Kalima väittää, että Helsinki ja Sipoo olisivat neuvotelleet 13 vuotta Helsingin Sipoossa olevien maiden kaavoittamisesta. Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa, sillä Helsinki ei ole suostunut neuvotteluihin.
Se on esimerkiksi jättänyt vastaamatta Sipoon esittämään neuvottelutarjoukseen eikä ole esittänyt rakentavia kannanottoja vuonna 2000 aloittamaamme yleiskaavatyöhön.
Johtuiko Helsingin kiire tehdä rajansiirtoesityksensä siitä, että joku Helsingin päättäjistä huomasi, että Sipoo oikeasti tekee yleiskaavaa, jolloin piti ehtiä vetämään matto Sipoon tekemisten alta?
Väite, että me emme kaavoita Helsingin maita, ei pidä paikkaansa. Kaavoitamme niitä paraikaa. Helsingin kaupunki ei ole osoittanut yhteistyöhalua esimerkiksi maankäyttösopimusten laadinnassa. Siksi olemme olleet pakotettuja pakkolunastusmenettelyyn, jotta maat saadaan asunto- ja työpaikkarakentamiseen, eikä Helsingin kaavoitettujen, mutta käyttämättömien tonttien reserviin.
...Todellinen syy rajanmuutosesitykseen on, kuten Helsingin kaupunginhallituksen edellinen ja nykyinen puheenjohtaja ovat sanoneet, taloudellinen. Helsingin kaupungin veropohja on murenemassa - työikäisten miesten työssäkäymis-prosentti on vain 70 - ja jostain täytyy saada lisää hyviä veronmaksajia.
Eero Seppänen replikerar. Den 13 juni 2007
Eero Seppänen, som är samlingspartistisk viceordförande för kommunfullmäktige i Sibbo, svarade i gårdagens nummer av Helsingin Sanomat på Kai Kalimas insändarartikel från den 9 juli. (Se Kalima fortsätter hota. Den 10 juli 2007.) Jag återger här valda bitar:
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar