"Lyckad expansion". Den 18 september 2009

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en artikel med rubriken "Vapaavuoris utspel brottas ned". Artikeln har senare publicerats på Hbl:s webbplats under rubriken "Vapaavuoris metropolplaner i motvind". I artikeln noteras även Matti Vanhanens bidrag till gårdagens Metropooli-areena-tillställning, en en inspelad intervju. Hbl skriver att "Vanhanen tog införlivningen av Sibbo som ett exempel på lyckad expansion". Hbl citerar även Esbo stadsfullmäktigeordförande Jukka Mäkelä, som ansåg att tvångssammanslagningar är en skam:

Mäkelä påpekade att Esbo tagit sitt ansvar för tillväxten och jämförde med Sibbo i öst:

Sedan jag föddes har Esbo vuxit tiofalt. Sibbo har vuxit 1,7 gånger.

Som om Helsingfors intresse av att expandera skulle handla om att det flyttat för lite folk till grannkommunerna.

Skräckvälde. Den 17 september 2009

Yle har idag på eftermiddagen publicerat en nyhetstext med rubriken "Vapaavuori vill väcka skräck". Helsingin Sanomat har publicerat motsvarande nyhet under rubriken "Vapaavuori: Valtio saa herättää kauhua pääkaupunkiseudun kunnissa". Hufvudstadsbladet har publicerat en artikel med rubriken "Vapaavuori möter motstånd". Jag citerar ur den sistnämnda artikeln:

– Staten är skyldig att ibland blanda sig i när det behövs.


Genom att säga så visar ministern att han är redo att gå så långt som till tvångsanslutning för att få med också Esbo i storstaden Vanda-Helsingfors.

Det som skiljer nuvarande situation från den vid inkorporeringen av Sibbo, är den att Esbo inte kan tvångsanslutas genom nuvarande lagstiftning. Staden står så stark att den inte behöver hjälp av andra.

Därför har Vapaavuori pläderat för lagändringar.

I sig stämmer det att tvångssammanslagningar av hela kommuner inte kan göras enligt nuvarande kommunindelningslag. Å andra sidan kan enligt nuvarande kommunindelningslag riksdagen ändra på kommunindelningen även genom lagstiftning. Detta påpekar även Kari Prättälä och Heikki Harjula i sin bok Kuntalaki (Kommunallagen: Bakgrund och tolkningar). (Se "Inte bara kommunallagen. Den 31 januari 2009".) Däremot kan statsrådet inte besluta om tvångssammanslagningar av hela kommuner. Speciellt Jan Vapaavuori försökte sommaren 2006 skrämma Sibbo med hot om en speciallag om en inkorporering av sydvästra Sibbo. Det torde dock inte ha funnits ett tillräckligt stöd i riksdagen för en dylik lag. En speciallag för huvudstadsregionen torde vara mera realistisk.

Jan Vapaavuori kom med sitt kontroversiella uttalande vid den s.k. Metropoli-areena. En annan talare vid "Metropolarenan" var idag Matti Vanhanen. (Inlägget framfördes dock inte live.) Helsingin uutiset, som är en av arrangörerna bakom Metropoli-areena, har idag publicerat en artikel med rubriken "Matti Vanhanen: valtiota ei voi syyttää metropolin asuntopulasta". I artikeln kan man bl.a. läsa följande:

Vanhasen mielestä pääkaupunkiseudun kunnat ovat päässeet hyvin alkuun metropolialueen kehittämisessä. Hyvinä esimerkkeinä hän nosti esiin Aalto-yliopiston, kehäradan ja Lounais-Sipoon alueliitoksen.

Pientalokaupunki. Den 16 september 2009

I blogginlägget "Olämpligt område. Den 12 september 2009" nämnde jag utredningen "Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettävän alueen suunnittelun lähtökohtia", som Helsingfors stadsplaneringskontor lade ut på Internet förra veckan.. I utredningen kan man bl.a. läsa följande:

Ehdotuksessa alueelle kaavoitettaisiin yhteensä 2 milj. k-m2 uutta asuntokerrosalaa. Tällä volyymillä alueen uusiin asuntoihin arvioidaan tulevan noin 39 000 asukasta (v. 2035). Alueella nykyisin olevan ja alueelle jäävän asuntokannan asukasmääräksi vuonna 2035 arvioidaan noin 1 500 henkeä. Liitettävän alueen väestön kokonaismääräksi arvioidaan näin ollen noin 40 500 henkeä vuona 2035, jolloin alue arvioidaan rakennetun valmiiksi.

Alueen hallitsevaksi talotyypiksi ehdotetaan tiivistä, kaupunkimaista pientaloa, joita ehdotuksen mukaan tulisi kerrosalasta puolet.

Frågan är vad den andra halvan av våningsyta förväntas bestå av. Pientalo är ett töjbart begrepp. På bilden nedan syns en tänkt holländsk modell av småhusbebyggelse. Bilden är ur Matti Visantis presentation "Östersundom- projektin haasteita" (se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009").

MTV3 har ikväll publicerat en nyhet under rubriken "Asuntoministeri Vapaavuori haluaa metropolilain".

För stort antal. Den 15 september 2009

Liksom jag tidigare noterat ingick i söndagens nummer av Helsingin Sanomat en debattartikel med rubriken "Sipoonkorven alueelle kansallispuisto". Artikeln, som är undertecknad Timo Juurikkala (grön), Pertti Salolainen (saml) och Jacob Söderman (sdp), kan läsas på Jacob Södermans hemsida, där det för övrigt finns annat läsvärt. Timo Juurikkala, som är första undertecknande, är ny i riksdagen. Juurikkala har i offentligheten flera gånger kritiserat Helsingfors östexpansion, men han var samtidigt en nyckelpreson då det gällde att få De gröna i Vanda att formellt (i omröstningar i stadsfullmäktige) ställa sig bakom inkorporeringen av sydvästra Sibbo och delar av Västersundom by. Enligt en överenskommelse skulle Helsingfors förbinda sig att främja grundandet av en nationalpark i Sibbo storskog. I samband med förhandlingar kring inkorporeringen förband sig staten (centrala ministrer) att finansiera Ringbanan i Vanda, men inte att grunda en nationalpark. Löften om en nationalpark kom endast från Helsingfors. Vanda och speciellt De gröna i Vanda ställde dock som villkor för inkorporeringen. I den aktuella debattartikeln kan man läsa bl.a. följande:

Tämän ovat ymmärtäneet sekä Helsingin että Vantaan kaupungin päättäjät, jotka ovat kirjanneet kansallispuistotavoitteen suunnitelmiinsa. Myös Sipoo on suhtautunut luontoarvojen säilyttämiseen myönteisesti. Sanomattakin on selvää, että useimmat luontojärjestöt kannattavat kansallispuistoa kiihkeästi.

Pahiten Sipoonkorven luontoarvoja uhkaavat Helsingin tulevat suunnitelmat liitosalueen rakentamisesta. Helsingin tavoitteekseen asettama 30000 uuden asukkaan lukumäärä on liian suuri, kun otetaan huomioon alueen suojeluarvot ja rakentamismahdollisuudet.

Liitosalueella ja sen lähimailla on runsaasti sekä luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja alueita että Natura 2000 -alueita, joiden rauhoituspäätösten purkaminen ei käytännössä ole mahdollista. Lisäksi merenrannan tuntumassa on alavaa maata, joka ei sovellu rakentamiseen.

Kartan ovan är ur Matti Visantis presentation "Östersundom- projektin haasteita" (se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009").

Omöjlig ekvation. Den 14 september 2009

I det senaste numret av Helsingin uutiset ingår en insändarartikel med rubriken "Östersundom on mahdoton yhtälö". Artikeln är skriven av Anneli Mikkonen, som är viceordförande för Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Insändaren är ett svar på de visioner av Östersundom som presenterats i artikeln "Sipoonkorpi tai Natura-alueet väistävät asuntorakentamista" i Helsingin uutiset den 2 september. (Se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009".) Jag återger här Mikkonens text i sin helhet:

Östersundom on mahdoton yhtälö

Projektipäällikkö Matti Visanti haluaisi rakentaa Östersundomin alueella myös joko Sipoonkorpeen tai Natura-alueille (HU 2.9.2009). Ongelmat eivät kuitenkaan poistuisi. Visannin olisi pitänyt huomioida rakentamista rajoittavina tekijöinä myös alueen kulttuurihistorialliset kohteet, laajat tulvavaara-alueet sekä Talosaaren pohjavesialueet.

Matti Visanti olisi vihdoin viimein voinut sanoa suoraan, mistä kiikastaa: 30 000 uuden ihmnisen asuttaminen alueelle pienkerrostaloihin, on täysin mahdoton yhtälö. Onko joko tingittävä väkimäärästä, tai lisättävä rakennustehokkuutta.

Edellinen valtuusto lähti suurella innolla hakemaan Sipoosta lisämaata tietämättä millaisesta alueesta on kysymys. Luvattiin pientaloja ja asetettiin väestötavoitteita tuntematta lainkaan alueen luonnonoloja. Nykyisen valtuuston pitäisi uskaltaa puhkaista tämä kupla ja todeta Östersundom-tavoitteen olevan mahdoton.

Visanti heitti, että Natura-alueiden suojelulle haetaan purku Brysselistä. Onkohan projektipäällikkö aivan vakavissaan halukas aloittamaan ehkä 10 vuoden taistelun, jonka aikana koko kaavoitus seisoo ja jonka lopputuloksena Natura-alueet suurella todennäköisyydellä jäävät entiselleen? Niille nimittäin ei ole vaihtoehtoa, mutta Helsingin rakentamiselle on. Kaupungilla on kaavoitettuna asunnoille maata kuutta (6) miljoonaa kerrosneliömetriä varten. Se on liki kolmannes kaupungin nykyisestä asuntokannasta ja lisäksitulevat Jätkäsaari ja Sompasaari.

Visanti haluaisi myös ottaa yksityisiä rantatontteja virkistyskäyttöön. Muuten mielenkiintoinen ajatus, mutta uskottavuus romahtaa siihen, että samaan aikaan Visannin virasto on kaavoittamassa varakkaiden tonttimaaksi nykyisiä yhteisiä virkistysrantoja muun muassa Talosaaressa.

Anneli Mikkonen
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy)
varapuheenjohtaja

Sipoonsyöjät. Den 13 september 2009

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Kuka täällä oikein määrää?". Helsingin Sanomat har undersökt vem som utövar makt i Helsingfors och gjort en lista, som toppas av Jussi Pajunen. Om överborgmestare skriver tidningen bl.a. följande:

Pajunen on ottanut ohjat tiukasti käsiinsä kaupungissa. Helsinki on jo ehtinyt kaapata Östersundomin Sipoolta. Seuraavaksi odotellaan velkaisen Vantaan putoavan Helsingin kätösille.

Pajunen on johtosäännön tulkintojen ja organisaatiouudistusten avulla keskittänyt itselleen lisää valtaa. Kun apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä aloitti kaupungintalolla kaksi vuotta sitten, Pajunen otti häneltä tuliaislahjaksi pois suurten aluerakentamishankkeiden – Östersundom, Kalasatama, Jätkäsatama – johtamisen.

Månne inte Pajunen hade anledning att ta ansvaret för de ovannämnda projekten, då Östersundomprojektet, eftesom Penttilä (nummer 5 på listan) inte var invigd i myglet bakom inkorporeringen. Enligt min bedömning är Pajunens roll i fallet Sibbo inte så central. I egenskap av stadsdirektör har han naturligtvis haft ett formellt ansvar, men det mesta Pajunen gjort i detta smmmanhang har gått på tok. Pajunens betydelse ligger kanske främst i att hans låga moral eller bristande tjänstemannaetik tillät utpressningsmetoder, bedrägeri och ett tidigare inte skådat myglande.

Nummer 3 på Helsingin Sanomats lista är Jan Vapaavuori, som tidningen benämner "Sipoon-syöjänä ansioitunut Vapaavuori". Om Vapaavuori noteras bl.a. att han vanligtvis för sin vilja igenom och att "Vapaavuori ja kaupunginjohtaja Pajunen pelaavat hyvin yhteen."

Nummer 4 på listan är Risto Rautava. Om Rautava skriver Helsingin Sanomat att "Omien ja kilpailijoiden riveissä eläkkeelle jäänyt ammattiupseeri nähdään "isojen poikien" – varsinkin Jussi Pajusen – kuuliaisena työnyrkkinä, jolla ei ole itsenäisiä näkemyksiä tai suuria visioita." När det gäller fallet Sibbo, så var Rautava dock den som i ett tidigt skede drev på ett "öpnande av gränsen till Sibbo".

Nummer 6 på listan är Otto Lehtipuu. Om Lehtipuu skriver Helsingin Sanomat bl.a. att "Lehtipuun, 40, todellinen merkitys on hänen kulissien takaisessa toiminnassaan."

Nummer 2 på Helsingin Sanomats lista är finansdirektör Tapio Korhonen. Han har inte tidigare figurerat på denna blogg. Därför skall jag här passa på att presentera hans åsiktsyttring i artikeln "Helsinki ja Sipoo kinaavat yhä alueliitoksen toteuttamisesta" i Helsingin Sanomat den 2 september 2008:

Helsinki on esittänyt Sipoolle, että kaikki Helsinkiin liitettävän alueen kiinteistöt vesi- ja katuverkkoineen siirretään Helsingin kaupungille ilmaiseksi. Esitys on hyvin kaukana Sipoon laskelmista, joissa puhutaan satojentuhansien eurojen menetyksistä.

Jos Sipoon maiden liittäminen Helsinkiin ei synny sulassa sovussa Helsingin ja Sipoon keskinäisissä neuvotteluissa, on edessä mahdollisesti vuosia kestävä oikeusprosessi.

Helsingin rahoitusjohtajan Tapio Korhosen mukaan Helsinki noudattaa Sipoon osakuntaliitoksessa vain lakia. "Lainsäätäjä ei edellytä, että mitään rahasummia liikuteltaisiin kunnalta toiselle tällaisessa tapauksessa", Korhonen linjaa.

"Kuntajakolain mukaan kuntalaiset ovat jo verorahoillaan maksaneet sen palveluverkon, joka siirtyy toisen kunnan alle."

Kuntajakolaki pyrkii ensisijaisesti turvaamaan alueella asuvan väestön palvelujen säilymisen. "Jos tästä asiasta on erimielisyyksiä, niin se on sitten oikeusprosessissa selvitettävä", Korhonen huomauttaa.

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en debattartikel med rubriken "Sipoonkorven alueelle kansallispuisto". Jag skall återkomma till artikeln, som är undertecknad av riksdagsledamöterna Timo Juurikkala, Pertti Salolainen och Jacob Söderman.

Olämpligt område. Den 12 september 2009

Igår lades det till en ny sida till på Helsinfors stadsplaneringskontors webbplats för Östersundomprojektet. Jag citerar ur sidan, som har titeln "Historia ja kulttuuri":

Östersundomin valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan kuuluu Östersundomin kartano ympäröivine viljelymaisemineen. ...

Östersundomiin rakennettiin 1600-luvun jälkipuolella rukoushuone, jota kutsuttiin 1700-luvulta alkaen kappeliksi. Kappeli kärsi isonvihan (1713-21) aikana pahoja vaurioita ja pikkuvihan (1742-43) jälkeen se oli purkukunnossa. Uutta kappelia alettiin rakentaa entisen paikalle vuonna 1753 ja se vihittiin käyttöön marraskuussa 1754.

Sakari Topeliuksen kotina tunnettu Villa Björkudden sijaitsee Östersundomin kartanon kaakkoispuolella meren rannassa. Topelius osti huvilan vuonna 1879 ja vietti siellä vanhuusvuotensa.

Kulttuurimaisemaan kuuluvat myös Östersundomin kartanon Korsnäsissä sijaitseva höyrylaivalaituri uimahuoneineen sekä salmen toisella puolella Karhusaaressa sijaitseva Sipoon vanhimpiin kuuluva Björntorp -torppa.

Husön kartano on vielä 1600-luvulla ollut tavanomainen perintötila. Siitä tuli kartano 1800-luvun puolivälissä, kun tilan päärakennus rakennettiin. Husön kartanon päärakennus pihapiireineen, peltoaukea, hevosaitaukset ja Husön lahti muodostavat Natura-alueiden väliin jäävän kulttuurisesti ehjän kokonaisuuden.

Enligt chefen för Helsingfors Östersundomprojekt Matti Visanti är det endast det mellersta området i Östersundom, området mellan Borgåleden och Nya Borgåvägen som är oproblemaiskt som bostadsområde, medan Helsingfors marker huvudsakligen ligger norr och söder om detta område. Visanti vill i detta område mellan de två trafiklederna planera för 20 000 invånare. För att inkorporeringsområdet skall ge rum för ytterligare 10 000 invånare måste enligt Visanti antingen Sibbo storskog eller Natura-områdena i söder offras. Emellertid är inte heller det mellersta området oproblematiskt.

På webbplatsen för Östersundomprojektet publicerades för två dagar sedan en ny sida med titeln "Selvitykset". Här räknas det upp både färdiga och kommande utredningar. De kommande utredningarna är följande:

• Itämetron jatke, esiselvitys (valmis tammikuu 2010 lopussa)
• Liitosalueen pikaraitiotien esiselvitys (valmis tammikuu 2010 lopussa)
• Energiaselvity
• Liikennejärjestelmäselvitys
• Kaupunkiekologia

Bland de färdiga utredningarna nämns förutom utredningarna "Rannikon laaksoista metsäylängölle" och "Lounais-Sipoosta Helsinkiä - Maaseudusta kaupunkia", som jag tidigare skrivit om på denna blogg, utredningar med titlarna "Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettävän alueen suunnittelun lähtökohtia" och "Liitosalueen rakennettu kulttuuriympäristö". I den sistnämnda utredningen finns flera kartor som visar de mest betydelsefulla områdena med tanke på landskapsbilden.

Som helhet lämpar sig inkorporeringsområdet synnerligen dåligt som ett "naturligt utvidgningsområde för områdena Nordsjö-Mellungsbacka". Hade de verkliga förutsättningarna för sydvästra Sibbo som nytt urbant bostadsområde lyfts fram år 2006 hade det funnits betydligt större förutsättningar att stoppa annekteringen. Nu var det främst naturskyddsorganisationerna som lade fram fakta om området, medan Sibbo genom politiker, tjänstemän och konsulter lade fram fantastiska visioner för hur kommunen själv skulle planera och bygga för upp till 40 000 nya invånare i Östersundom.

I det senaste numret av Helsingin uutiset ingår en insändarartikel med rubriken "Östersundom on mahdoton yhtälö". Jag skall i ett senare inlägg återkomma till insändaren, som är skriven av Anneli Mikkonen.