista lähiötä, vaan tarvitaan myös huvilamaisempaa rakentamista. Tatu Rauhamäki korostaa Sipoonkorven arvoa. Hän siis jättäisi Sipoonkorven rakentamattomaksi, mutta haluaisi selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi rakentaa Östersundomin lintuvesien suojelua varten perustetulle Natura-alueelle. Rauhamäen mukaan muualta Euroopasta on esimerkkejä siitä, että myös Natura-alueelle on voitu rakentaa. ...

Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää rakentamista mahdottomana toisaalta alueen tulvimisvaaran ja toisaalta sen laittomuuden takia. Järjestön Sipoonkorpi-työryhmän jäsen Jyri Mikkola moittii kaupunkisuunnitteluvirastoa tiedon puutteesta:

–Östersundomin lintuvedet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Tällainen rakentaminen olisi luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Kaupungin toimivaltaan ei kuulu suunnitellaan rakentamista luonnonsuojelualueelle, Jyri Mikkola toteaa.


Det kan påpekas att Tatu Rauhamäki är bostadsminister Jan Vapaavuoris specialmedarbetare. Nedan en karta över översvämningsområden.



De Grönas Helsingforskret publiceade i onsdags ett ställningstagande med rubriken "Natura-alueisiin ei saa koskea!". Igår publicerades texten som ett bloginlägg på De Grönas riksomfattande webbplats. Jag citerar ur texten:


- Emme kannata Natura-alueille rakentamista. Meille kaavoituksen lähtökohtana on se, että sekä Kapellvikenin että Sipoonkorven ja sen suojavyöhykkeiden arvokkaat luontoarvot turvataan. Järkevällä suunnittelulla alueelle mahtuu niin luontoarvoja, asuntoja kuin raideyhteyskin, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari.

Vihreiden mielestä kaupunkisuunnitteluviraston ei pidä vähätellä Östersundomin Kapellvikenin luontoarvoja. ...

Vihreät ehdottavat, että Itäsalmen asuinaluetta voitaisiin tiivistää esimerkiksi rakentamalla englantilaistyyppisiä yhteenliitettyjä townhouse-pientaloja. Mikäli raideratkaisussa päädytään metrovaihtoehtoon, voitaisiin asemien lähettyville sijoittaa myös kerrostalokortteleita.




Mari Kiviniemi kandiderar som ordförande för Centern. Detv är intressant att notera att en minister som saknar stöd på Centerfältet räknar med att kunna väljas som Centerns nya ordförande. Utan fallet Sibbo skulle Kiviniemi knappast vara minister idag. Kiviniemis roll i regeringen har varit att garantera att Sibbofrågan och kommunreformen förverkligas enligt överenskommelse.


Helsingin Sanomat har idag publicerat en insändarartikel av miljöminister PaulaLehtomäki, där Lehtomäki kommenterar sitt uttalande i gårdagens tidning. (Se "Yleinen etu. Den 21 januari 2010".) Jag återkommer i ett senare inlägg.


Yleinen etu. Den 21 januari 2010


Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Lehtomäki ei tyrmää rakentamista Kapellvikenin Natura-alueelle". Enligt artikeln tar miljöminister Paula Lehtomäki inte avstånd från planerna på att bygga bostäder på Natura-området vid Kapellviken. Jag återger här början av artikeln:

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) ei torju Helsingin suunnitelmaa rakentaa asuntoja Kapellvikenin Natura-alueelle Östersundomiin.

"Natura-alueella rakentaminen ei ole kiellettyä, vaan on pohdittava, kuinka se haittaa alueen luontoarvoja", hän sanoo. "Jos haitta Kapellvikenissä on vähäinen, ei rakentamiselle välttämättä ole esteitä."

Kapellviken on suojeltu linnustonsa takia. Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen mukaan alueelle rakentaminen vahingoittaisi lintuja merkittävästi.

Luontoarvoja vakavasti heikentävät hankkeet ovat sallittuja vain, jos niitä vaatii "erittäin tärkeä yleinen etu". Lehtomäen mukaan ei pidä sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Helsingin laajentumishalu olisi tällainen tärkeä yleinen etu.

"Valtioneuvosto on jo kertaalleen pitänyt itäsuunnan rakennushankkeita niin tärkeinä, että on tehnyt erittäin poikkeuksellisen päätöksen kuntarajan siirrosta. On johdonmukaista, ettei nyt torjuta sitä, että tässäkin voisi olla painava yhteiskunnallinen intressi", Lehtomäki sanoo.

Tillsammans med ovannämnda artikel har Helsingin Sanomat publicerat en kortare text med rubriken "Tärkeä yleinen etu sallii Natura-alueen vahingoittamisen". Här kan man bl.a. läsa följande:


Natura-alueilla suojellaan EU:n turvattavaksi määrittelemiä luontotyyppejä ja lajeja. Suojelualueiden luontoarvoja rajusti heikentävä toiminta, kuten rakentaminen, on sallittu vain, jos taustalla on "erittäin tärkeä yleinen etu", eikä muita vaihtoehtoja toiminnalle ole.





I gårdagens Uudenmaan uutiset på YLE TV2 ingick ett inslag om inkorporeringsområdet och det aktuella förslaget att bebygga ett Natura-område. (Se Yle Arenan.)







Tidigare igår publicerade Yle en artikel med rubriken "Rakentaminen ja luonnonsuojelu vastakkain Itä-Helsingissä". Jag citerar ur artikeln:


Lähiaikoina on valmistumassa esiselvitykset Östersundomin raideratkaisusta. Vaihtoehtoina ovat joko metron jatkaminen tai pikaraitiotie Itäkeskuksesta itään.

Valtaosa uudesta asutuksesta sijoittuu Porvoon moottoritien ja Uuden Porvoontien väliselle alueelle sekä Landbon asuinalueelle, kertoo Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi.

– Meidän ajatus oli se, että säilytetään tää Sipoonkorpi mahdollisimman kokonaisena ja sitten nämä naturat muodostaisivat tavallaan viherkäytäviä, jotka yhdistäisivät tämän ison Sipoonkorven mereen.

– Sitten on tullut esille myös sellaisia asioita, että voisiko jonkun osan Natura-alueesta korvata jollain toisella, jonkun mahdollisen metroaseman ympäristössä vaiko ei. Suomessa ei ole koskaan tällaista tilannetta ollut, että oltaisiin pohdittu onko naturalle vaihtoehtoja. Muualla Euroopassa kyllä, Rajajärvi tähdentää.


Nej till bostäder vid Kapellviken. Den 20 januari 2010


I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingick en artikel med rubriken "Östersundomin Natura-alue voi jäädä rakentamatta". (Se "'Lås in stadsplanerarna'. Den 19 januari 2010".) Borgåbladet har idag publicerat en artikel med rubriken "Absolut nej till bostäder på Naturaområde".



I artikeln säger fullmäktigeordförande Otto Lehtipuu (grön) att det är onödigt att ens fundera på att rucka på gränserna till ett Natura-område. I sammanhanget är det skäl att notera att just Lehtipuu drev på inkorporeringen med motiveringen att den skulle möjliggöra ett skyddande av Sibbo storskog. Chefen för Östersundomprojektet Matti Visanti, som vill bygga på Natura-området, har för sin del hävdat att antingen Natura-området eller Sibbo storskog måste offras. I artikeln i Borgåbladet ställer sig även biträdande stadsdirektör Hannu Penttilä mycket kritiskt till planerna på att bygga bostäder vid Kapellviken. Penttilä är ansvarig för stadsplaneringen i Helsingfors, men överborgmästare Jussi Pajunen lär ha tagit över ansvaret för stadens största byggnadsprojekt då Penttilä efterträdde Pekka Korpinen. Nu verkar Pajunen dock (än en gång) ha förlorat kontrollen.


För Borgåbladet påminner Penttilä att det är landskapsplanen för Östra Nyland som gäller i Östersundom. En gemensam delgeneralplan, utarbetad av Helsingfors i samarbete med Vanda och Sibbo, skulle vara ett snabbare sätt att planera om området jämfört med en ny landskapsplan. Penttilä säger att Sibbo och Vanda knappast skulle godkänner bostadsbebyggelse vid Kapellviken. Här torde det dock finnas betydligt större hinder än Helsingfors grannkommuner.


"Lås in stadsplanerarna". Den 19 januari 2010


Att man på Helsingfors stadsplaneringskontor vill bygga bostäder innanför ett Natura-område i Östersundom är i sig ingen nyhet. När Helsingin Sanomat i söndags skrev om saken veckte det ändå starka reaktioner. I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en artikel med rubriken "Byggprat statade debatt om naturvärdet i Östersundom". Hbl skriver, utan att nämna källa, om ett "rykte" som spred sig för några dagar sedan. Jag återger här början på artikeln:


Ryktet om att stadsplanerarna i Helsingfors vill bygga bostäder på ett Natura-område i Östersundom har fått miljöfolket att resa ragg. Planerarna säger att de måste få diskutera och visionera.

För några dagar sedan spreds ryktet om att tjänstemän i Helsingfors planerar att bygga bostäder på naturskyddsområdet Kapellviken i Östersundom. I själva verket är hela idén tills vidare en fritt flygande tanke, inte ett regelrätt förslag.
Debatten bygger på stadsplaneringskontorets preliminära skisser för hur minst 30 000 personer så småningom ska kunna bosätta sig i det område som Helsingfors tog över av Sibbo för ett år sedan. Att dessutom bygga bostäder i utkanten av ett av de fyra naturskyddsområdena i Östersundom är en av en handfull byggvisioner man hoppas kunna presentera under våren.


"Bostäder planeras i naturavik" lyder rubriken på första sidan av dagens nummer av Borgåbladet. Ledaren har rubriken "Lås in stadsplanerarna i Hfors tills de vet hut". Jag citerar ur ledaren:


Stadsplanerarna i Helsingfors känner tydligen inte naturskyddslagen eller markanvändnings- och bygglagen, säger forstingenjör Jyri Mikkola, skogsexpert vid Finlands naturskyddsförbund och medlem i gruppen för Sibbo storskog.
– Markanvändnings- och bygglagen känner inte ett förfarande där man först slår fast invånarantalet och byggsättet, och först därefter reder ut var man egentligen kan bygga, säger Mikkola i pressmeddelandet från Nylands miljövårdsdistrikt.
Nu behövs ett motangrepp på bred front mot irrlärorna på Folkskolegatan i Helsingfors. Men i stället för att kedja fast gatuavdelningens grävskopor borde stadsplaneringskontorets dörrar bommas igen. Visanti & Co kan sedan släppas ut när de har lusläst paragrafer och lärt sig veta hut.


I Borgåbladet ingår ytterligare artiklar med rubrikerna "Helsingfors naggar naturaområde i kanterna" och "Lagstridigt att bygga vid Kapellviken". Bilden nedan är en illustration till den förstnämnda artikeln.



Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Östersundomin Natura-alue voi jäädä rakentamatta". Jag återger här början av artikeln:


Helsingin kaupunkisuunnittelua johtava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) tyrmää aikeet rakentaa asuntoja Östersundomin eli Itäsalmen Natura-alueelle.

Penttilän alaisuudessa toimiva kaupunkisuunnitteluvirasto haluaisi tehdä asuntoja Kapellvikenin lintulahdelle. Viraston mielestä uuden kaupunginosan pitää ulottua myös rannalle, jottei siitä tule pelkkää lähiöiden helminauhaa.

"Olen tänään antanut kehotuksen virastopäällikkö Tuomas Rajajärvelle, että vaihtoehtona pitää esittää myös sellainen vaihtoehto, jossa Natura-alueeseen ei kajota", Penttilä sanoi maanantaina.

Penttilä ei pidä Naturaalueelle rakentamista realistisena, koska pelkästään asian käsittelyajat lykkäisivät koko Östersundomin rakentamista.

Natura-alueiden tavoite on suojella EU:n luontodirektiivissä määriteltyjä lajeja. Alueelle rakentamiseen tarvittaisiin valtioneuvoston lupa ja lausunto EU-komissiolta.

"Ei tässä maailmassa kannata laittaa lehmiä lentämään", Penttilä sanoo.

Helsinki ja Vantaa suunnittelevat Östersundomin ja sen lähialueiden rakentamista.

"On turha edes lähteä hakemaan Naturan murtamista", Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd) sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyö alueen suunnittelussa todennäköisesti tyssää, jos Helsinki lähtee ajamaan Kapellvikeniin rakentamista.


Yle har på morgonen påblicerat en text med rubriken "Naturskyddsexpert: 'Visanti bluffar!'" Lyssna även på audioklippet "Olagliga byggplaner i Östersundom".


Igår publicerade De grönas språkrör Vihreä anka en text med rubriken "Järjestöt tyrmäävät Natura-alueille rakentamisen".



Finlands naturskyddsförbund (Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri) publicerade igår ett pressmeddelande med rubriken "Luonnonsuojelijat tyrmäävät suojelluille lintulahdille rakentamisen".


Fågelarter i fara. Den 18 januari 2010


Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Natura-alueen asutus tuhoaisi uhanalaisten lintujen pesäpaikan" och underrubriken "Lintuasiantuntija pöyristyi Helsingin virkamiesten suunnitelmista." Jag återger här början på artikeln:


Lähes kolmenkymmenen lintulajin pesäpaikka voi olla vaarassa Östersundomin Kapellvikenissä, jonne Helsinki havittelee rakentavansa asuntoja tulevaisuudessa.

HS kertoi sunnuntaina, että Helsingin kaupunkisuunnittelijat haluavat rakentaa asuntoja Sipoolta saadulle Kapellvikenin lintualueelle, joka on Natura-alue. Natura-alueiden tavoite on suojella EU:n luontodirektiivissä määriteltyjä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä.

WWF:n lintuasiantuntijan Hannu Ekblomin mukaan linnut joutuvat muuttamaan muualle, jos alueelle rakennetaan asuintaloja. Ekblomin mielestä Östersundom-projektin johtaja Matti Visanti puhuu puppua lintujen reviireistä. Visanti sanoi Helsingin Sanomissa sunnuntaina, että alueen linnut eivät "ole samalla paikalla eri vuosina", ja että "lintu ehtii perustaa moneen otteeseen uusia reviirejä".

"Tuollaisella lausahduksella ei ole pohjaa", Ekblom vastaa.

"Jokin ruovikkolaji voi ottaa muutaman korren tuonne päin, mutta kyllä linnut samoilla paikoilla pesivät. Samat reviirit ne yleensä pitävät."


Helsingin Sanomat har på tidningens webbplats publicerat en kortare version av artikeln under rubriken "Monen uhanalaisen linnun alue on vaarassa Östersundomissa".


Bostäder i Natura-område. Den 17 januari 2010


Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Helsinki aikoo rakentaa asuntoja Östersundomin Natura-alueelle". På tidningens webbplats kan man läsa en version av artikeln under rubriken "Helsinki havittelee asuntoja Östersundomin Natura-rannoille".



Jag citerar ur den förstnämnda verisonen av artikeln:


Helsingin kaupunkisuunnittelijat haluavat rakentaa asuntoja Sipoolta saadun Östersundomin lintualueelle. Kohteena olisi rannan neljästä Natura-alueesta pohjoisin eli Kapellviken. ...

Parhaillaan Helsinki suunnittelee Sipoolta saadun Östersundomin alueen rakentamista. Poliittisia päätöksiä aletaan tehdä loppukeväästä.

Valtaosa 30 000 uudesta asukkaasta aiotaan asuttaa Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien väliselle maakaistaleelle.

Suunnittelijoiden näkemyksen mukaan Helsingin on rakennettava tämän lisäksi myös joko Sipoonkorven etelälaitaan tai merenrannan Natura-alueille. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä Sipoonkorpi on arvokkaampi.

"Me pidämme Sipoonkorpea kovin arvokkaana. Yritämme säilyttää sen mahdollisimman kokonaisena", virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi sanoo.

"Joko Östersundomista saadaan merellinen kaupunginosa tai sitten ei. Jos rantoja ei voi käyttää hyväksi, se on lähiöiden helminauha siellä metsän reunassa", Visanti säestää.

Kapellvikenin Natura-arvon purkamista ei olla hakemassa Brysselistä EU:n komissiolta. Sen sijaan kaupunkisuunnitteluviraston ajatuksena on, että Naturan kansallista tulkintaa voitaisiin lieventää. ...

Täm on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Natura-alueelle havitellaan asuntoja Suomessa.

"Poikkeusmenettely on mahdollinen, mutta sille on varsin vaativia reunaehtoja", hallitussihteeri Heikki Korpelainen ympäristöministeriöstä sanoo.

Luvan asuntojen rakentamiseen voi myöntää hallitus, jos se pitää suunnitelmaa yleisen vaihtoehdon kannalta pakottavana eikä muuta ratkaisua ole.

Tähän pitäisi pyytää lausunto myös EU:n komissiolta.

Det är intressant att notera hur man ställer Natura-området mot Sibbo storskog. I verkligheten finns det naturligtvis inget tvång att tränga in bebyggelse för 30 000 nya invånare i inkorporeringsområdet. Från Helsingfors sida torde man dock ta fasta på att Matti Vanhanens regeringar lovat bostadsområdet åt Helsingfors. Därför behöver man inte följa lagen. Det är även intressant att notera att HFD motiverade sitt Sibbobeslut med att Sibbos planering av området inte uppfyllde kraven. Borde Sibbo kommun ha planerat bostadsbebyggelse innanför Natura-området? Det hade naturligtvis varit totalt omöjligt.


I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår även en text med rubriken "'Onko pakko tehdä uusi Kontula?'"



I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår även en artikel med rubriken "Keskustan johtopeli levällään". Bildtexten till artikeln lyder "Paula Lehtomäki kertoi Pasilassa, ettei lähde keskustan johtajakisaan ja lähti kotiinsa Sipooseeen." Paula Lehtomäkis hem i Sibbo ligger i själva verket i Östersundom. Lehtomäki bor alltså numera innanför Helsingfors stads administrativa gränser. I går meddelade Lehtomäki att hon inte ställer upp i Centerns ordförandeval. Delvis var Lehtomälki säkert uppriktig, då hon hänvisade till livssituation, men vanligtvis finns det flera faktorer bakom dylika beslut. Vem vill ställa upp som ordförande, om han eller hon inte duger som statsminister? Dessutom kan Lehtomäki behövas som miljöminister för att möjliggöra bebyggelse innanför Östersundom Natura-område. I praktiken är det Samlingspartiet som väljer Centerns nya ordförande. Mari Kiviniemi har ett obetydligt stöd på Centernsfältet, men hon torde duga för Samlingspartiet i Helsingfors.



Google+ Followers