Inrikesministeriet förtiger bristerna i Myllyniemis rapport. Den 8 juli 2007

Christel Liljeström har i ett blogginlägg med rubriken "Juridisk kompetens" ("Laki ja sen tulkinta") igår kväll kritiserat justitiekansler Jaakko Jonkkas argumentering angående fallet Sibbo. Den nya justitiekanslerns försiktiga linje är högst anmärkningsvärd. Åtminstone stärker den inte medborgarnas förtroende för justitiekanslersämbetets oberoende. Å andra sidan kan justitiekanslerns svar på klagomålet mot Pekka Myllyniemis utredning även tolkas som ett indirekt fördömande av inrikesministeriets beredning, vilket jag redan har antytt i blogginlägget "Inrikesministeriet har klåpat igen. Den 6 juli 2007". Jag citerar ur justitiekanslerns svar från den 28 juni:

 Oikeuskanslerinvirastossa vakiintuneen käytännön mukaan oikeuskansleri ei ilman erityistä aihetta puutu viranomaisessa vireillä olevaan asiaan, ellei siihen ole olemassa erityistä syytä. Tällaisena syynä voitaisiin pitää sitä, että kuntajaon muutosasia on mahdollista saattaa ja on saatettu kuntajakoselvittäjän ehdotuksen pohjalta oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Ottaen huomioon, että asian arvioiminen ensi kädessä kuuluu ministeriön tehtäviin, lausun seuraavan.
...

Sisäasiainministeriön, jolla on ollut käytettävissään asiassa tehdyt lukuisat huomautukset ja lausunnot, on ollut hyvät mahdollisuudet tutkia, sisältyykö selvitykseen kirjoituksissa mainittuja tai muita puutteita ja virheellisyyksiä, sekä tarvittaessa arvioida, mikä merkitys niillä on harkittaessa sitä, miten kuntajaon muutosasiassa ministeriössä tulisi edetä.

Valtioneuvoston yleisistunto on tänään sisäasiainministeriöstä tapahtuneesta esittelystä päättänyt kuntajaon muuttamisesta. Valtioneuvosto on, katsottuaan että oikeudelliset edellytykset osaliitokselle ovat olemassa, hyväksynyt kuntarajan siirtämisen esityksestä ilmenevällä tavalla. Päättäessään kuntajaon muutoksesta valtioneuvosto on käyttänyt sille asiassa kuuluvaa toimivaltaa

Så som jag tolkar justitiekanslerns svar, flyttar han över ansvaret till inrikesministeriet och regeringsrådet Arto Sulonen, som ansvarade för beredningen. Det bör vara uppenbart att inrikesministeriets beredning av ärendet inte uppfyllerde krav som bör ställas på en beredning. Ansvariga vid inrikesministeriet har haft alla förutsättningar att notera att Pekka Myllyniemis utredning saknar förutsättningar att stå som grund för statsrådets beslut. Bristerna i Myllyniemis rapport är många, men den mest spektulära bristen är enligt min bedömning att de centrala delarna av rapporten är direkt kopierade från ett dokument som författats på Helsingfors stadskontor. Detta framgår tydligt även ur inrikesministeriets prememoria (muistio). Nedan jämför jag texten i prememorian med Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen från den 29 november.
På sida 2 skriver Sulonen följande:

 Kuntajakoselvittäjä aloittaa esitystään perustelevan osan selvityksestään käsittelemällä alueen toimintaedellytyksiä, joita ovat kuntajakoselvittäjän mukaan jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Hän painottaa sitä, että suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta.

I Helsingfors utlåtande kan man läsa följande:

 Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen eivät ole johtaneet tuloksiin. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin. Helsingin seudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta.

Prememotrian fortsätter med följande stycke:

 Kuntajakoselvittäjän mukaan seudun kehitys on vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu. Sipoon omat kaavoitussuunnitelmat eivät kuntajakoselvittäjän mukaan ole tähän mennessä tukeneet metropolialueen luontevaa kehitystä tarjota kasvumahdollisuudet kaikkiin ilmansuuntiin. Kasvupaine on levittänyt rakentamista pääkaupunkiseudulla keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun seutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.

I Helsingfors utlåtande kan man läsa följande:

 Seudun kehitys on pahasti vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu. Sipoon omat kaavoitussuunnitelmat eivät ole tähän mennessä tukeneet metropolialueen luontevaa kehitystä kaikkiin ilmansuuntiin. ...

Kasvupaine on levittänyt rakentamista seudun keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun pääkaupunkiseutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.

Följande stycke i prememorian:

 Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi kuntajakoselvittäjän mukaan uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Satamaa hyödyntävä elinkeinotoiminta siirrettäväksi esitetyllä alueella vilkastuttaisi kuntajakoselvittäjän mukaan muutakin elinkeinotoimintaa koko seudulla ja erityisesti Itä-Helsingissä, Vantaalla sekä Sipooseen jäävillä alueilla. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.

I Helsingfors utlåtande står det följande:

 Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.

Följande stycke i prememorian:

Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on kuntajakoselvittäjän mukaan turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.

I Helsingfors utlåtande står det följande:

 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata seudun elinvoimaisuus ja kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen, erityisesti energiankulutuksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.

Pekka Myllyniemi har inte kopierat Helsingfors ovanciterade utlåtande i sig, utan han har fått texten av Helsingfors stadsdirektör innan stadsdirektören lade fram sitt förslag till utlåtande. Således har en del av texten förbättrats i Helsingfors utlåtande. Lika väl referarar Myllyniemi på sida 34 i sin rapport till Helsingfors utlåtande med att notera att "Lausunnossaan kuntajaotuksen muuttamista Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevasta esityksestä ja koskevista huomautuksista kaupunginhallitus on täsmentänyt perustelujaan." I själva verket antogs Helsingfors utlåtande kvällen före Myllyniemis rapport publicerades, men förslaget till utlåtande ingick i föredragningslistan, som redan tidigare var offentlig. På sida 34 citerar Myllyniemi faktiskt flera stycken direkt ur utlåtandet, men den ovanciterade texten som återges i inrikesministeriets prememoria har Myllyniemi kopierat utan citatmarkeringar och utan att ange källa. Att Myllyniemi inte noterat att Helsingfors utlåtande innehåller samma text som han kopierat och infogat i sin rapport visar hur ytligt och okritiskt utredningsmannen har tittat på Helsingfors dokument. Det torde vara uppenbart att Myllyniemi har tolkat sitt uppdrag som ett beställningsarbete.

Sibbo kommun har till kommunfulmäktiges utlåtande över Myllyniemis rapport och förslag bifogat Erkki Mennolas expertutlåtande från den 10 januari. I utlåtandet skriver Mennola att "Kun verrataan kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen 30.11.2006 sisäasianministeriölle luovuttamaa raporttia Helsingin kaupungin 29.22.2006 tekemään usituun esityksiin, niisä havaitaan paljon samankaltaisuuksia." Mennola framför även misstankar om att största delen av rapporten är kopierad från olika dokument som Helsingfors och Nylands förbund levererat. Att Myllyniemi har kopierat Helsingfors utlåtande har även noterats i medierna, bl.a. i Helsingin Sanomat. I inrikesministeriets prememoria noteras om Mennolas utlåtande endast att "Dosentti Erkki Mennola toteaa lausunnossaan, että kuntajaon muuttaminen on kunnallisen itsehallinnon perusperiaatteiden mukaisesti vasta viimeinen keino vastata mahdollisiin uusiin tarpeisiin." Ingenstans antydes det att Myllyniemi utan att ange källa skulle ha kopierat textavsnitt från andra dokument. Inrikesministeriet har således medvetet försökt dölja den bristande trovärdigheten i Myllyniemis rapport.