Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Kaupunginjohtaja Pajunen rakentaisi asuntoja Sipoonkorven etelärajalle". I samband med artikeln har tidningen publicerat kartan ovan. Artikeln är en fortsättning eller ett svar på artikeln i gårdagens tidning med rubriken "Suojelualueet vaikeuttavat Helsinkiin liitettävän Lounais-Sipoon asuttamista". (Se "Underlandet. Den 31 maj 2008".) I artikeln upprepas en del av påståendena från gårdagens artikel, men överborgmästare Jussi Pajunen bereds möjlighet att kommentera de förutsättningarna för bebyggelse i sydvätra Sibbo. Jag citerar ur artikeln:
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) haluaa rakentaa asuntoja Porvoonväylän pohjoispuolelle, Sipoonkorven metsäalueiden etelärajalle.
Näin Helsinkiin ensi vuonna liitettävään Lounais-Sipooseen mahtuisi enemmän asukkaita.
"Tässä on edettävä järki kädessä. Sipoonkorpi on valtaisan hieno alue, jota pitää vaalia. Pitää kuitenkin huomioida, että myös kohtuullinen asuntorakentaminen Sipoonkorven kupeeseen on mahdollista", kaupunginjohtaja sanoo.
Sipoonkorven arvokkaan metsäalueen eteläraja on epämääräinen. Luontoihmisten mielestä rajana pitäisi olla valtatie 7 eli Porvoonväylä, mutta Pajusen mukaan se menee pohjoisemmassa.
"Pidän luontevana, että Porvoontien pohjoispuolelle tulee jonkinlainen kaistale myös asuntorakentamista", Pajunen sanoo.
Pajunens uttalande kommer säkert att leda till diskussioner. För ett par månader sedan undertecknade bl.a. Helsinhgfors stadsfullmäktigeordförande Rakel Hiltunen ett lagförslag enligt vilken den tänkta nationalparken skulle sträcka sig ända till Borgåleden. Då förslaget diskuterades i riksdagen sade Hiltunen att "minä uskallan tulkita, että Helsingin kaupungin valtuusto on ajatuksissaan sitoutunut edistämään tätä hanketta." (Se "Nationalpark. Den 5 april 2008".)
Med en bekant retorik lyckas Pajunen vända på steken så att annekteringen kan för en del förefalla ändamålsenlig. Jag citerar:
Pajusen mukaan lupaus pientalovaltaisesta alueesta pidetään.
"Jos siellä seassa joku kerrostalo on, ei se sitä ajatusta tuhoa. Mutta ei missään tapauksessa kerrostalovaltaista", Pajunen sanoo.
Alun perin Helsinki vaati Sipoolta itselleen 50 neliökilometrin aluetta, mutta sai lopulta vajaat 30 neliökilometriä.
Kaupunkirakentamisen kannalta parhaat maat jäivät Sipoon puolelle. Sen sijaan Helsinki sai suojelualueiden pirstoman lämpäreen.
Pajunen ei myönnä haikailevansa Sipoon puolelle jäävien maiden perään, koska myös Sipoo on liitosjupakan jälkeen havahtunut kehittämään kaupunkirakennettaan.
"Kun Sipoo pysyy suunnitelmissaan, ja kaupunkirakenne lähtee luontevasti jatkumaan itään päin, tavoite on saavutettu. Tulppa on saatu pullosta pois."
Enligt Eila Ratasvuoris och Helsingfors stads förvaltningscentrals utredning "Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken", som kommunindelningsutredare Pekka Myllyniemi till största delen plagierat i sin rapport, planerade Helsingfors aldrig att metron skulle dras längre än till Östersundom. (Se "Soininvaaras metroillusioner. Den 22 augusti 2007".) Däremot skulle metron förutsätta två metrostationer med befolkningsunderlag på 40 000 invånare i Västerssundom och Westerkulla i nuvarande Vanda. Om det har funnits en "plugg" för stadsbebyggelsen och metron så kan denna propp lokaliseras till Vanda. Den aktuella inkorporeringen löser här inga påstådda problem. Ur denna synvinkel är den aktuella ändringen i kommunindelningen ett korkat beslut. Om Pajunen med "plugg" syftar på Sibbo kommuns ovilja att explpoatera kommunens sydvässtra del för urban bebyggelse, så var hotet om en inkorporering tillräckligt för att proppen skulle lösas upp. Själva inkorporeringsbeslutet hade inte behövts.
På Helsingin Sanomats karta har gränsen felaktigt ritats längs Österledens nuvarande sträckning och inte så som den skall gå enligt statsrådets beslut.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar