I gårdagens blogginlägg "Inrikesministeriet förtiger bristerna i Myllyniemis rapport. Den 8 juni 2007" noterade jag att den text i Pekka Myllyniemis rapport som regeringsrådet Arto Sulonens refererar och citerar på sida 2 i inrikesministeriets motivering eller prememoria (muistio) i sin helhet även finns i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen från den 29 november. Likheterna fortsätter på sida 3. Det tredje stycket på sida 3 i prememorian lyder enligt följande:
Kuntajakoselvittäjä arvioi muutoksen vaikutuksia Sipoon kunnan kehittymisedellytyksiin ja talouteen sekä esittää vaatimuksia liitettävän alueen suunnittelulle. Kuntajakoselvittäjän mukaan Sipoosta liitettäväksi esitetty alue on kytkettävä tehokkaalla joukkoliikennejärjestelmällä Helsingin itäosiin. Tämä edellyttää suhteellisen tehokasta maankäyttöä. Vaikka joukkoliikenne järjestetään todennäköisesti metron avulla, tämä ei kuntajakoselvittäjän mukaan edellytä rakennustavalta kerrostalomaista kaupunkia. Sipoosta liitettäväksi esitetty alue antaa historiansa ja luontonsa puolesta luontevat edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi, jossa pääosa rakentamisesta toteutetaan kaupunkimaisina pientaloina. Rakenteen on kuitenkin samalla oltava riittävän tehokas jotta kaupunkiliikenne saadaan taloudelliseksi. Uusia innovatiivisia talotyypistöjä todennäköisesti on kehitettävä Sipoon ominaispiirteitä kunnioittaen.
I Helsingfors utlåtande ingår följande stycke:
Sipoosta liitettäväksi esitetty alue on kytkettävissä tehokkaalla joukkoliikennejärjestelmällä Helsingin itäosiin. Tämä edellyttää suhteellisen tehokasta maankäyttöä. Vaikka joukkoliikenne järjestetään todennäköisesti metron avulla, tämä ei edellytä rakennustavalta kerrostalomaista kaupunkia. Sipoosta liitettäväksi esitetty alue antaa historiansa ja luontonsa puolesta luontevat edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi, jossa pääosa rakentamisesta toteutetaan kaupunkimaisina pientaloina. Rakenteen on kuitenkin samalla oltava riittävän tehokas jotta kaupunkiliikenne saadaan taloudelliseksi. Uusia innovatiivisia talotyypistöjä todennäköisesti tullaan kehittämään Sipoon ominaispiirteitä kunnioittaen.
Följande stycke i prememorian:
Helsingin nykyisen rajan läheisyydessä Lounais-Sipoossa avautuvat uudet asuntotuotannon mahdollisuudet, erityisesti kaupunkimaisen pientalorakentamisen muodossa, luovat edellytyksiä tarjonnan kasvattamiseen ja sitä kautta hintatason ja asumiskustannusten alentamiseen. Kuntajakoselvittäjän mukaan seudun kasvun edellyttämä rakentaminen voidaan toteuttaa vetovoimaisena, pientalopainotteisena ja samalla kaupunkirakenteellisesti tiiviinä ja tehokkaana alueena. Joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne takaa tähän parhaat keinot. Tällöin saavutetaan kestävän kehityksen kannalta merkittäviä etuja. Liikennesuorite ja tätä kautta liikenteen haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Lopputulos on edullista sekä luonnolle että asukkaille.
I Helsingfors utlåtande ingår följande text:
Helsingin nykyisen rajan läheisyydessä Lounais-Sipoossa avautuvat uudet asuntotuotannon mahdollisuudet, erityisesti kaupunkimaisen pientalorakentamisen muodossa, luovat edellytyksiä tarjonnan kasvattamiseen ja sitä kautta hintatason ja asumiskustannusten alentamiseen. ...
Siirrettäväksi esitetyillä alueilla seudun kasvun edellyttämä rakentaminen voidaan toteuttaa vetovoimaisena, pientalopainotteisena ja samalla kaupunkirakenteellisesti tiiviinä ja tehokkaana alueena. Joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne takaa tähän parhaat keinot. Tällöin saavutetaan kestävän kehityksen kannalta merkittäviä etuja. Liikennesuorite ja tätä kautta liikenteen haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Lopputulos on edullista sekä luonnolle että asukkaille.
Följande stycke i prememorian:
Esityksensä oikeudellisissa perusteluissa kuntajakoselvittäjä nojaa erityisesti siihen, että muutoksella voidaan edistää kuntajakolain 1 §:n edellyttämällä tavalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta tarkastellaan tällöin laajemmalla kuin liitettävällä alueella. Tarkastelun kohteena on koko pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen toimivuus. Kuntajakoselvittäjä on kuvannut raportissaan pääkaupunkiseudun kehittämisen ongelmia. Siinä todetaan muun muassa, että alueen hallinnollinen jaotus on vinouttanut yhdyskuntakehitystä siten, että asumisen ja elinkeinoelämän kasvupaineet ovat suuntautuneet länteen ja pohjoiseen. Tämä on hajauttanut yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttanut mm. joukkoliikenteen kehittämistä.
I Helsingfors utlåtande ingår följande text:
Seudun kehitys on pahasti vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. ...
Kasvupaine on levittänyt rakentamista seudun keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun pääkaupunkiseutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.
I Helsingfors ulåtande argumenteras även för att området (alue) som omnämns i 3 § i kommunindelningslagen syftar på ett större område än det som föreslås inkorporeras:
Sana "alue" on lisätty 3 §:ssä säädettyihin kuntajaon muuttamisen kolmeen ensimmäiseen yleiseen edellytykseen uutta kuntajakolakia säädettäessä vuonna 1997. Sanan lisäämisen tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan laajentaa ja monipuolistaa muutosperusteiden ulottuvuuksia niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella paitsi asianomaisten kuntien myös näitä kuntia laajempia alueellisia hyötyjä (HE 135/1997 s. 17).
Överhuvudtaget lägger så väl Helsingfors utlåtande som Myllyniemis rapport stor vikt vid regeringsproposition 135/1997. Här talas det faktiskt om allmän fördel, liksom Myllyniemi gör i sin rapport, fastän det i själva lagtexten inte refererar till någon allmän fördel. Jag citerar:
Osittaisliitoksen erityiseksi edellytykseksi on säädetty, että jos sellaisen kunnan valtuusto, jota kunnan alueen supistaminen tai laajeneminen koskisi, vastustaa muutosta, muutos voidaan toteuttaa, jos se on katsottava tärkeän yleisen edun vaatimaksi.
I 5 § i kommunindelningslagen talas emellertid endast om "särskilt vägande i 3 § nämnda förutsättningar". Den "allmänna fördelen" måste alltså gälla någon eller några av de i 3 § nämnda förutsättningarna. I regeringspropositionen tolkas moment 2 i 5 § på följande sätt:
Pykälän 2 momentin nojalla voitaisiin pykälässä tarkoitettuja muutoksia tehdä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua suurempinakin valtuustojen tahdon vastaisesti, mikäli 3 §:n mukaiset yleiset edellytykset toteutuisivat niissä erityisellä painavuudella.
Tolkningen av ordet område kan ha betydelse, men det bör vara klart att det inte finns några klara bevis för att något av de fyra alternativa förutsättningarna uppfylls, speciellt som utredningsmannens "utredning" endast återger Helsingfors egna argument. Om tilläget av ordet alue står det i regeringspropositionen följande:
Varsinaista muutosta nykytilanteeseen merkitsisi kolmeen ensimmäiseen edellytykseen sisältyvä sana "alueen". Sen tarkoituksena on laajentaa ja monipuolistaa muutosperusteiden ulottuvuuksia niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella paitsi asianomaisten kuntien myös näitä kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä.
Med "område" kan alltså enligt regeringspropositionen även syftas på ett mindre område. På svenska vore det kanske rättare att här tala om "ett område" än om "området" i bestämd form. I prememorian referas till Vanda stads utlåtande från den 6 mars med följande stycke:
Kuntajakoesityksen edellytysten alueellisesta kohdentumisesta Vantaan kaupunki viittaa hallituksen esitykseen kuntajakolainsäädännön uudistamiseksi, HE 135/1997, jossa todettu, että edellytyksissä mainitun sanan "alueen" tarkoituksena on "laajentaa ja monipuolistaa muutosperusteiden ulottuvuuksia niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella paitsi asianomaisten kuntien, myös näitä kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä.". "Alueella" ei siten kuntajakolain 2 luvun 3 §:ssä tarkoiteta pelkästään rajantarkistuksen kohteena olevaa yksittäistä aluetta.
Jag har ingen aning om vilken betydelse regeringspropositionen spelar för HFD:s tolkning av lagen, men det torde vara klart att inkorporeringen av det föreslagna området i ingen händelse angående villkoren som nämns i 3 § påverkar ett vidare område än de berörda kommunerna Helsingfors, Sibbo och Vanda. Att Helsingfors stad, enligt vad som konstateras i premeorian, är "centrum för landets enda metropolområde av internationell betydelse", betyder knappast att de relevanta positiva verkningarna av en inkorporering skulle sträcka sig till hela landet eller ens till hela metropolområdet. Eftersom 3 § i första hand berör sammanslagningar av hela kommuner, bör det vara klart att tillägget av ordet område i lagtexten från 1997 egentligen inte har någon större relevans i det aktuella fallet. Det verkar därför som om drivande krafter bakom en inkorporering skulle ha bestämt dig för att betona den nya tolkningen av ordet område i brist på bättre argument.
I Helsingfors utlåtande konstateras att "Kuntajakolain 3 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset toteutuvat erityisen painavina Sipoosta Helsinkiin liitettäväksi esitetyn alueen osalta." Några argument för varför villkoren uppfylls med särskild vikt ges inte här. I sin rapport tolkar Myllyniemi moment 2 i 5 § på följande sätt:
Erityisten painavien edellytysten voidaan katsoa täyttyvän, koska Helsingin ja pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys on välttämätöntä alueen ja koko maan kehityksen kannalta. Näin ollen tärkeä yleinen etu vaatii kunnan osaliitoksen toteuttamista.
I prememorian sammanfattar regeringsrådet Arto Sulonen sin tolkning och tillämpning av moment 2 i 5 § med följande textstycke:
Esityksen mukaiselle kuntajaon muutokselle on katsottava olevan kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut erityisen painavat edellytykset. Tärkeä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien sekä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden turvaamiseen liittyvä yleinen etu vaatii Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä. Helsingin kaupunki on maan ainoan kansainvälisesti merkittävän metropolialueen keskus, jonka tasapainoisen kehityksen turvaaminen on koko maan edun mukaista.
Villkoren som nämns i 3 § är enligt Sulonen särskilt vägande eftersom Helsingfors är "centrum för landets enda metropolområde av internationell betydelse." Detta kan väl ändå inte vara en hållbar motivering. I 45 § förvaltningslagen står det att ett beslut skall motiveras och att "I motiveringen skall det anges vilka omständigheter och utredningar som har inverkat på avgörandet och vilka bestämmelser som har tillämpats." De verkliga motiven bakom statsrådets beslut torde vara helt andra än de som regeringsrådet Sulonen uppger. I prememorian heter det att "Kuntajakoselvittäjän oli suoritettava ... kuntajakolain 8 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu selvitys." I verkligheten har ingen utredning gjorts.
Helsingfors stadsstyrelse har idag beslutat att inte besvära sig över statsrådets gränsbeslut, fastän Helsingfors hade föreslagit ett större område. Helsingfors stad har publicerat inrikesministeriets beslut (pdf) från den 28 juni att förkasta Helsingfors förslag. Liksom Myllyniemi noterar i sin rapport är statsrådet eller inrikesministeriet inte automatiskt skyldigt att verkställa en kommundelssammanslagning när (lagliga) förutsättningar föreligger, utan det har prövningsrätt i saken. Lika väl ger inrikesministeriet en juridisk motivering till sitt beslut: Eftersom villkoren som nämns i 3 § i kommunindelningslagen inte uppfylls, så uppfylls de inte heller med särskild vikt. Motiveringen är intressant med tanke på att inrikesministeriet i sin beredning för statsrådets gränsbeslut hävdar att villkoren för det av Myllyniemi föreslagna området uppfylls med särskild vikt. Intressant är det även att vissa centerminister för ett år sedan uttryckte sitt stöd för ett förslag som enligt inrikesministeriet inte ens uppfyller de allmänna i 3 § definierade villkoren för en kommundelssamanslagning... Inrikesministeriet borde ha tagit beslutet redan för ett år sedan. Helsingfors förslag torde dock ha haft ett syfte som ministrarna aldrig frivilligt kommer att medge.
Inlägg
