Anmärkning. Den 29 mars 2015

För drygt två år sedan återupplivades föreningen För Sibbo som en följd av att kommunreformen hotade Sibbos existens som en självständig kommun. För närvarande verkar hoten vara bortblåsta, fastän man inte vet vad regeringsförhandlingarna i vår för med sig. Under de senaste månaderna har föreningens styrelse hunnit även med annat än att försvara Sibbos självständighet. Under den gångna månade har föreningen bl.a. lämnat in en anmärkning mot den gemensamma generalplanen för Östersundom. Jag återger anmärkningen här:

Sipoon puolesta ry:n muistutus Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta 
Sipoon puolesta ry:tä koskevat erityisesti Sipoossa olevat aluevaraukset, mutta koska kaava on laadittu kuntien yhteisenä osayleiskaavana, otamme kantaa koko kaavaehdotukseen. 
Kaava toteutettava vaiheittain lännestä itään 
Sipoon puolesta ry esittää, että uutta seudullista rakentamissuuntaa ei oteta käyttöön ennen kuin lähempänä Helsingin keskustaa olevat täydennysrakentamiskohteet on toteutettu. Kaavan toteuttaminen tulisi tehdä vaiheittain lännestä itään edeten. Myös Helsingin, Vantaan ja Espoon kanssa tehtävä yhteinen yleiskaavatarkastelu toteuttamisjärjestyksineen olisi hyvä edeltää itäisen suunnan rakentamista. Näin hyödynnetään tehokkaammin seudun olemassa oleva infrastruktuuri uuden rakentamisen sijaan. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on seudun näkökulmasta kestävämpi vaihtoehto.  
Kaavan mitoitusta pienennettävä 
Sipoon puolesta ry:n esittää, että Östersundomin yleiskaavaehdotuksen mitoitusta tulisi pienentää alueen luonteeseen sopivammaksi. Se on edelleen aivan liian suuri ottaen huomioon kaava-alueen luonnonympäristön, Natura-alueet ja kulttuuriympäristön, kuten Östersundomin kartanon alue, Kappelin alue ja Koivuniemen alue. Nämä ansaitsisivat nyt esitettyä laajemmat suoja-alueet.
Mitoituksen pienentämistä puoltavat myös Suomen ympäristökeskuksen julkaisemat meritulvakartat. Niiden mukaan kaavoitetuille alueille voi kohdistua yleisiä tulvia jopa 10 ja 20 vuoden esiintymissyklillä sekä merkittäviä tulvia 100 vuoden esiintymissyklillä. Tämä nostaa rakentamiskorkeuksia merkittävästi ja rakentamiskustannukset kasvavat niiltä osin erittäin suuriksi. 
Virkistysalueet rahoitettava ja viheralueet suurennettava 
Sipoon puolesta ry pitää hyvänä, että kaavaluonnokseen nähden monia keskeisiä virkistyksellisiä arvoja omaavia alueita on säilytetty rakentamattomina. Myöskin Majvikin maatila peltoalueineen on säilytetty kaavassa. Sen sijaan kaavaehdotuksessa olevat viherkäytävät meren rantaan ovat liian kapeita eläinten liikkumisen näkökulmasta. Porvarin alue Mustavuoren ja Salmenkallion välillä tulisi säilyttää luonnonsuojelualueen suoja-alueena. Siltayhteys Granöön saareen on nykyisessä muodossaan teknisesti ja taloudellisesti epärealistinen. 
Haittariskit pienennettävä 
Moottoritien ja Knutersintien kulmaan sijoittuva ET-alue, johon on kohdistettu maa-ainesten ottoa on edelleen liian laaja ja se uhkaa Sipoonrannan, Korsnäsin, Landbon ja muun lähialueen asutuksen ilmanlaatua. Myös melutaso tulee kohoamaan huomattavasti, sillä maa-ainesten otosta aiheutuva melu yhdistettynä moottoritien meluun kantautuu laajalle alueelle. Melun kantautuminen Sipoonkorven kansallispuistoon tulee olemaan iso ongelma häiriten kansallispuiston virkistyskäyttöä. Moottoritie nykyisellään kuuluu jo useiden kilometrien päähän. ET-alueelle sijoittuva lampi on ollut aktiivisessa virkistyskäytössä ja sen virkistyskäyttöarvo laskee.
Sipoon puolesta ry toivoo, että Sipoon kunta tekee hankkeesta omalta osaltaan riskianalyysin, jossa arvioidaan mm. kaavan taloudellisia, strategisia ja  ympäristöriskejä sekä muita kaavan toteuttamiseen liittyviä riskejä, normaalin kaavoitukseen liittyvän vaikutusarvioinnin lisäksi.



Dålig beredning. Den 22 mars 2015


Kunnat.net publicerade i måndags en kolumn eller ett blogginlägg av Arto Sulonen med rubriken "Hyvän lainvalmistelun periaatteet poliittisen ohjauksen puristuksessa". En svensk översättning med rubriken "Politiken körde över principen om god lagberedning" publicerades ett par dagar senare på Kommuntorget.fi. Motsvarande budskap hittar man även på Kunta.tv under rubriken "Sulonen: Hyvän lainvalmistelun periaatteet syrjäytettiin". Sulonens kritik av lagberedningen i samband med kommun och sote-reformen är i sig berättigad, men Sulonen, som numera är direktör för juridiska ärenden vid kommunförbundet, är inte rätt person att här komma med kritik. Sulonen går i sin text i hög grad egna ärenden. Inför senaste riksdagsval lär det ha varit tänkt att kommunförbundets jurister genom en "parlamentarisk beredning" skulle ha en ledande roll i beredningen av den nya kommunallagen och eventuella andra lagar som berör kommunerna. Det blev dess värre ingen parlamentarisk beredning, vilket Sulonens föregångare som direktör för juridiska ärenden Kari Prätttälä, bittert kritiserat. I den ovannämnda texten förespråkar även Sulonen en parlamentarisk beredning.

I samband med den förra kommunreformen KSSR (Paras) blev Sibbo offer för en parlamentarisk beredning där kommunförbundet hade en central roll, vilket Sulonen måste vara väl medveten om. Sulonen har även något nyare erfarenhet av lagberedning. I egenskap av tjänsteman vid kommunavdelningen vid finansministeriet var han ordförande för kommunindelningslagarbetsgruppen som beredde kommunindelningslagen från år 2009. På bilden ovan överlämnar Sulonen förslaget till lag, som retroaktivt skulle legitimera inkorporeringen av sydvästra Sibbo (se "Retroaktiv legitimering. Den 11 april 2009"), till kommunminister Mari Kiviniemi.

Beredningen av sote-lagen var dålig åtminstone så till vida att lagförslaget stoppades av riksdagens grundlagsutskott, men Sulonen har själv sysslat med dålig beredning på en helt annan nivå. Det var Sulonen som ansvarade för beredningen av statsrådets inkorporeringsbeslut år 2007. Sulonen sopade här de fatala bristerna i kommunindelningsutredarens utredning och framställning under mattan, fastän justitiekanslern framhållit att det var ministeriets uppgift att påtala eventuella brister och oegentligheter. (Se "Inrikesministeriet förtiger bristerna i Myllyniemis rapport. Den 8 juli 2007".)

Motförslag. Den 15 mars 2015

Föga överraskande beslöt Helsingfors stadsfullmäktige på sitt möte i onsdags att godkänna det föreslagna sammanslagningsavtalet mellan Helsingfors, Esbo, Vanda, Graankulla och Sibbo. Fullmäktige var dock långt ifrån enigt. Tvärtom röstade hela 24 ledamöter för Kaarin Taipales (sdp) motförslag medan 4 röstade blankt. Taipales motförslag skall kanske i första hand ses som en hämnd på Samlingspartiet, som fällde den överenskomna metropolförvaltningen. (Jämför "Förslag till folkomröstning. Den 4 januari 2014".)  Något sammanslagningsavtal eller någon metropolstad blir ändå inte, oberoende av vad Helsingfors stadsfullmäktige säger. Taipales motförslag innehåller ändå överraskande skarp kritik, även mot själva  metropolutredningen. Jag återger här  valda delar ur motförslaget:

Kuntajakoselvittäjien raportissa ja yhdistymissopimuksessa ei ole esitetty riittäviä perusteluja kuntajaon muuttamisen tarpeesta eikä ole selvitetty, miten kuntarakennelain 4 §:ssä säädetyt kuntajaon edellytykset täyttyvät.
Selvitysraportti ei vastaa Helsingin kaupungin näkemystä kuntajaon muuttamisen tarpeesta. Ehdotus uudeksi kuntarakenteeksi toisi Suur-Helsinkiin kokonaan uuden kaupunginosahallinnon tason, jossa kaupunginosat kuitenkin olisivat väestömäärältään keskisuuren suomalaisen kaupungin, esimerkiksi Lahden kokoisia eikä niissä sen vuoksi pystyttäisi täyttämään tulevaisuuden lähidemokratian vaatimuksia.
Samalla laajemman metropolialueen kysymykset jäisivät vaille niistä vastaavaa tahoa, jonka muodostumiselle ylivoimaisen suureksi koettu Suur-Helsinki päinvastoin toisi lisää esteitä. 
Uuden kunnan yhdyskuntarakenteen periaatteet ovat yhdensuuntaiset kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin esitetty niin yleisellä tasolla, ettei niillä voida perustella Suur-Helsingin perustamista. ... 
Asukasosallistumisen ja lähidemokratian menetelmiä on kaupungeissa kehitettävä kuntaliitoksista riippumatta.
Palveluiden yleiset periaatteet ovat pääosin yhdenmukaiset kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin esitetty niin yleisellä tasolla, ettei niillä voida perustella Suur-Helsingin perustamista. ...
Yhdistymissopimus ei ole hyväksyttävissä.
Kaupunginvaltuusto toteaa lisäksi, että tietojen puutteellisuuden ja ilman tosiasioihin perustuvia vaihtoehtovertailuja ei ole edellytyksiä järjestää Suur-Helsinkiä koskevaa kunnallista kansanäänestystä.


Parlamentarisk nonchalans. Den 8 mars 2015

För en vecka sedan ingick i Hufvudstadsbladet en kolumn av Torbjörn Kevin med rubriken "'Parlamentariskt' lättsinne". Kevin beskriver här hur beslutsfattarna i samband med vårdreformen eller den så kallade sote-reformen nonchalerat så både grundlagen och experternas synpunkter. Jag har på denna blogg i flera sammanhang påtalat det problematiska med parlamentariska beredningar eller "parlamentarism" när det gäller maktfördelningen och förhindrande av maktmissbruk.

Både när det gäller kommunreformen och sote-reformen kan man, så som Kevin noterar, se ett "parlamentariskt" lättsinne i form av en nonchalant inställning till juridiska och andra experter. Kommunreformen har däremot i likhet med sote-reformen fram till partiordförandenas överenskommelse i mars 2014 varit allt annat än parlamentarisk i betydelsen att den skulle ha beretts av eller förankrats i alla riksdagspartier. Här skiljer sig den aktuella kommun- och sote-reformen från sin föregångare KSSR (Paras), som uttryckligen bereddes "parlamentariskt". När det gäller KSSR hade även kommunerna, åtminstone på pappret, ett starkt inflytande genom Kommunförbundet, som hade ett central ansvar för reformen.

Syftet med en "parlamentarisk" beredning kan vara att möjliggöra en reform som binder även kommande regeringar, men när det gäller den aktuella sote-reformen förefaller motivet till att man i ett sent skede bjöd in oppositionen snarare ha varit att garantera ett lagförslag som går igenom riksdagens grundlagsutskott. Det visade sig dess värre att grundlagsutskottet denna gång inte fullt delade partiordförandenas parlamentariska lättsinne. Även då den parlamentariska metoden fungerar så att beslutsfattare först lyssnar till experter, finns det avigsidor med parlamentarisk beredning: Det finns inte någon politisk opposition eller åtminstone inte någon oppositionsledare som i efterskott kritiserar besluten. Därmed gör den parlamentariska beredningen och överenskommelsen mellan regering och opposition det lättare att köra över lagen.

Då det gäller KSSR var det speciellt kommunindelningslagen och Sibbo som fick känna av den parlamentariska metodens avigsida: i den slutliga överenskommelsen mellan ordförandena för de två största regeringspartierna samt det största oppositionspartiet ingick även en juridiskt tvivelaktig inkorporering av sydvästra Sibbo. Till saken hör att även representanter för Kommunförbundet, som alltså hade haft en central roll i beredningen av KSSR-ramlagen, var införstådda i lösningen på Sibbofrågan.

Borgå ger utlåtanden. Den 1 mars 2015

Stadsutvecklingsnämnden i Borgå gav på sitt möte i tisdags till stadsstyrelsen fyra förslag till utlåtande. Utlåtandena gäller förslaget till komplettering av etapplandskapsplan 2 för Nyland, för"Östersundomområdets" del, förslaget till en gemensam generalplan för Östersundom, förslaget till en delgeneralplan för Eriksnäs och utkastet till delgeneralplan för Sibbesborg.

I utlåtandet över etapplandskapsplanen säger Borgå bl.a. att "Maakuntakaavaehdotuksen liikenneratkaisut kuitenkin rajoittavat merkittävästi idän suunnan kasvumahdollisuuksia ja ratkaisu vaikeuttaa merkittävästi myös Porvoon ja koko itäisen Uudenmaan alueen kehittämistä osana pääkaupunkiseutua ja metropolialuetta." Det här är till innehållet det samma som jag sade i min anmärkning över Helsingfors framställning till ändring i kommun indelningen år 2006, fast egentligen tycker jag att det bara är bra att Östnyland hållls utanför "metropolen". I uttlåtandet noteras även att "Liikennejärjestelmän kriittinen tarkastelu osoittaa selkeästi, että HELI-radan poistaminen maakuntakaavasta oli hätiköity ratkaisu, ja itäsuunnan kasvavan asutuksen joukkoliikenne ei toimi metron eikä HEPI-radankaan varassa."

Synpunkterna är de samma i utlåtandet över förslaget till en gemensam generalplan för Östersundom. Här kan man även läsa följande:

Söderkullasta metron matka-aika Helsinkiin on jo noin 40 minuutta. Tällaisessa tilanteessa ollaan jo äärirajoilla sen suhteen, onko metro riittävän nopea joukkoliikenneyhteys yhdistämään Söderkullaa seudun pääkeskukseen. Metro ei liikennejärjestelmänä palvele Söderkullaa pidemmälle itään eli joukkoliikenne Porvoon suuntaan järjestetään bussien varassa. Östersundomin osayleiskaavatyön yhteydessä laaditut liikennejärjestelmäselvitykset (Strafica 2012 ja 2013) ja Sipoon Sibbesborgin osayleiskaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset (mm. Pääkaupunkiseudun itäisen kasvukäytävän vaiheistus, 27.10.2014, Itäisen metrokäytävän esiselvitys 18.1.2013) osoittavat, että metron  jatkaminen Söderkullaan/Sibbesborgiin voi johtaa myös metrojärjestelmän kapasiteettiongelmiin. Joukkoliikennejärjestelmä, jossa bussimatkustajat joutuisivat vaihtamaan esim. metroon päästääkseen Helsingin keskustaan, ei myöskään ole kilpailukykyinen henkilöauton kanssa Porvoon suunnasta tultaessa.

Statsstyrelsen ger Borgås slutgiltiga utlåtanden den 9 mars.

Google+ Followers