Jag har tidigare noterat att inrikesministeriet i sin förklaring hävdar statrådets gränsbeslut till inga delar baserar sig på Helsingfors markägendomar. Sibbo kommun säger i sitt besvär att "Valtioneuvoston päätöksen keskenäisena perusteena on ollut Helsingin kaupungin maanomistukseen perustava yhdyskuntarakenteen laajentaminen Lounais-Sipooseen", inrikesministeriet avfärdar detta påstående. Inrikesministeriet går rent av så långt att man hävdae att Helsingfors markegendomar inte kan vara en grund för en ändring av kommunindelningen:
Valtioneuvoston päätöstä ei vastoin valituskirjelmässä esitettyä ole miltään osin perusteltu Helsingin maanomistuksilla siirretyillä alueilla. Kunnan osaliitoksia ei vakiintuneen laintulkinta- ja hallintokäytännön mukaisesti ole tehty sillä perustella, että kunta, henkilö tai joku muu taho omistaa kiinteistöjä toisessa kunnassa. Kuntajaon muutoksessa on kysymys hallinnollisen jaon muuttamisesta.
Kuntajakoselvittäjä Myllyniemen selvityksessä on sen sijaan eri ratkaisumalleja arvioitaessa käsitelty myös Helsingin omistamia maita siirrettävillä alueilla. Päätösehdotuksensa oikeudellisissa perusteluissa hänkään ei ole vedonnut Helsingin omistamiin maihin vaan asunto- ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin.
Här handlar det knappast bara om att försvara statrådets beslut. Med det ovanciterade påpekandet torde inrikesministeriet gardera sig mot ett prejudikat enligt vilket markegendom utgör en juridisk grund för en ändring av kommunindelningen. Samtidigt drar inrikesministeriet mattan under beslutet. Statrådets beslut baserar sig på Pekka Myllyniemis utredning och Myllyniemi hävdar uttrckligen i sin rapport att "Vaihtoehdossa 2 huomioidaan Helsingin maaomistuksia laajasti Knutersintien ja Puronniityntien väliin jäävällä alueella." Utredningamannen kan väl inte ta markegendomen i beaktande och samtidigt hävda att den inte har någon juridisk betydelse.
I verkligheten har Helsingfors markegendom varit det centrala argunentet för en inkorporering av sydvästra Sibbo. Redan vid det gemensamma sammanträdet för stadsfullmäktigen i huvudstadsregionen den 22 maj 2006 i Finlandiahuset lär Kai Kalima ha angett som motivering för en inkorporering att "Helsingillä on Sipoossa 5000 hehtaari maata, ja sitä ei saa käyttää." (Se "Kalima. Den 21 mars 2007".) Kalimas uttalanden i Sibbofrågan har för det mesta varit både felaktiga och osakliga, men det bör inte finnas speciell anledning att ifrågasätta professor Kalimas juridiska kompetens. Vid Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 28 februari sade Kalima följande:
Haluaisin sanoa valtuutettu Hakaselle, että kuntajakolain 3 ja 5 §, niitä pitää tulkita yhdessä. Niiden mukainen erityinen syy on se, että meillä on omaa maata 815 ha, jota me emme muuten pääse käyttämään.
Helsingfors stads stora marägendom i Sibbo angavs även som ett motiv till ändring i kommunindelningen i Helsingfors ursprungliga initiativ. I Helsingfors utlåtande från den 28 februariöver Myllyniemis förslag lyfts stadens markägendom likaledes fram:
Kuntajakoselvittäjän esitykseen sisältyy huomattava määrä eli noin 815 hehtaaria Helsingin kaupungin omistamaa maa-aluetta. Siirrettäväksi esitetyn alueen pohjoisreunassa kuntajakoselvittäjä on sisällyttänyt ehdotukseen kaupungin omistaman Immersbyn kylän tilan Kärret RN:o 4:20. Tilan pinta-ala on noin 2,6 hehtaaria. Toisaalta kuntajakoselvittäjä rajaa ehdotuksensa niin, että koilliskulmasta jäävät pois kaupungin omistamat Immersbyn kylän tilat Solberga RN:o 4:66 ja Pärskärr RN:o 4:67, joiden pinta-ala on yhteensä noin 9,6 hehtaaria. Näiden rajausten merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen.
Det ovanciterade stycket återges även i inrikesministeriets prememoria. Där till skriver Helsingfors i sitt utlåtande även följande:
Helsingin kaupunki omistaa huomattavasti maata siirrettäväksi esitetyllä alueella, minkä vuoksi Helsingin kaupungilla ei olisi tarvetta lunastusmenettelyyn rakentamisen toteuttamiseksi. Helsingin kaupunki on muutenkin käyttänyt lunastusta varsin säästeliäästi. Pääsääntöisesti yksityisten maanomistajien kanssa tehdään vapaaehtoiset sopimukset kaavoituksesta ja siitä kunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
I verkligheten har Helsingfors medvetet överdrivit sin markegendom. Där till har man förtigit att en betydande del av marken som staden äger är helt olämplig för bebyggelse. Så sent som i juni motiverade Matti Vanhanen i tv-nyheterna lika väl en annektering med att Helsingfors äger nästan tusen hektar i sydvästra Sibbo. Om Helsingfors markägendomar inte utgör någon motivering till statrådets gränsbeslut kan man fråga sig varför denna motivering överhuvudtaget har behövts. Om faktiskt något av § 3 i kommunindelningslagen definierade villkor för en ändring i kommunindelningen uppfylls med särskild vikt borde det inte behövas några ytterligare motiveringar.
Inlägg
