Regeringsrådets motiveringar. Den 9 juli 2007

I gårdagens blogginlägg "Inrikesministeriet förtiger bristerna i Myllyniemis rapport. Den 8 juni 2007" noterade jag att den text i Pekka Myllyniemis rapport som regeringsrådet Arto Sulonens refererar och citerar på sida 2 i inrikesministeriets motivering eller prememoria (muistio) i sin helhet även finns i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen från den 29 november. Likheterna fortsätter på sida 3. Det tredje stycket på sida 3 i prememorian lyder enligt följande:

Kuntajakoselvittäjä arvioi muutoksen vaikutuksia Sipoon kunnan kehittymisedellytyksiin ja talouteen sekä esittää vaatimuksia liitettävän alueen suunnittelulle. Kuntajakoselvittäjän mukaan Sipoosta liitettäväksi esitetty alue on kytkettävä tehokkaalla joukkoliikennejärjestelmällä Helsingin itäosiin. Tämä edellyttää suhteellisen tehokasta maankäyttöä. Vaikka joukkoliikenne järjestetään todennäköisesti metron avulla, tämä ei kuntajakoselvittäjän mukaan edellytä rakennustavalta kerrostalomaista kaupunkia. Sipoosta liitettäväksi esitetty alue antaa historiansa ja luontonsa puolesta luontevat edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi, jossa pääosa rakentamisesta toteutetaan kaupunkimaisina pientaloina. Rakenteen on kuitenkin samalla oltava riittävän tehokas jotta kaupunkiliikenne saadaan taloudelliseksi. Uusia innovatiivisia talotyypistöjä todennäköisesti on kehitettävä Sipoon ominaispiirteitä kunnioittaen.

I Helsingfors utlåtande ingår följande stycke:

Sipoosta liitettäväksi esitetty alue on kytkettävissä tehokkaalla joukkoliikennejärjestelmällä Helsingin itäosiin. Tämä edellyttää suhteellisen tehokasta maankäyttöä. Vaikka joukkoliikenne järjestetään todennäköisesti metron avulla, tämä ei edellytä rakennustavalta kerrostalomaista kaupunkia. Sipoosta liitettäväksi esitetty alue antaa historiansa ja luontonsa puolesta luontevat edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi, jossa pääosa rakentamisesta toteutetaan kaupunkimaisina pientaloina. Rakenteen on kuitenkin samalla oltava riittävän tehokas jotta kaupunkiliikenne saadaan taloudelliseksi. Uusia innovatiivisia talotyypistöjä todennäköisesti tullaan kehittämään Sipoon ominaispiirteitä kunnioittaen.

Följande stycke i prememorian:

Helsingin nykyisen rajan läheisyydessä Lounais-Sipoossa avautuvat uudet asuntotuotannon mahdollisuudet, erityisesti kaupunkimaisen pientalorakentamisen muodossa, luovat edellytyksiä tarjonnan kasvattamiseen ja sitä kautta hintatason ja asumiskustannusten alentamiseen. Kuntajakoselvittäjän mukaan seudun kasvun edellyttämä rakentaminen voidaan toteuttaa vetovoimaisena, pientalopainotteisena ja samalla kaupunkirakenteellisesti tiiviinä ja tehokkaana alueena. Joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne takaa tähän parhaat keinot. Tällöin saavutetaan kestävän kehityksen kannalta merkittäviä etuja. Liikennesuorite ja tätä kautta liikenteen haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Lopputulos on edullista sekä luonnolle että asukkaille.

I Helsingfors utlåtande ingår följande text:

Helsingin nykyisen rajan läheisyydessä Lounais-Sipoossa avautuvat uudet asuntotuotannon mahdollisuudet, erityisesti kaupunkimaisen pientalorakentamisen muodossa, luovat edellytyksiä tarjonnan kasvattamiseen ja sitä kautta hintatason ja asumiskustannusten alentamiseen. ...

Siirrettäväksi esitetyillä alueilla seudun kasvun edellyttämä rakentaminen voidaan toteuttaa vetovoimaisena, pientalopainotteisena ja samalla kaupunkirakenteellisesti tiiviinä ja tehokkaana alueena. Joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne takaa tähän parhaat keinot. Tällöin saavutetaan kestävän kehityksen kannalta merkittäviä etuja. Liikennesuorite ja tätä kautta liikenteen haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Lopputulos on edullista sekä luonnolle että asukkaille.

Följande stycke i prememorian:

Esityksensä oikeudellisissa perusteluissa kuntajakoselvittäjä nojaa erityisesti siihen, että muutoksella voidaan edistää kuntajakolain 1 §:n edellyttämällä tavalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta tarkastellaan tällöin laajemmalla kuin liitettävällä alueella. Tarkastelun kohteena on koko pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen toimivuus. Kuntajakoselvittäjä on kuvannut raportissaan pääkaupunkiseudun kehittämisen ongelmia. Siinä todetaan muun muassa, että alueen hallinnollinen jaotus on vinouttanut yhdyskuntakehitystä siten, että asumisen ja elinkeinoelämän kasvupaineet ovat suuntautuneet länteen ja pohjoiseen. Tämä on hajauttanut yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttanut mm. joukkoliikenteen kehittämistä.

I Helsingfors utlåtande ingår följande text:

Seudun kehitys on pahasti vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. ...

Kasvupaine on levittänyt rakentamista seudun keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun pääkaupunkiseutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.

I Helsingfors ulåtande argumenteras även för att området (alue) som omnämns i 3 § i kommunindelningslagen syftar på ett större område än det som föreslås inkorporeras:

Sana "alue" on lisätty 3 §:ssä säädettyihin kuntajaon muuttamisen kolmeen ensimmäiseen yleiseen edellytykseen uutta kuntajakolakia säädettäessä vuonna 1997. Sanan lisäämisen tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan laajentaa ja monipuolistaa muutosperusteiden ulottuvuuksia niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella paitsi asianomaisten kuntien myös näitä kuntia laajempia alueellisia hyötyjä (HE 135/1997 s. 17).

Överhuvudtaget lägger så väl Helsingfors utlåtande som Myllyniemis rapport stor vikt vid regeringsproposition 135/1997. Här talas det faktiskt om allmän fördel, liksom Myllyniemi gör i sin rapport, fastän det i själva lagtexten inte refererar till någon allmän fördel. Jag citerar:

Osittaisliitoksen erityiseksi edellytykseksi on säädetty, että jos sellaisen kunnan valtuusto, jota kunnan alueen supistaminen tai laajeneminen koskisi, vastustaa muutosta, muutos voidaan toteuttaa, jos se on katsottava tärkeän yleisen edun vaatimaksi.

I 5 § i kommunindelningslagen talas emellertid endast om "särskilt vägande i 3 § nämnda förutsättningar". Den "allmänna fördelen" måste alltså gälla någon eller några av de i 3 § nämnda förutsättningarna. I regeringspropositionen tolkas moment 2 i 5 § på följande sätt:

Pykälän 2 momentin nojalla voitaisiin pykälässä tarkoitettuja muutoksia tehdä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua suurempinakin valtuustojen tahdon vastaisesti, mikäli 3 §:n mukaiset yleiset edellytykset toteutuisivat niissä erityisellä painavuudella.

Tolkningen av ordet område kan ha betydelse, men det bör vara klart att det inte finns några klara bevis för att något av de fyra alternativa förutsättningarna uppfylls, speciellt som utredningsmannens "utredning" endast återger Helsingfors egna argument. Om tilläget av ordet alue står det i regeringspropositionen följande:

Varsinaista muutosta nykytilanteeseen merkitsisi kolmeen ensimmäiseen edellytykseen sisältyvä sana "alueen". Sen tarkoituksena on laajentaa ja monipuolistaa muutosperusteiden ulottuvuuksia niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella paitsi asianomaisten kuntien myös näitä kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä.

Med "område" kan alltså enligt regeringspropositionen även syftas på ett mindre område. På svenska vore det kanske rättare att här tala om "ett område" än om "området" i bestämd form. I prememorian referas till Vanda stads utlåtande från den 6 mars med följande stycke:

Kuntajakoesityksen edellytysten alueellisesta kohdentumisesta Vantaan kaupunki viittaa hallituksen esitykseen kuntajakolainsäädännön uudistamiseksi, HE 135/1997, jossa todettu, että edellytyksissä mainitun sanan "alueen" tarkoituksena on "laajentaa ja monipuolistaa muutosperusteiden ulottuvuuksia niin, että kuntajaon muutoksella voidaan tavoitella paitsi asianomaisten kuntien, myös näitä kuntia laajempia tai suppeampia alueellisia hyötyjä.". "Alueella" ei siten kuntajakolain 2 luvun 3 §:ssä tarkoiteta pelkästään rajantarkistuksen kohteena olevaa yksittäistä aluetta.

Jag har ingen aning om vilken betydelse regeringspropositionen spelar för HFD:s tolkning av lagen, men det torde vara klart att inkorporeringen av det föreslagna området i ingen händelse angående villkoren som nämns i 3 § påverkar ett vidare område än de berörda kommunerna Helsingfors, Sibbo och Vanda. Att Helsingfors stad, enligt vad som konstateras i premeorian, är "centrum för landets enda metropolområde av internationell betydelse", betyder knappast att de relevanta positiva verkningarna av en inkorporering skulle sträcka sig till hela landet eller ens till hela metropolområdet. Eftersom 3 § i första hand berör sammanslagningar av hela kommuner, bör det vara klart att tillägget av ordet område i lagtexten från 1997 egentligen inte har någon större relevans i det aktuella fallet. Det verkar därför som om drivande krafter bakom en inkorporering skulle ha bestämt dig för att betona den nya tolkningen av ordet område i brist på bättre argument.

I Helsingfors utlåtande konstateras att "Kuntajakolain 3 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset toteutuvat erityisen painavina Sipoosta Helsinkiin liitettäväksi esitetyn alueen osalta." Några argument för varför villkoren uppfylls med särskild vikt ges inte här. I sin rapport tolkar Myllyniemi moment 2 i 5 § på följande sätt:

Erityisten painavien edellytysten voidaan katsoa täyttyvän, koska Helsingin ja pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys on välttämätöntä alueen ja koko maan kehityksen kannalta. Näin ollen tärkeä yleinen etu vaatii kunnan osaliitoksen toteuttamista.

I prememorian sammanfattar regeringsrådet Arto Sulonen sin tolkning och tillämpning av moment 2 i 5 § med följande textstycke:

Esityksen mukaiselle kuntajaon muutokselle on katsottava olevan kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut erityisen painavat edellytykset. Tärkeä alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien sekä kuntien toimintakyvyn ja toiminnan taloudellisuuden turvaamiseen liittyvä yleinen etu vaatii Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä. Helsingin kaupunki on maan ainoan kansainvälisesti merkittävän metropolialueen keskus, jonka tasapainoisen kehityksen turvaaminen on koko maan edun mukaista.

Villkoren som nämns i 3 § är enligt Sulonen särskilt vägande eftersom Helsingfors är "centrum för landets enda metropolområde av internationell betydelse." Detta kan väl ändå inte vara en hållbar motivering. I 45 § förvaltningslagen står det att ett beslut skall motiveras och att "I motiveringen skall det anges vilka omständigheter och utredningar som har inverkat på avgörandet och vilka bestämmelser som har tillämpats." De verkliga motiven bakom statsrådets beslut torde vara helt andra än de som regeringsrådet Sulonen uppger. I prememorian heter det att "Kuntajakoselvittäjän oli suoritettava ... kuntajakolain 8 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu selvitys." I verkligheten har ingen utredning gjorts.

Helsingfors stadsstyrelse har idag beslutat att inte besvära sig över statsrådets gränsbeslut, fastän Helsingfors hade föreslagit ett större område. Helsingfors stad har publicerat inrikesministeriets beslut (pdf) från den 28 juni att förkasta Helsingfors förslag. Liksom Myllyniemi noterar i sin rapport är statsrådet eller inrikesministeriet inte automatiskt skyldigt att verkställa en kommundelssammanslagning när (lagliga) förutsättningar föreligger, utan det har prövningsrätt i saken. Lika väl ger inrikesministeriet en juridisk motivering till sitt beslut: Eftersom villkoren som nämns i 3 § i kommunindelningslagen inte uppfylls, så uppfylls de inte heller med särskild vikt. Motiveringen är intressant med tanke på att inrikesministeriet i sin beredning för statsrådets gränsbeslut hävdar att villkoren för det av Myllyniemi föreslagna området uppfylls med särskild vikt. Intressant är det även att vissa centerminister för ett år sedan uttryckte sitt stöd för ett förslag som enligt inrikesministeriet inte ens uppfyller de allmänna i 3 § definierade villkoren för en kommundelssamanslagning... Inrikesministeriet borde ha tagit beslutet redan för ett år sedan. Helsingfors förslag torde dock ha haft ett syfte som ministrarna aldrig frivilligt kommer att medge.

För övrigt rekommenderas att läsa artikeln "Metropolia rakentamassa" i fredagens nummer av Suomenmaa.

Inrikesministeriet förtiger bristerna i Myllyniemis rapport. Den 8 juli 2007

Christel Liljeström har i ett blogginlägg med rubriken "Juridisk kompetens" ("Laki ja sen tulkinta") igår kväll kritiserat justitiekansler Jaakko Jonkkas argumentering angående fallet Sibbo. Den nya justitiekanslerns försiktiga linje är högst anmärkningsvärd. Åtminstone stärker den inte medborgarnas förtroende för justitiekanslersämbetets oberoende. Å andra sidan kan justitiekanslerns svar på klagomålet mot Pekka Myllyniemis utredning även tolkas som ett indirekt fördömande av inrikesministeriets beredning, vilket jag redan har antytt i blogginlägget "Inrikesministeriet har klåpat igen. Den 6 juli 2007". Jag citerar ur justitiekanslerns svar från den 28 juni:

 Oikeuskanslerinvirastossa vakiintuneen käytännön mukaan oikeuskansleri ei ilman erityistä aihetta puutu viranomaisessa vireillä olevaan asiaan, ellei siihen ole olemassa erityistä syytä. Tällaisena syynä voitaisiin pitää sitä, että kuntajaon muutosasia on mahdollista saattaa ja on saatettu kuntajakoselvittäjän ehdotuksen pohjalta oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Ottaen huomioon, että asian arvioiminen ensi kädessä kuuluu ministeriön tehtäviin, lausun seuraavan.
...
Sisäasiainministeriön, jolla on ollut käytettävissään asiassa tehdyt lukuisat huomautukset ja lausunnot, on ollut hyvät mahdollisuudet tutkia, sisältyykö selvitykseen kirjoituksissa mainittuja tai muita puutteita ja virheellisyyksiä, sekä tarvittaessa arvioida, mikä merkitys niillä on harkittaessa sitä, miten kuntajaon muutosasiassa ministeriössä tulisi edetä.

Valtioneuvoston yleisistunto on tänään sisäasiainministeriöstä tapahtuneesta esittelystä päättänyt kuntajaon muuttamisesta. Valtioneuvosto on, katsottuaan että oikeudelliset edellytykset osaliitokselle ovat olemassa, hyväksynyt kuntarajan siirtämisen esityksestä ilmenevällä tavalla. Päättäessään kuntajaon muutoksesta valtioneuvosto on käyttänyt sille asiassa kuuluvaa toimivaltaa

Så som jag tolkar justitiekanslerns svar, flyttar han över ansvaret till inrikesministeriet och regeringsrådet Arto Sulonen, som ansvarade för beredningen. Det bör vara uppenbart att inrikesministeriets beredning av ärendet inte uppfyllerde krav som bör ställas på en beredning. Ansvariga vid inrikesministeriet har haft alla förutsättningar att notera att Pekka Myllyniemis utredning saknar förutsättningar att stå som grund för statsrådets beslut. Bristerna i Myllyniemis rapport är många, men den mest spektulära bristen är enligt min bedömning att de centrala delarna av rapporten är direkt kopierade från ett dokument som författats på Helsingfors stadskontor. Detta framgår tydligt även ur inrikesministeriets prememoria (muistio). Nedan jämför jag texten i prememorian med Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen från den 29 november.
På sida 2 skriver Sulonen följande:

 Kuntajakoselvittäjä aloittaa esitystään perustelevan osan selvityksestään käsittelemällä alueen toimintaedellytyksiä, joita ovat kuntajakoselvittäjän mukaan jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Hän painottaa sitä, että suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta.

I Helsingfors utlåtande kan man läsa följande:

 Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen eivät ole johtaneet tuloksiin. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin. Helsingin seudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta.

Prememotrian fortsätter med följande stycke:

 Kuntajakoselvittäjän mukaan seudun kehitys on vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu. Sipoon omat kaavoitussuunnitelmat eivät kuntajakoselvittäjän mukaan ole tähän mennessä tukeneet metropolialueen luontevaa kehitystä tarjota kasvumahdollisuudet kaikkiin ilmansuuntiin. Kasvupaine on levittänyt rakentamista pääkaupunkiseudulla keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun seutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.

I Helsingfors utlåtande kan man läsa följande:

 Seudun kehitys on pahasti vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu. Sipoon omat kaavoitussuunnitelmat eivät ole tähän mennessä tukeneet metropolialueen luontevaa kehitystä kaikkiin ilmansuuntiin. ...
Kasvupaine on levittänyt rakentamista seudun keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun pääkaupunkiseutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.

Följande stycke i prememorian:

 Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi kuntajakoselvittäjän mukaan uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Satamaa hyödyntävä elinkeinotoiminta siirrettäväksi esitetyllä alueella vilkastuttaisi kuntajakoselvittäjän mukaan muutakin elinkeinotoimintaa koko seudulla ja erityisesti Itä-Helsingissä, Vantaalla sekä Sipooseen jäävillä alueilla. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.

I Helsingfors utlåtande står det följande:

 Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.

Följande stycke i prememorian:

Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on kuntajakoselvittäjän mukaan turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.

I Helsingfors utlåtande står det följande:

 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata seudun elinvoimaisuus ja kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen, erityisesti energiankulutuksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.

Pekka Myllyniemi har inte kopierat Helsingfors ovanciterade utlåtande i sig, utan han har fått texten av Helsingfors stadsdirektör innan stadsdirektören lade fram sitt förslag till utlåtande. Således har en del av texten förbättrats i Helsingfors utlåtande. Lika väl referarar Myllyniemi på sida 34 i sin rapport till Helsingfors utlåtande med att notera att "Lausunnossaan kuntajaotuksen muuttamista Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevasta esityksestä ja koskevista huomautuksista kaupunginhallitus on täsmentänyt perustelujaan." I själva verket antogs Helsingfors utlåtande kvällen före Myllyniemis rapport publicerades, men förslaget till utlåtande ingick i föredragningslistan, som redan tidigare var offentlig. På sida 34 citerar Myllyniemi faktiskt flera stycken direkt ur utlåtandet, men den ovanciterade texten som återges i inrikesministeriets prememoria har Myllyniemi kopierat utan citatmarkeringar och utan att ange källa. Att Myllyniemi inte noterat att Helsingfors utlåtande innehåller samma text som han kopierat och infogat i sin rapport visar hur ytligt och okritiskt utredningsmannen har tittat på Helsingfors dokument. Det torde vara uppenbart att Myllyniemi har tolkat sitt uppdrag som ett beställningsarbete.

Sibbo kommun har till kommunfulmäktiges utlåtande över Myllyniemis rapport och förslag bifogat Erkki Mennolas expertutlåtande från den 10 januari. I utlåtandet skriver Mennola att "Kun verrataan kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen 30.11.2006 sisäasianministeriölle luovuttamaa raporttia Helsingin kaupungin 29.22.2006 tekemään usituun esityksiin, niisä havaitaan paljon samankaltaisuuksia." Mennola framför även misstankar om att största delen av rapporten är kopierad från olika dokument som Helsingfors och Nylands förbund levererat. Att Myllyniemi har kopierat Helsingfors utlåtande har även noterats i medierna, bl.a. i Helsingin Sanomat. I inrikesministeriets prememoria noteras om Mennolas utlåtande endast att "Dosentti Erkki Mennola toteaa lausunnossaan, että kuntajaon muuttaminen on kunnallisen itsehallinnon perusperiaatteiden mukaisesti vasta viimeinen keino vastata mahdollisiin uusiin tarpeisiin." Ingenstans antydes det att Myllyniemi utan att ange källa skulle ha kopierat textavsnitt från andra dokument. Inrikesministeriet har således medvetet försökt dölja den bristande trovärdigheten i Myllyniemis rapport.

Otillförlitlig information. Den 7 juli 2007

Senaste torsdag besvarade justitiekanslern förutom klagomålet angående Pekka Myllyniemis utredning även ett klagomål angående de felaktiga uppgifter som låg till grund för beslutet som togs av Vanda stadsstyrelse den 20 - 21 juni 2006. Jag citerar ur justitiekanslerns svar:

Vantaan kaupunginhallitus sai puheena olevan informaation samoihin aikoihin kuin Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tehdä valtioneuvostolle esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kesken. Selvityksen mukaan kaupunginhallituksen kannanotto alueliitoksen hyväksymiseen oli luonteeltaan periaatteellinen, eikä suullisesti esitetyillä pinta-alaa ja asukasmäärää koskevilla tiedoilla niiden sisältämistä epätarkkuuksista huolimatta ollut vaikutusta kannanottoon.

Helsingin kaupungin esitys alueliitokseksi oli toimitettu sisäasiainministeriön kirjaamoon 27.6.2006 päivätyllä kaupunginhallituksen kirjeellä. Siinä oli selostettu alueliitoksen mukaisia pinta-aloja ja asukasmäärää. Sen sijaan kirjeessä ei ollut kosketeltu Helsingin kaupungin Sipoon kunnassa omistamia maa-alueita ja niiden pinta-aloja.

I protokollet från Vanda stadsstyrelses möte den 21 juni ifjol konstateras att "Saadun informaation perusteella Vantaan kaupunginhallitus suhtautuu myönteisesti Helsingin kaupungin esitykseen, joka mahdollistaa seudullisesti ja myös valtakunnallisesti merkittävän asuntorakentamisen lisäämisen Sipoon suunnalla." Enligt informationen som Vanda hade fått ägde Helsingfors 2400 ha innanför det aktuella området. I Helsingfors förslag från samma dag omnämns överhuvudtaget inte hur mycket mark Helsingfors äger innanför det aktuella området. Däremot uppges att Helsingfors i Sibbo äger cirka 1700 ha, varav i västra Sibbo en "betydenade del". Inte heller i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen från den 29 november nämns hur mycket mark Helsingfors äger innanför det av Helsingfors föreslagna området. Här talas det endast om "huomattavia maa-alueita" och "runsaasti maata". I verkligheten torde Helsingfors innanför området inte äga mera än drygt 800 ha. Med tanke på att så väl Matti Vanhanen som Kai Kalima har betraktat Helsingfors markägendom som det särskilt vägande skäl som motiverar en annektering bör storleken på Helsingfors markegendom vara relevant information även för "principiella" ställningstaganden.

Helsingfors hävdar i stadsfullmäktiges utlåtande över Myllyniemis förslag att Helsingfors inom det av utredningsmannen föreslagna området äger 815 ha mark. Denna siffra upprepas i inrikesministeriets premememoria från den 28 juni 2007. Enligt pressmeddelandet "Helsingin maanomistuksia Sipoossa liioiteltu", som Finlands naturskyddsförbund publicerade den 25 juni, äger Helsingfors här dock endast ca 700 ha och i hela Sibbo samanlagt ca 1500 ha. I sitt blogginlägg "Ministerivierailulla Sipoossa, 12.6.2007" skriver Jan Vapaavuori för övrigt att "Helsinki muuten omistaa muistaakseni maita Sipoossa noin 3.700 hehtaaria." Så var det med tillförlitligheten i informationen som Helsingfors förmedlat.

Inrikesministeriet har klåpat igen. Den 6 juli 2007

Justitiekanslern har den 28 juni, det vill säga samma dag som statsrådet tog gränsbeslutet, besvarat ett klagomål angående Pekka Myllyniemis utredning. Jag citerar ur svaret:

Käytettävissäni olevan asiakirja-aineiston perusteella minulla ei ole ollut mahdollisuuksia tarkemmin vertailla kuntajakoselvittäjän ehdotusta Helsingin kaupungin esitykseen. Aikaa erityisen selvityksen toimittamiseksi on pidetty lyhyenä ja sitä se on ollutkin. Tämä asiantila on ilmeisesti vaikuttanut siihen tapaan, millä erityinen selvitys on toimitettu, ja sen sisältöön. Yleisesti voidaan todeta, että selvityksiä laadittaessa on tavallista ja hyväksyttävää viitata jo olemassa oleviin yleisesityksiin tai muihin selvityksiin kerättyihin tosiasiatietoihin. Suoria lainauksia muista lähteistä esitettäessä tulisi kuitenkin lähde mainita. Ei ole poissuljettua, että eri selvityksissä päädytään samanlaisiin kannanottoihin (johtopäätöksiin). Jos eri selvityksissä esitetään samansisältöisiä tai lähes samansisältöisiä kannanottoja, olisi epäilysten välttämiseksi paikallaan mainita, että samanlainen kannanotto on esitetty muussa yhteydessä. Tässä tapauksessa keskeisiä muussa yhteydessä esitettyjä kannanottoja sisältyi samaan päämäärään tähtäävään, samanaikaisesti vireillä olleeseen Helsingin kaupungin esitykseen kuntajaon muuttamisesta. Riippumatta edellä selostettujen lainausten ja kannanottojen oikeudellisesta merkityksestä niillä saattaa olla tosiasiallista vaikutusta arvioitaessa selvityksen ja siihen perustuvan ehdotuksen asianmukaisuutta ja luotettavuutta.

Sisäasiainministeriön, jolla on ollut käytettävissään asiassa tehdyt lukuisat huomautukset ja lausunnot, on ollut hyvät mahdollisuudet tutkia, sisältyykö selvitykseen kirjoituksissa mainittuja tai muita puutteita ja virheellisyyksiä, sekä tarvittaessa arvioida, mikä merkitys niillä on harkittaessa sitä, miten kuntajaon muutosasiassa ministeriössä tulisi edetä.

Inrikesministeriet och regeringsrådet Arto Sulonen bör ha haft möjlighet att jämföra Myllyniemis rapport med Helsingfors utlåtande till länstyrelsen eller med eventuellt annat dokument där samma text ingår. Irikesministeriets eller Sulonens prememoria (muistio) angående regeringens gränsbeslut inleds med en återgivning av vad utredningsmannen säger i sin rapport. I själva verket är återgivningen på de första sidorna i prememorian en återgivning av Helsingfors stadsstyrelses eller stadsdirektörens dokument. Man kan fråga sig varför inrikesministeriet har gett så stor tyngd åt de textstycken som är direkt kopierade från Helsingfors stads dokument. Ett möjligt svar är att man på inrikesminsteriet helt riktigt har noterat att Myllyniemi inte kommer med några egna från Helsingfors dokument självständiga motiveringar för en annektering. Men genom att lyfta fram den text Myllyniemi fått från Helsingfors stadskontor framhäver Sulonen att beredningen ingalunda är opartisk.

I dagens nummer av Borgåbladet ingår en artikel med rubriken "Sibbos gränser ritades exakt", som anknyter till mitt blogginlägg "Var skall gränsen gå? Den 3 juli 2007". I artikeln berättas att Sibbo kommun på onsdagen av inrikesministeriet fick en ny karta, där gränsen helt och hållet är baserad på lantmäteribyråns koordinater. På den nya kartan har gränsen längs Östeterleden inte alls ritats ut, men det är väl underförstått att gränsen i enlighet med lantmäteribyråns förslag skall gå norr om vägen. Lustigt nog är Öterleden även på den nya kartan utritad där vägen gick förut. Jag är inte helt övertygad om att statsrådets beslut här är entydigt.

Kompletterande utlåtande av Toivo Pihlajaniemi. Den 5 juli 2007

Docenten i kommunalrätt Toivo Pihlajaniemi, som utredningsman Pekka Myllyniemi refererar till i sin rapport, har igår den 4 juli gett ett kompletterande utlåtande (pdf). Jag citerar ur utlåtandet:

Esityksen ei voi - arveluttaviin tulkintoihin menemättä - katsoa täyttävän 3 §:ssä säädettyjä yleisiä edellytyksiä.
Ehdottomampaa on, että esitys ei täytä 5 §:ssä säädettyjä erityisiä edellytyksiä. Yksi asianomaisista kunnista, Sipoo, vastustaa esitettyä muutosta, ja muutoksen pinta-ala- ja väestövaikutukset ylittäisivät pykälässä säädetyt nimmäismäärät. Näistä syistä esityksen pitäisi täyttää pykälän 2 momenttiin sisältyvä poikkeussääntö. Sen nojalla esitys voitaisiin toteuttaa, jos se täyttäisi 3 §:n mukaiset yleiset edellytykset erityisen painavina. Kun esitys ei täytä niitä lainkaan tai tekee sen enintään epävarmasti, se ei voi täyttää ko. poikkeussääntöä. Edellä sanotusta johtuu, että esityksen hyväksyminen ei kuulunut valtioneuvoston vapaan harkinnan piiriin. Se olisi pitänyt lainvastaisena hylätä.

Plan A, plan B och plan C. Den 4 juli 2007

Då man ser på de spektakulära bristerna i de två förslagen till ny kommunindelning förefaller inkorporeringsinitiativet ha varit dåligt förberett. I verkligheten hade man inte bara en utan rentav två reservplaner. Plan A var att kommunministern hotar med ett område på 5000 hektar så att Sibbo frivilligt accepterar ett område på 3000 hektar, som Helsingfors sedan föreslår. Denna plan torde ha misslyckats för att vissa uppgifter läckte till medierna eller på grund av missförstånd. För Sfp:s del hade alternativet varit tråkigt, men det hade även haft fördelar. Att Helsingfors skulle föreslå området på 5000 hektar och inrikesministeriet via utredningsmannen föreslå området på 3000 hektar var en reservplan, men inte den första reservplanen. I själva verket motsvarar detta förfarande en plan C, en verklig nödlösning med oviss utgång och tråkiga följder.

Då plan A misslyckades och Helsingfors hade gjort sitt förslag på 5000 ha uttryckte statsministerns sitt stöd för förslaget. Han sade att han uppmuntrat Helsingfors till initiativet, att han starkt stöder initiativet och att förslaget har centergruppens stöd. Med facit i hand förefaller statsministerns uttalanden högst oförnuftiga. På inget sätt stödde statsministerns uttalanden förutsättningarna för att plan C skulle kunna ros lyckligt i land. Om vi däremot räknar med en plan B, blir statsministerns agerande ändamålsenligt.

Det finns starka belägg för att det fanns en plan B, som dock snabbt kom att visa sig vara en missräkning. Jag vill inte här exakt avslöja vilka bevisen för en plan B är, men det handlar inte bara om spekulationer. Plan B gick ut på att kommunministern och statsministern skulle antyda att de stödde förslaget på 5000 ha efter att Helsingfors officiellt hade kommit med detta förslag. Därigenom skulle kommunfullmäktige i Sibbo ha pressats till att i samband med utlåtelserundan föreslå eller ställa sig bakom ett "kompromissförslag" på 3000 ha. Därmed hade villkoren i 5 § i kommunindelningslagen uppfyllts och inrikesministeriet kunde ha tagit beslutet om en annektering. Att det från statsmaktens sida fanns beredskap till ett kompromissförslag antydde statsministern redan i sitt tal vid bostadsmässan den 14 juli. Före det torde Helsingfors dåvarande stadsstyrelseordförande ha informerat Sibboledningen om möjligheterna till ett kompromissförslag.

Plan B visade sig dock vara en missberäkning. Statsministerns uttalanden, Helsingfors oerhört fräcka förslag på det 5000 ha stora området och Helsingforspolitikernas fula agerande gav upphov till en folkstorm, som varken Sfp eller kommunfullmäktige i Sibbo kunde negligera. Dessutom hade den juridiska expertisen bedömt att Helsingfors förslag saknade juridiska förutsättningar. Således behövdes plan C och utredningsmannen förslag. En behandling i Högsta förvaltningsdomstolen kunde inte längre undvikas.

Var skall gränsen gå? Den 3 juli 2007

Statsrådets gränsbeslut finns till påseende från och med i morgon den 4 juli till och med den 3 augusti, då besvärstiden upphör. Som bilaga till motiveringarna till statsrådets beslut har inrikesministeriet bifogat en karta med området som enligt beslutet skall anslutas till Helsingfors. Märkligt nog är kartan direkt tagen ur Pekka Myllyniemis rapport med förslag och tar således inte hänsyn till lantmäteriverkets utlåtande, där vattengränsen omtolkas så att den följer by- och fastighetsgränser. Gränsen till land är dragen av en fackmans hand, men vattengränsen förefaller Myllyniemi ha dragit själv. Myllyniemi har strängt följt statsminister Matti Vanhanens rekommendationer från talet vid bostadsmässan i Esbo den 14 juli 2006, då Vanhanen sade att "Rajojen suhteen on keskityttävä yhdyskuntarakentamiseen soveltuvaan maahan, tätä taustaa vasten olen valmis tarkastelemaan mm. saariston osuutta ratkaisussa." Till Helsingfors förträt lämnade Myllyniemi således bort Granö från sitt förslag och drog upp ett eget förslag till vattengräns. (Se Skärgården. Den 10 januari 2007.)

En större brist i den bifogade kartan är att gränsen inte tar hänsyn till att Österleden i Västersundom har flyttats norrut. Om kartan faktiskt motsvarar statsrådets beslut, betyder det att, ifall inkorporeringen förverkligas, det kommer att saknas direkt vägförbindelse mellan de nya och de gamla stadsdelarna. För att ta sig från Östersundom till Mellungsby måste man alltså även i framtiden ta vägen via Vanda. Myllyniemi motiverar bl.a. inkluderingen av Björnsö i sitt förslag med områdets enhetlighet, men enligt inrikesministeriets karta uppfyller statsrådets gränsbeslut inte kravet på enhetlighet.