Opublicerad insändare. Den 14 februari 2016

I inlägget "Östersundom får vänta på kommande generationer. Den 31 januari 2016" refererar jag Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa, med en insändare med rubriken "Östersundomia uhkaa kelvoton kaavoitus, ei pyy", som Helsingin Sanomat publicerade 16.1 som ett svar på artikeln "Pyyn ja ruisrääkän suojelu uhkaa kaataa itämetron jatkon Östersundomiin", som tidningen pubblicerade 12.1. Även föreningen Östersundom förening (Östersundom-seura) skrev en insändare med anledning av artikeln i Helsingin sanomat, men tidingen har av någon anledning inte publicerat föreningens insändarartikel. Jag publicerar den därför här:

Kaava hinnalla millä hyvänsä/kaavoituksen uhrina ihmiset ja linnutpö

Marja Salmela (HS 13.1.) hyökkäsi artikkelissaan Östersundomin Natura2000-alueita vastaan ja syytti lintuja kaavoittajan virheistä. Östersundomia koskevassa uutisoinnissa sivuosaan ovat jääneet 2000 asukasta, joiden elämään kaavoitus myös suuresti vaikuttaa.

Kimmo Oksasen artikkelin (HS12.1.) mukaan Östersundomin pakkoliitos tehtiin, jotta Helsinki saisi rakennusmaata. Kuntarakennelain mukaan kuntajako voidaan tehdä, kun se mm. parantaa alueen asukkaiden palveluita tai elinolosuhteita ja elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Korkein hallinto-oikeus teki kuitenkin poliittisen päätöksen Helsingin hyväksi sivuuttaen kuntien itsehallintolain, perustuslain ja Sipoon kansanäänestyksen tuloksen.

Palvelut korvattiin Helsingin tarjoamilla usein heikommilla palveluilla. Tuoreimpana U870 bussivuorojen lopetus. Vuonna 2017 HSL aikoo tuplata asukkaiden bussilippujen hinnat muiden helsinkiläisten lippujen hintaan nähden. Tämä on asuinpaikasta johtuvaa syrjintää, eikä toteuta kuntarakennelain sisältöä.

Alue on määrätty 10 vuoden rakennuskieltoon, joka on näivettänyt kaikki hankkeet. Maankäyttö ja rakennuslain(MRL) 37§:n mukaan kaavoitus ei saa aiheuttaa haittaa asianomaisille. Pitkä rakennuskielto ja kaavan toteutumisen epävarmuus on johtanut tilanteeseen, jossa Helsinki on järjestänyt itselleen monopoliostajan aseman monilla alueilla. Kun asukkaan elämäntilanne on vaatinut muuttoa, esimerkiksi korkean iän vuoksi, Helsinki on voinut käytännössä määrittää ostamansa maan ja kiinteistöjen arvon.

Kaavoitusta eivät viivästytä luontoarvot eivätkä asukkaat mielipiteineen, vaan Helsingin välinpitämätön suhtautuminen näihin alueella jo alun perin olemassa oleviin tekijöihin.

Kun kaavoitustyö tehdään lakien mukaisesti osallisia kunnioittaen valitukset vähenevät. Asukkaiden kanssa avoimessa vuorovaikutuksessa tehty kaavoitustyö tuottaa tuloksia. Yleiskaavatyössä edellytetyt vaikutusten arvioinnit tulisi myös tehdä ajoissa. Esimerkiksi MRL:n 9§ edellyttämää selvitystä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön (IVA) ei ole tehty.

Tällä hetkellä paikallisen vaikuttamisen mahdollisuus perustuu pääosin mediajulkisuuteen eikä lakiin, siksi kuntalaiset joutuvat valittamaan eri oikeusasteisiin tai kantelemaan oikeuskanslerille.
Kuntalakiin tulisi lisätä velvoite asukkaiden näkökulman todellisesta huomioimisesta.

Anni Laakso
Tiedottaja
Östersundom seura ry



Google+ Followers