Yle Östnyland publicerade igår kväll en nyhet med rubriken "Hur stor ska Sibbo storskog vara?" Nyheten bygger helt på Helsingin Sanomats artikel "Kunnat vetävät eri suuntiin Sipoonkorvessa". (Se "Drar åt olika håll. Den 14 november 2010".)
En blogg om inkorporeringen av sydvästra Sibbo och kommunreformerna
Keravan kaupungin lausunto
Keravan kaupungilla ei ole huomauttamista Sipoonkorven kansallispuiston perustamista koskevaan lakiesitykseen.
Kaupunki pitää tärkeänä, että Sipoonkorpi säilyy yhtenäisenä ja rakentamattomana luontoalueena ja että kansallispuiston aluetta laajennetaan jatkossa. Esityksen mukainen alue on hajanainen ja jatkossa tulisikin pyrkiä lunastuksin ja maanvaihdoin eheyttämään ja laajentamaan sitä.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää syyskokousjulkilausumassaan Sipoonkorven kansallispuiston perustamista hienona tapana juhlistaa päättyvää Luonnon monimuotoisuuden juhlavuotta. Kansallispuisto tukee myös pääkaupunkiseutua ympäröivää valtakunnallisesti tärkeiden luonto- ja virkistysalueiden Viherkehää.
Piirin mielestä Sipoonkorven kansallispuistoon pitää sisällyttää myös valtion Östersundomin alueella omistamat suojelualueet. Näin kansallispuistoon saadaan arvokkaita lintukosteikkoja ja merenrantalehtoja. On tärkeää, että kansallispuistoa laajennetaan tulevaisuudessa vapaaehtoisin maakaupoin ja -vaihdoin.
Tulevassa Koko Uudenmaan maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota pääkaupunkiseudun Viherkehän vahvistamiseen. Alue on valtakunnallisesti arvokas luonnolle ja yli miljoonan suomalaisen virkistyskäytölle.
Östersundomin lintulahdet ja Sipoonkorpi muodostavat Viherkehän itäisen pään. Sieltä se kaartuu Petikon, Nuuksion ja Meikonsalon kautta Porkkalanniemelle. Viherkehän pää lännessä on virkistys- ja suojelukäyttöön hankittu Kopparnäs-Störsvikin alue Inkoon ja Siuntion rajalla. Näiden ydinalueiden lisäksi Viherkehään kuuluu lukuisia pienialaisempia luontoalueita sekä niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Viherkehän täydentävät merellä Siuntion ja Sipoon väliset saaret.
Viherkehä alkaa ja päättyy Itämereen. Viherkehältä löytyy uusmaalaisen luonnon koko kirjo jylhistä metsistä, kallioista, soista ja perinnemaisemista reheviin lintuvesiin ja rakentamattomaan järviluontoon.
Viherkehää uhkaavat eniten rakentaminen ja metsänhakkuut, jotka nakertavat ydinalueita ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Viherkehän säilyminen ja toimivuus tulee turvata kaavoituksen sekä kuntien ja muiden yhteisöjen omistamien maa-alueiden lisäsuojelun avulla. Viime vuosina etenkin Vantaa, Kirkkonummi ja Espoo ovat kunnostautuneet suojelemalla omistamiaan Viherkehään kuuluvia metsiä.
Kansallispuiston pirstaleinen rakenne asettaa erityisen haasteen kansallispuiston eri osien ekologisten käytävien ja puskurivyöhykkeiden luomiselle.
Kansallispuiston hajanainen rakenne edellyttää jatkokehittelyä, jolloin tavoitteena kansallispuiston laajentumisen yhteydessä tulee olla yhtenäisempi alue.
Vantaan kaupunki ei ota tässä yhteydessä kantaa kansallispuiston lopulliseen laajuuteen tai metsäalueen ja merenlahtien Natura2000 -alueiden välisten ekologisten yhteyksien sijaintiin tai laajuuteen. Östersundomin alueelle tuleva maankäyttö suunnitellaan Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteistyönä laadittavassa Östersundomin yhteisessä yleiskaavassa ja sen ohella maakuntakaavassa, kuten lain perusteluissa todetaan.Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön yhteyksien luomisessa kansallispuiston ja Vantaan virkistysalueiden välillä, erityisesti Kuusijärven ja Ojangon, kuten jo Metsähallituksen selvityksestä annetussa lausunnossa todettiin. Vantaa on myös valmis neuvottelemaan kansallispuistoon läheisesti liittyvien, kaupungin omistamien maiden vaihtamisesta valtiolle.
Helsinki on yhdessä Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kanssa laatimassa yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua Östersundomin alueelle. Helsingin ja Sipoon valtuustot ovat jo tehneet käynnistyspäätöksen ja hyväksyneet kaavoitusmenettelyn periaatteet. Vantaan osalta päätöstä odotetaan tehtäväksi marraskuussa 2010. Tavoitteena on valmistella Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnos vuoden 2011 aikana. Kaupunginhallitus kuitenkin huomauttaa, että yleisperusteluissa sivulla 3 oleva lause ”Helsingin kaupunki on aloittamassa osayleiskaavan laadinnan liitosalueelleen” tulisi muuttaa muotoon, joka ottaa huomioon tavoitteen laatia Östersundomin alueelle kolmen kunnan yhteinen yleiskaava.
Yksi yhteisen yleiskaavan kaavan keskeisiä tehtäviä tulee olemaan Sipoonkorven etelärajaus ja kansallispuiston suhde asukkaiden lähivirkistystarpeisiin. Samassa yhteydessä on tärkeätä määritellä eteläsuuntaan suuntautuvien nk. ekologisten käytävien ulottuvuus ja yhteensovittaa rakentamisalueet alueen luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyvien arvojen kanssa.
Östersundomin alue rakennetaan raideliikenteen ääreen. Raideliikenne suunnitellaan osaksi Helsingin seudun liikennejärjestelmää. Samassa yhteydessä suunnitellaan koko Östersundomin alueen liikenneverkko. Suunnittelussa ratkeavat Östersundomin maankäytön periaatteet, joissa tärkeänä osana on asuinalueiden ja luontoalueiden sekä muita suojeluarvoja sisältävien alueiden suhde. Tässä yhteydessä luodaan periaatteet ja ratkaisut hallita myös Sipoonkorpeen ja muihin luontoalueisiin kohdistuva käyttöpaine.
Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava, nk Östersundomin osayleiskaava, on tarkoitus käynnistää vuoden 2010 aikana. ... Valtion tulisi pyrkiä aikaan saamaan periaatepäätös sen perustamisesta niin, että kansallispuiston suunnittelu sen rajausten osalta olisi mahdollista yhteen sovittaa alkamassa olevan Östersundomin osayleiskaavoituksen kanssa.
Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi viime viikolla sen, että Helsinki, Vantaa ja Sipoo ryhtyvät yhdessä laatimaan yleiskaavaa Östersundomiin. Samalla se muistutti, että suunnittelussa pitää ottaa huomioon Vantaan Sipoonkorven kansallispuistosta tekemät kannanotot. ...
Yhteisen yleiskaavan tekemistä ohjaa virkamiestroikka, johon kuuluvat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg ja Sipoon kehitysjohtaja Mikko Aho. ...
"Lausunnon käytännön merkitys on, että halutaan korostaa ekologisten käytävien suojelun merkitystä. Se, miten se käytännössä tehdään, ratkaistaan suunnittelun yhteydessä", sanoo Kullberg.
Vantaan kaupunginhallituksen sisälläkin lausuman merkityksestä on erilaisia tulkintoja.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen (kok) mukaan kyse on tahdonilmauksesta: luonto, asuminen ja liikenne pitää sovittaa yhteen.
"Emme ole sanoneet, että konkreettisesti olisi tehtävä niin tai näin. Nämä ovat tällaisia heittoja, ja kun kaavaa ryhdytään tekemään, päästään konkretiaan."
Hallituksen I varapuheenjohtaja Petteri Niskanen (vihr) pitää lausuntoa jyrkempänä.
Vantaalla pidettiin ongelmallisena, etteivät luottamusmiehet pääse osallistumaan työhön.
"Juridisesti virkamiesryhmä voi olla riittävä, mutta kuntademokratiassa pruukataan toimia niin, että vaaleilla valitut henkilöt päättävät", sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok).
Nyt yhtäkkisesti valtio ilmoittaa halusta suojella alue siten, että esim. Metron rakentaminen olisi mahdotonta, eikä asuntorakentamistakaan voisi ainakaan Helsingin suunnittelemassa mittakaavassa toteuttaa. Uskomatonta! Valtio on ollut myötämielinen Sipoon läntisten osien liittämisessa Helsinkiin. Valtio ei prosessin aikana puhua pukahtanut näin laajamittaisesta alueen suojelupaineesta!
Yhtenäisen metropolialueen etujen ja haittojen selvittäminen vaikka valtion pakottamana on kuitenkin tarpeellista.
Sosiaalidemokraatit ovat esittäneet seudullisen hallinnon luomista pääkaupunkiseudulle metropoliasioita hoitamaan.
SDP:n esittämä seudullinen hallinto lisäisi byrokratiaa ratkaisematta kuitenkaan ongelmia. Ylikunnallinen hallinto veisi päätöksenteon kauas ihmisistä, kuntien osaoptimointi jatkuisi ja byrokratia lisääntyisi. Keskustelussa on keskityttävä kuntien yhdistämisen mahdollistamiseen, eikä mihinkään korvikeratkaisuihin.
Därtill genomfördes år 2009 en särskild kommundelssammanslagning mellan Sibbo, Vanda och Helsingfors som grundar sig på kommunindelningsutredningen, för att säkra en balanserad utveckling av Helsingfors och huvudstadsregionens samhällsstruktur.