Påtryckningar. Den 7 april 2009

Yle har publicerat en notis med rubriken "Vanda säger ja till fusionsutredning". Helsingin Sanomat har publicerat en artikel med rubriken "Vantaa lähtee selvittämään liitosta Helsingin kanssa ". I artikeln noteras det att "Useissa puheenvuoroissa liitosselvitystä verrattiin Helsingin kanssa flirttailuun, monissa muistutettiin Helsingin Sipoon-valtauksesta." Helsingin Sanomat glömmer att nämna Sfp bland de grupper som röstade för en utredning. I går noterade medierna misstankar om påtryckningar angående ställningstagandet till en samgångsutredning. Fullmäktigeledamoten Patrik Karlsson förnekade att det skulle ha förekommit påtryckningar, men hans förklaringar till varför Sfp skulle rösta för en utredning stämde inte överens med de förklaringar som partikamraten Göran Härmälä gett. Klart är att Sfp:s två representanter i Vanda stadsfullmäktige med- eller motvilligt hade lovat Tapani Mäkinen att rösta för en utredning.
Frågan är varför det inte skulle ha förekommit påtryckning i frågan om Vanda bör gå med på en utredning, då påtryckningar och rena utpressningar hörde till vardagen i fallet Sibbo. Uutispäivä Demari publicerade igår en artikel med rubriken "Kookoomuksen rivit säröilevät Vantaalla: Helsinki-liitos ei olekaan läpihuutojuttu", där den samlingspartistiska ledamoten Paula Lehmuskallio berättar om påtryckningar. Jag citerar ur artikeln:

>>- Tässä on painostettu ja ostettu ihmisiä muistakin ryhmistä. Olen tulossa maanantaina kesken lomani ja tulen äänestämään. Tiukoille menee. Minulle on viestitetty etten saisi tulla saliin ollenkaan, Lehmuskallio tuhahtelee. ...

Paula Lehmuskallio myöntää, ettei hän ole ensimmäistä kertaa napit vastakkain oman puolueensa, kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa.

- Minä olin eri mieltä kokoomuksen kanssa niin kutsutusta Västerkullan kiilasta.

- Olisin halunnut, että Vantaa olisi neuvotellut maakaupoista. Kiila annettiin ilmaiseksi. Siitä ei neuvoteltu. En hyväksynyt sitä, enkä hyväksy kaupunkien yhdistymisselvitystäkään, Lehmuskallio toteaa. ...

Hän ounastelee, että mahdollinen selvitystyö olisi niin kutsutusti tarkoitushakuinen.

- Jos tehtävä Helsingin ja Vantaan yhdistämiseksi jollekin annetaan, niin olisi perin kummallista, jos selvityksen tekijä päätyisi johonkin muuhun johtopäätelmään kuin kaupunkien yhdistämiseen, Paula Lehmuskallio ounastelee. <<

Lehmuskallio torde ha rätt i mycket av vad hon säger, men då det gäller Västerkullakilen, så ersatte staten Vanda genom finansiering av Ringbanan. Denna ersättning kan Mäkinen dock inte öppet medge
I gårdagens inlägg "Domslut föregår lagen. Den 6 april 2009" noterade jag två blogginlägg av Helena Tuuri-Tammela, "Yhteisen kuntarajan vaatimus perustuu nykyiseen kuntajakolakiin" och "Kuntajakolain muutosesityksestä". Tidningen Ilkka publicerade den 27 mars under rubriken "Alueellinen eheys on yhteisen kuntarajan vaatimus" en kolumn av Tuuri-Tammela. Kolumnen innehåller textavsnitt ur de tvp ovannämnda blogginläggen. Jag återger här det avslutande stycket i kolumnen:

>>Nykyään voimassa olevan kuntajakolain tulkinnoista on viimeisin suuri kärhämä käyty Sipoo-Helsinki kuntajakomuutoksessa. Lakikäsittely olisi ollut Sipoon tapauksessa reilumpi toimintalinja, eikä vain päätöksen perustelujen kirjoittaminen sopivan näköiseksi. Nyt esitetystä kuntajakolakimuutoksesta on poistettu kriteerejä, joiden varassa Sipoon ratkaisu oli erityisen kummallinen. Ilmeisesti Suomessa on myös ajauduttu lainsäädännössä malliin, jossa oikeuden päätösten mukaan muutetaan lainsäädäntöä eikä siten, että laki määrittelee, miten oikeuden tulee päättää. Onko valta kansalla, joka valitsee lainsäätäjän, vai jossain muualla?<<

Fallet Sibbo

Domslut föregår lagen. Den 6 april 2009

Helsingin Sanomat har publicerat en artikel med rubriken "Harva vantaalainen yltäisi yhdistetyn suur-Helsingin valtuustoon". Jag har behandlat samma ämne i mitt inlägg "Apropå. Den 8 november 2008".

Svenska Yle har publicerat en notis med rubriken "Vanda behandlar fusionsutredning" och finska Yle en notis med rubriken "Helsingin ja Vantaan yhdistymiskaavailuista tutkintapyyntö". Jag citerar ur den senare notisen:

Yksityishenkilön jättämä tutkintapyyntö koskee Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkistä (Kok.) ja Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusta.
Tutkintapyynnössä esitetään, että Mäkinen ja Pajunen ovat yhdistymisselvityksestä ja sen vaikutuksista neuvotellessaan painostaneet muita päätöksentekijöitä.

Vartti har publicerat en notis med rubriken "Väite: Jussi Pajunen painostanut päättäjiä".
Helena Tuuri-Tammela, vars pro gradu avhandling "Kunnallisen jaotuksen muuttaminen: Oikeudelliset edellytykset ja kunnallinen itsehallinto" jag berört i blogginläggen "Jura novit curia. Den 17 januari 2009", "Absurda slutsatser. Den 20 januari 2009" och "En hälsning från Storkyro. Den 3 februari 2009", har på sin blogg följt med beredningen av revideringen av kommunindelningslagen. Redan en dag före kommunindelningslagsarbetsgruppen överlämnade sitt förslag skrev Tuuri-Tammela ett blogginlägg med rubriken "Yhteisen kuntarajan vaatimus perustuu nykyiseen kuntajakolakiin", där hom bl.a. noterade följande angående den nuvarande kommunindelningslagen:

Oikeudellisten edellytysten täyttyessä ministeriö voi päättää kuntajakomuutoksen, jolleivät kunnat vastusta asiaa. Muunlaisessa tapauksessa päätösvalta kuuluisi valtioneuvostolle, jonka kuntajakolaille melko vieraita tulkintaperusteita oli nähtävissä jo tapauksessa Sipoo-Helsinki-Vantaa. Eikä Korkein Hallinto-oikeus tuota päätöstä kumonnut, vaikka VN:n Sipoo -päätöksen lainmukaisuutta on kyseenalaistettu monen kunnallisoikeudellisen tutkijankin toimesta, koska kyse oli suuresta alueesta ja liitosta vastustettiin Sipoossa yli 90 %:sti.

Dagen efter att arbetsgruppen hade överlämnat sitt lagförslag till kommunminister Mari Kiviniemi skrev Tuuri-Tammela ett mycket betydelsefullt inlägg på sin blogg. Jag citerar här ur inlägget, som har rubriken "Kuntajakolain muutosesityksestä":

Nykyään voimassa olevan kuntajakolain tulkinnoista on viimeisin suuri kärhämä käyty siis Sipoo-Helsinki kuntajakomuutoksessa. KHO ei valtioneuvoston tekemää Sipoon huomattavien osien pakkoliitosta kumonnut, vaikka VN:n Sipoo -päätöksen lainmukaisuutta, etenkin pakkoliitokselle vaadittujen edellytysten erityistä painavuutta, on kyseenalaistettu monen kunnallisoikeudellisen tutkijankin toimesta.
Joka tapauksessa selkein valta ratkaista kuntajakomuutosten oikeudelliset edellytykset on eduskunnalla säätämällä asiasta laki. Lakikäsittely olisi ollut Sipoon tapauksessa myös reilumpi toimintalinja, eikä vain päätöksen perustelujen kirjoittaminen sopivan näköiseksi.
Tuon Valtioneuvoston tekemän Sipoo -ratkaisun perustelujen kirjoittanut esittelijä Arto Sulonen oli nyt laatimassa uutta kuntajakolakiesitystä. Nyt tästä esitetystä kuntajakolakimuutoksesta on poistettu kriteerejä, joiden varassa Sipoon ratkaisu oli erityisen kummallinen.
Ilmeisesti Suomessa on myös ajauduttu lainsäädännössä malliin, jossa oikeuden päätösten mukaan muutetaan lainsäädäntöä eikä siten, että laki määrittelee, miten oikeuden tulee päättää. Onko valta kansalla, joka valitsee lainsäätäjän, vai jossain muualla?

Fallet Sibbo

Östersundom och nurmijärvi. Den 5 april 2009

Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Valtio kallistumassa Malmin kentän säilyttämisen puolelle". Det är uttryckligen representanter för statsmakten som överväger ett bevarande av flygfältet i Malm. Helsingfors stad vill fortfarande flytta flygverksamheten, men man medger att inkorporeringen av Östersundom förändrat situationen. Jag citerar ur artikeln:

>>Helsingin kaupunki haluaa yhä siirtää lentokentän pois Malmilta ja rakentaa alueelle asuntoja.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) mukaan paine Malmin rakentamisesta on kuitenkin helpottanut, kun Helsinki on saanut rakennusmaata Sipoosta ja vanhoilta satama-alueilta. <<

Tle har middagstid publicerat en notis med rubriken "Malms flygfält bevaras?". Jag citerar ur notisen:

>>Nu ska Kommunikationsministeriet utreda om det är möjligt att hålla kvar Malms flygfält i Helsingfors. Området behövs kanske inte längre för bostadsbyggande eftersom huvudstaden har fått ny tomtmark i och med annekteringen av sydvästra Sibbo och då hamnverksamhet har flyttats från centrala Helsingfors till Nordsjö. <<

En som knappast uppskattar att Helsingfors lägger ner en efter annan plan med motiveringen att inkorporeringen av Östersundom förändrat läget är viceordföranden för Helsingfors stadsplaneringsnämnd, Osmo Soininvaara (grön). Soininvaara har ett betydligt större lokalpolitiskt inflytande än vad hans förtroendeuppdrag medför. Soininvaara hade varit en självskriven stadsfullmäktigeordförande, men han valde att ge uppdraget åt sin förtrodda arvtagare, Otto Lehtipuu. Soininvaara utövar även ett öppet inflytande genom så gott som dagligen skriva blogginlägg. Soininvaara har i flera inlägg på sin blogg berört planeringen av Östersundom. Speciellt har han gjort det i inlägget "Östersundom ja kestävä kaupunkirakenne" från den 1 mars.

Soininvaara inleder inlägget med en förklaring till varför Östersundom inkorporerades:

>>Sipoon Östersundom liitettiin Helsinkiin kaupunkirakenteen tervehdyttämiseksi - siis jotta ihmiset eivät joutuisi muuttamaan nurmijärville vaan pääsisivät järkevälle etäisyydelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. ...

Tarkoitus oli, että sitä rakentamista, jota oli suunniteltu nurmijärville, keskitettäisiin metron varrelle Östersundomiin.<<

Nurmijärvi, skrivet med liten begynnelsebokstav, står här för fenomenet som på engelska benämns Urban sprawl. Statsministerns hemkommun Nurmijärvi är skräckexemplet på oönskad spridning av bebyggelsen främst norr och väster om Helsingfors. Soininvaaras synpunkter stämmer överens med motiveringar i Pekka Myllyniemis Sibboutredning. En annan sak är att det ur Myllyniemis rapport framgår att utredningsmannen inte förstått dessa motiveringar, som han kopierat ur Helsingfors stads egen utredning. (Se "Motsägelser och missförstånd. Den 4 oktober 2007".) Det är skäl att notera att varken bevarandet av Sandhamn i militärt bruk, som Helsingfors stadsplaneringsnämnds nuvarande ordförande Risto Rautava (saml) tillsammans med Jan Vapaavuori förespråkat, eller bevarandet av flygverksamheten i Malm, som Centern med Matti Vanhanen i spetsen förespråkat, utgjorde några officiella motiveringar till ändringen i kommunindelningen. I sitt ovannämnda blogginlägg noterar Soininvaara att syftet med inkorporeringen av Östersundom går förlorad ifall andra projekt i Helsingfors läggs ned som en följd av inkorporeringen. Jag citerar:

>>Jos ... Helsinkiin suunniteltu rakentamista siirretäänkin Östersundomiin, nurmijärville joudutaan rakentamaan yhtä paljon kuin lähtötilanteessa eikä koko Östersundomin liittämisestä Helsinkiin olisi lainkaan hyötyä nurmijärvettymisen ehkäisyssä vaan lopputuloksena on kaupunkirakenteen hajoaminen edelleen.<<

Fallet Sibbo.

Stor-Helsinge. Den 4 april 2009

Utlokaliseringen av läkemedelsverket har igen figurerat i rubrikerna under den gångna veckan. Det vore värt att utreda vilken betydelse det hade för slutresultatet i utredningen av placeringsort för läkemedelsverket ("Lääkealan keskuksen sijoittamisselvitys") att man på hög nivå på förhand kommit överens om att det nya verket skall placeras i Kuopio, invid Jyrki Katainens hemkommun Siilijärvi. En möjlig bakgrundsfaktor och förklaring till brister i utredningen har jag gett i blogginlägget "Överenskommen regionalisering. Den 7 februari 2009". Politik handlar i hög grad om kopplingar (koplaus) mellan beslut som i sak inte har någonting med varandra att göra. Därför är det inte helt sökt att spekulera vid en kopling mellan utlokaliseringen av läkemedelsverket och fallet Sibbo.

Det är väl snarare regel än undantag att utredningar som beställs av ministerier är beställningsarbeten. Att den sannolika samgångsutredningen angående en inkorporering av hela Vanda med Helsingfors kommer att bli ett beställningarbete oroar många motståndare till en fusion av städerna. Pekka Mylyniemis Sibboutredning framhgålls här som ett varnande exempel. Något plagiat av Myllyniemis kaliber skall man dock inte vänta sig. Beställningsarbeten och lotsasutredningar är normalt av mycket högre kvalitet än Myllyniemis parodiska utredning. Vad Myllyniemirapporten visar är att allt duger grund för färdigt tagna beslut.

Trots att Sfp i Vanda är emot en samgång med Helsingfors, förväntas Sfp:s representanter i stadsfullmäktige på måndag rösta för en utredning. Frågan är om Sfp-arna i Vanda sist och slutligen så kategoriskt är emot en sammanslagning. En viktig fråga torde vara hur sammanslagningen skulle förverkligas. Skulle den innebära att Vanda inkorporeras med Helsingfors, eller skulle sammanslagningen utgöra en äkta samgång, där även Vanda kan få sin vilja hörd. Sfp i Vanda torde ha en delikat position att ställa villkor. Sfp i Vanda säger nej tack till Stor-Helsingfors, men kanske inte till ett nytt Helsinge.

Att Sfp i Vanda kanske inte förhåller sig kategoriskt avvisande till en sammanslagning och att det kanske trots allt kan finnas en koppling mellan beslutet att bevara Västersundom skola och ställningstagandet för en samgångsutredning kan man eventuellt läsa mellan raderna i en kort insändare i dagens Hufvudstadsblad. Jag återger insändaren, som är skriven av två erfarna Sfp-politiker, i sin helhet:

>>Leve skolan!
Tack till klok tjänsteman som retirerade med nedläggningen av Västersundoms skola. Må skolan blomstra även i Stor-Helsinge.
Astrid Nurmivaara, Maj-Britt Vääriskoski, Vanda<<

I gårdagens inlägg "Sociokulturell utredning. Den 3 april 2009" skrev jag om "Lounais-Sipoosta Helsinkiä - Maaseudusta kaupunkia: Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta", som ingår som bilaga till föredragningslistan för Helsingfors stadsplaneringsnämnds möte i torsdags. Som bilaga till föredragningslistan utredningen "Osayleiskaavatasoinen maisemaselvitys Östersundomin alueelta". Helsingfors vill koncentrera bebyggelsen i Östersundom till området mellan Nya Borgåvägen och Borgåleden. Helsingfors markägendom ligger huvudsakligen söder om Nya Borgåvägen och norr om motorvägen, men dessa områden lämpar sig inte speciellt väl för urban bebyggelse. Dess värre finns det hinder i vägen även på området nellan de två trafiklederna. Ur kartan, som ingår i ovannämnda utredning, framgår att en stor del av det aktuella området är klassificerat som kulturhistorisk värdefullt landskap. Jag citerar ur sammanfattningen av utredningen i föredragningslistan:

>>Östersundomin kartano, kirkko hautausmaineen sekä Sakari Topeliuksen vanhuudenkoti Björkudden (Koivuniemi) kuuluvat Östersundomin valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön, joka sisältyy Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisuun Rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16 / 1993). Nämä alueet ja kohteet ovat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä (30.11.2000) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa tarkoitettuja alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia. Tavoitteilla edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. ...

Sipoon liitosalueen maiseman arvot perustuvat alueen pitkään kulttuurihistoriaan, viljelymaisemaan, pienipiirteiseen saaristoa muistuttavaan maisemarakenteeseen, meren läheisyyteen, jylhiin kallioselänteisiin sekä useisiin yksittäisiin hienoihin maisematiloihin. ...

Ruovikoituneet merenlahdet kuuluvat Natura 2000–verkoston kohteeseen nimeltä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. <<

Fallet Sibbo

Sociokulturell utredning. Den 3 april 2009

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en insändarartikel med rubriken "Miksi Helsinki yrittää vihamielisesti vallata Vantaan?" Jag citerar ur artikeln, som är skriven av Sirkka-Liisa Häkärä (sdp) och Paula Lehmuskallio (saml), som båda är stadsfullmäktigemedlemmar i Vanda:

>>On odotettavissa, että kuntaliitoksen hyötyjä ja haittoja koskeva selvitys on irvikuva puolueettomasta selvityksestä. Selvittäjille annetaan tehtävä valmiilla tulosvaatimuksella kuten asianajajalle oikeudessa. Tilanne muistuttaa pelottavasti Sipoon lounaiskulman valtausta.<<

I Radio Melannyland ingick på morgonen ett inslag som rubriserats "Helsinge eller Helsingfors?", vilket jag noterat redan i gårdagens inlägg "Helsinge. Den 2 april 2009". Texten "Helsingfors byter namn?" är nu tillbaka på Yles webbplats. Ur Yles notis "Mäkinen: Sfp röstar för fusionsutredning" framgår att Samlingspartiet pressat Sfp i Vanda att rösta för en samgångsutredning. (I dagens Hbl ingår en notis med rubriken "SFP i Vanda nekar till uppgörelse med Saml", där det spekuleras vid att Västersundom skola räddades genom att Sfp lovade att rösta för en fussionsutredning.) I själva radioinslaget lyfter Lars Stormbon fram Sibboutredningen som ett varnande exempel, men medger att Sfp är tvingat att rösta för en utredning, eller egentligen två utredningar.

I Radio Mellannyland har idag även ingått ett inslag om en "socioekonomisk" eller egentligen sociokulturell undersökning om Östersundom. Den sociokulturella utredningen "Lounais-Sipoosta Helsinkiä - Maaseudusta kaupunkia: Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta", som ingår som bilaga till föredragningslistan för Helsingfors stadsplaneringsnämnds möte igår, omnämnde jag redan i inlägget "Utredningar. Den 31 mars 2009", men jag skall här passa på att citera ur sammanfattningen i föredragningslistan:

>>Nyt tapahtuva muutos on historiallinen sikäli, että julkinen valta ottaa ensimmäisen kerran vahvasti kehittämisen ohjat käsiinsä. Alue modernisoidaan kaupungiksi. Tähän liittyy asioita, jotka osaltaan muodostavat alueelle sosiaalisia ja symbolisia ominaispiirteitä. Liitosmenettelyn poikkeuksellisuus, alueen laajuus sekä odotukset pientalovaltaisesta kaupunginosasta tekevät alueesta Helsingin uuden esikaupunkisuunnittelun näyteikkunan. Sen prosessia ja lopputulosta seurattaneen myös julkisuudessa intensiivisesti.<<

Det ovanciterade texten ingår i själva rapporten i ett avnitt med rubriken "Johtopäätöksiä alueen ominaispiirteiden huomioimisesta sen kehittämisessä". Här noteras det även, med referering till Ari Mattilas pro gradu avhandling, att "Alueliitos on herättänyt paljon huomiota ja Helsingin on tulkittu kokeneen imagotappion liitosprosessissa" och att "Alueliitosmenettely lienee vielä pitkään osa alueen identiteettiä ja imagoa."

Fallet Sibbo

Helsinge. Den 2 april 2009

På avdelningen Östnyland i dagens nummer av Borgåbladet finns det en artikel med rubriken "Nästa år beslut om metro eller snabbspårväg" och en anna artikel med rubriken "Betydligt svårare på grund av Natura". Rubriken på tidningens paradsida lyder "Helsingfors väljer mellan metro och snabbspårväg". Detta är även rubriken på den förkortade texten på tidningens webbplats. Jag citerar:

>>Alldeles i dagarna, eller senast inom några veckor, får två konsulter varsitt uppdrag. Den ena konsulten ska planera en metrolinje, den andra en snabbspårväg. ...

Helst vill Helsingfors bygga ut mellan motorvägen och Nya Borgåvägen. Marken där är till största delen i privat ägo, vilket betyder att många markägare, om de så vill, kan göra stora pengar. Fastighetsverket har fått lov att förhandla med villiga säljare och köpa upp mark.
Natura-områdena skulle Helsingfors klara sig bättre utan.
– Det hade blivit en mycket finare stad för femton år sedan, säger Visanti.<<

Det börjar verka allt mera osannolikt att det blir någon metrolinje till Östersundom, fastän metron var ett huvudargument för inkorporeringen. Det börjar även klarna att Helsingfors markegendomar i var ett dåligt argument för inkoprporeringen, då staden huvudsakligen äger områden som inte lämpar sig för bostadsbebyggelse.

Yle har idag publicerat en kommenterande text med rubriken "Helsingfors är kär i Vanda" och ett audioklipp, "Vårkänslor i regionen" med ett satiriskt inslag om Jussi Pajunens känslor för Vanda. En fråga som tas upp i inslaget är vad det tänkta paret borde heta. Kanske var det i misstag som man middagstid idag även publicerade en text med rubriken "Helsingfors byter namn?" Inslaget "Helsinge eller Helsingfors?" sänds i Radio Mellannyland först i morgon, men jag citerar redan nu ur artikeln "Helsingfors byter namn?:

>>Göran Härmälä, stadsfullmäktigemedlem i Vanda, SFP, anser att en samgång är helt otänkbar.
-Men om det blir en samgång så är det helt självklart att den sammanslagna staden ska heta Helsinge. Men det är en helt hypotetisk fråga, för det blir ingen sammanslagning, säger Härmälä.<<

Fallet Sibbo

Kommunindelningslagarbetsgruppens promemoria. Den 1 april 2009

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Kirkkonummi hakee naapureista tukea Suur-Helsinkiä vastaan". Jag återger här början på artikeln:

>>Kirkkonummi haluaa selvittää kuntaliitokset naapureidensa Siuntion, Inkoon ja Vihdin kanssa.

Kyseessä lienee puolustautuminen, sillä yhtenä motiivina on pelko Suur-Helsingistä.

"Haluammeko jatkossa olla osa suurkaupunkia vai dynaaminen maalaiskunta?" Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi (kok) kysyy.

Hänen mukaansa Helsinki on väläytellyt mahdollisuutta ottaa Kirkkonummi ja Sipoo mukaan Suur-Helsinki-tarkasteluun. Haapaniemen mukaan osana Suur-Helsinkiä Kirkkonummesta tulisi väliinputoaja, joka ei saisi pitää kiinni omasta palvelurakenteestaan.

"Esimerkiksi pienistä kyläkouluista pitäisi varmaan suurkaupungissa luopua."<<

I blogginläggen "Kommunindelningslagarbetsgruppens förslag. Den 28 mars 2009" och "Behov av ändring i kommunindelningslagen. Den 29 mars 2009" har jag skrivit om Kommunindelningslagarbetsgruppens promemoria ("Ehdotus uudeksi kuntajakolaiksi"), finansministeriet publicerade senaste onsdag. Fallet Sibbo har i hög grad satt sina spår i så väl lagförslaget som promemorian i övrigt. Bland de personer och instanser som komunindelningslagsarbetsgrupen har begärt utlåtande av hör lantmäteriverket, HFD, Kaarlo Tuori och Sibbo kommun. Sibbo nämns även på flera ställen i promemorian. Här ett plock:

>>Lain esitöissä ei ole tarkasteltu tilanteita, joissa edellä mainitut erityisen painavat 3 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Sen sijaan oikeuskäytännössä on tulkittu sitä, milloin kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa mainitut erityisen painavat 3 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät ja minkä alueen näkökulmasta edellytysten täyttymistä on arvioitava. Sipoon kunnan osan liittämistä Helsingin kaupunkiin koskeva valtioneuvoston päätös tehtiin kesäkuussa 2007 vastoin Sipoon kunnan tahtoa. Edellä mainitut alueen asukasmäärää ja pinta-alaa koskevat rajat ylittyivät. Tapausta koskevan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 2008:1) mukaan kuntajakolain 3 §:n yleiset edellytykset täyttyivät tapauksessa kuntajakolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myös erityisen painavina.Valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuutta ratkaistaessa oli tältä osin otettava huomioon, että kysymyksessä oli erityinen Helsingin seutuun kuuluva alue, jolla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien muodostamaa aluetta. Alue on maan muista kunnallisista jaotuksista poikkeava alue. Edellytyksiä arvioidessaan korkein hallinto-oikeus otti huomioon liitosalueen sijainnin ja sen merkityksen Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehit tämiselle sekä liitoksen luomat edellytykset parantaa Helsingin seudun asuntorakentamista sekä liikenneyhteyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. ...

Jos kunnat eivät pääse taloudellisesta selvityksestä yksimielisyyteen, asia ratkaistaan kuntajakolain 21 §:n mukaan hallintoriitaasiana hallintooikeudessa. Taloudellista selvitystä koskevat hallintoriidat ovat harvinaisia. Yleensä niissä tapauksissa, joissa taloudellisen selvityksen toimittaminen katsotaan tarpeelliseksi, kunnat pääsevät siitä sopimukseen. Poikkeuksena vuoden 2009 alusta voimaan tulleessa Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välisessä kunnanosaliitoksessa taloudellisesta selvityksestä ei saatu sovittua ja asiaa käsitellään hallintoriita-asiana. ...

Yleisesti ottaen esitykset koskevat suhteellisen pieniä alueita. Joko 10 prosentin maapinta-alaraja tai 5 prosentin väestömääräraja on ylittynyt vain yhdeksässä esityksessä 35:stä lain 7 §:n kierroksella olleesta esityksestä. Maapinta-alaltaan suurin siirrettäväksi esitetty alue on ollut 83,65 km2. Kyseinen alue koski noin kolmasosaa Kylmäkosken kunnasta, jota esitettiin siirrettäväksi Akaan kaupunkiin. Taustalla oli kunnan päätös olla yhdistymättä Akaaseen. Tämä esitys kuitenkin hylättiin ministeriön päätöksellä. Asukasmäärältään suurin esitys on koskenut yhteensä 3 879 asukkaan siirtämistä (Helsingin kaupungin esitys Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin siirrettäväksi alueeksi), mutta tämäkin esitys hylättiin ministeriön päätöksellä. Suurin hyväksytty osaliitos tehtiin valtioneuvostossa vastoin yhden asianosaisen kunnan kantaa ja se oli kooltaan yhteensä 28,68 km2 (kuntajakoselvittäjän esitys Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin siirrettäväksi alueeksi). Sama osaliitos on myös asukasmäärältään suurin hyväksytty, sillä asukkaita siirtyi yhteensä 2 047. Tämä on myös ainoa esitys, joka on tarkastelujaksolla hyväksytty lain 5 §:n 2 momentin mukaan erityisen painavilla 3 §:n mukaisilla edellytyksillä. ...

Kuntajakolain taloudellista selvitystä koskevat säännökset ovat niukat ja tulkinnanvaraiset. Säännöksiä tulisi selkeyttää siten, että niistä selvästi ilmenee, minkä tyyppiset alueiden siirtymiseen liittyvät taloudelliset menetykset tulee selvityksessä ottaa huomioon ja mahdollisesti korvata. Kuntien sopimusvapaus tulee kuitenkin säilyttää laajana, sillä käytännössä kunnat ovat yleensä päässeet sopimukseen taloudellisesta selvityksestä. Poikkeuksellisena vuoden 2009 alusta voimaan tulleessa Helsingin ja Sipoon välisessä osaliitoksessa näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan selvityksestä saattaa aiheutua pitkä oikeusprosessi.<<

Borgåbladet har på kvällen publicerat en text med rubriken "Helsingfors väljer mellan metro och snabbspårväg".

Fallet Sibbo