Hotad skyltfinska. Den 19 november 2010

Vägskyltarna med namnet Itäsalmi har för några veckor sedan bytts ut eller teipats över. Vartii har uppmärksammat saken i en artikel som på nätet har rubriken "Itäsalmi-nimi siivotaan opasteista" och på den tryckta tidningen "Itäsalmesta halutaan eroon". Saken har på nytt aktualiserat valet av namn på Helsingfors nya stordistrikt och stadsdel. Dikussionen har gått het på Internet, där många har svårt att svälja försvenskningen. I lantmäteriverkets register heter byn på finska fortfarande Itäsalmi, men helsingfors stad har valt att endast använda det traditionella (svenska) namnet Östersundom.



Förklaringen till valet av namnet östersundom även på svneks kan kanske förklaras av att det ingick historiker i namnkommitten. En officiell motivering har dock varit att även finskspråkiga Östersundombor använt det svenska namnet. Dett kan vara en generationsfråga. En mindre officiell motivering är att förleden Itä i namnet Itäsalmi på finska har dålig klang och inte motsvarar den bild som man vill ge av området. Ytterligare en fötrklaring är att man i regeringen kommit överens om att man skall respektera inkorporeringsområdets svenska traditioner. Namnfrågan borde naturligtvis inte ha varit en fråga som angår regeringen, men då hela inkorporeringen är regeringen Vanhanen I:s gentjänst till Helsingfors ...

Sibbo, Sibbo. Den 18 november 2010

I dagens nummer av Helsingin sanomat ingår en artikel med rubriken "HSL jakaisi Helsingin kahtia". Artikeln handlar om förslaget till tariffzoner för kollektivtrafiken, som jag skrivit om för tre år sedan i mina inlägg "Zongränser. Den 1 december 2007" och "Zoner oberoende av kommungränserna. Den 2 december 2007". En viktig tanke med modellen torde vara att integrera östra Esbo med Helsingfors, samtidigt som Esbo skulle delas i tu. Helsingin Sanomat tar dock fasta på att Helsingfors skulle delas i tu, fastän man samtidigt noterar att "Sipoolta otetut liitosalueet saattavat tuoda vielä kolmannenkin maksuvyöhykkeen Itä-Helsingin suunnalle." Genom den nya tariffmodellen blir det ännu svårare att integrera Östersundom med (övriga) Helsingfors. Östersundom torde förbli "Sibbo".







I mitt inlägg "Huomioidaan. Den 2 oktober 2010" noterade jag att Hbl noterat att Helsingfors skulle köpa en fastighet i Östersundom. Vad jag inte noterat är att Hbl så väl på tidningens webbplats som i själva tidningen talar om "4,27 hektar i Östersundom, Sibbo". Fastigheten ligger visserligen i östra Östersundom, men nog innanför stadsdelen Östersundom och inkorporeringsområdet. (Se "Liten nationalpark. Den 30 oktober 2010".)




Helsingfors stadsstyrelse beslöt på sitt möte den 1 november köpa den aktuella fastigheten, men först på mötet den 8 november beslöt man bevilja fastighetsnämnden medel att köpa fastigheten. Det kan noteras att det i föredragningslistan talas om "Östersundomin kylän tila Kilskog". Här syftar man alltså med Östersundom på (register)byn Östersundom, men byn Östersundom torde fortfarande heta Itäsalmi på finska. För övrigt hör inte byn Östersundom till Helsingfors, även om största delen av registerbyn inklusive lägenheten Kilskog ligger innanför Helsingfors stads gränser.

9-6. Den 17 november 2010

Ur beslutsmeddelandet till Helsingfors stadsstyrelses möte i går fram går att styrelsen röstade om en ändring av stadens utlåtande om utlåtande över regeringens proposition om en nationalpark i Sibbo storskog. Enligt förslaget till ändring skulle satsen ”Kansallispuiston laajentaminen siten, että alueesta muodostuu yhtenäisempi, on kannatettava suunta jatkokehittämiselle” bytas ut mot ”Kansallispuiston laajentaminen Metsähallituksen ehdotuksen mukaisesti mantereelta merelle asti on kannatettava suunta jatkokehittämiselle.” De gröna styrelsemedlemmarnas förslag till ändring röstades dock ner med rösterna 9-6.



Hufvudstadsbladet noterade stadsstyrelsens beslut i gårdagens tidning i en notis med rubriken "Försiktigt om Storskogsplan".



Hufvudstadsbladet publicerade redan i måndags en notis med rubriken "Svårt slå fast gränser för Storskogen". Det är inte nödvändigtvis speciellt svårt att slå fast gränser för Sibbo storskog, men allt sedan kommunindelningsutredaren Pekka Myllyniemi plagierade stadens egen utredning har det hetat att "Sipoonkorven alueellinen rajaus voidaan tehdä vain alueen tulevan maankäytön suunnittelun yhteydessä." (Se "Plan för Sibbo storskog. Den 31 oktober 2007".) Den ovan citerade satsen, som Myllyniemi i upprepar flera gånger, är kopierad ur Eila Ratasvuoris opublicerade utredning "Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken" från den 18 oktober 2006.



I gårdagens inlägg "Bu eller bä? Den 15 november 2010" noterade jag att Yle publicerat en nyhet med rubriken "Vanda säger varken bu eller bä om Sibbo storskog". Rubriken har senare ändrats till "Vanda: Vaga besked om Sibbo storskog".

Vanda gick med på Helsingfors initiativ. Den 16 november 2010

Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Helsinki ja Vantaa ottivat kantaa Sipoonkorpeen". Artikeln handlar inte bara om Helsingfors och Vandas respektive utlåtande över regeringens proposition om en nationalpark i Sibbo storskog. Stadsstyrelserna i Helsingfors och Vanda sammanträdde igår, medan kommunstyrelsen i Sibbo först idag tar ställning till förslaget till kommunens utlåtande. I Vanda samlades igår även stadsfullmäktige. I artikeln i Helsingin sanomat noteras det även att "Vantaan kaupunginvaltuusto päätti suostua maanantaina Helsingin pyyntöön yhteisen yleiskaavan valmistelemiseksi Östersundomiin." Så har då beslutsfattarna i Vanda än en gång böjt sig för påtryckningar från Helsingfors.




Yle har publicerat en nyhet med rubriken "Helsinki ja Vantaa kannattavat Sipoonkorpea". Yle skriver bl.a. följande:

Sipoon kunnanhallitus antaa lausuntonsa tiistaina.

Lakiesitys Sipoonkorven kansallispuistosta on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa. Lausuntojen antaminen lakiesityksestä päättyi maanantaina.

Kommunfullmäktigeordföranden i Sibbo Christel Liljeström publicerade i fredags ett blogginlägg med rubriken "Metropolpolitik och rikspolitik". Liljeström noterar här om metropolpolitiken att "Allt startade från det vi talar om som Paras (KSSR – kommunal service och struktur reform)." Vad hon inte påpekar är att inkorporeringen i högsta grad var ett uttryck för metropolpolitiken. Liljeström måste vara medveten om att även fallet Sibbo startade från KSSR och att inkorporeringen aldrig varit möjlig utan kommunreformen. Av någon anledning har Liljeström och Sfp valt att här inte reda ut sammanhangen.

Bu eller bä? Den 15 november 2010

Yle Östnyland publicerade igår kväll en nyhet med rubriken "Hur stor ska Sibbo storskog vara?" Nyheten bygger helt på Helsingin Sanomats artikel "Kunnat vetävät eri suuntiin Sipoonkorvessa". (Se "Drar åt olika håll. Den 14 november 2010".)


Yle huvudstadsregionen har idag på eftermiddagen publicerat en nyhet med rubriken "Vanda säger varken bu eller bä om Sibbo storskog". Enligt Ylle fattade beslutsfattarna (stadsstyrelsen) beslutet "emot tjänstemännens beredning". Man torde dock endast ha lämnat bort specifieringen "erityisesti Kuusijärven ja Ojangon, kuten jo Metsähallituksen selvityksestä annetussa lausunnossa todettiin" ur satsen "Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön yhteyksien luomisessa kansallispuiston ja Vantaan virkistysalueiden välillä, erityisesti Kuusijärven ja Ojangon, kuten jo Metsähallituksen selvityksestä annetussa lausunnossa todettiin." i föredragandens ursprungliga förslag till utlåtande. (Se "Utlåtanden över proposition. Den 13 november 2010".) Den slutsatsen kan man dra ur beslutsmeddelandet "Lausunto ympäristöministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseksi", som Vanda har publicerat efter beslutet. Månne den lilla ändringen är en följd av påtryckningar från Helsingfors?

Drar åt olika håll. Den 14 november 2010

Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Kunnat vetävät eri suuntiin Sipoonkorvessa" och underrubriken "Sipoo haluaa laajemman puiston ja ekologiset käytävät, Vantaa alkoi empiä." Tyvärr har sidan med artikeln fallit bort från Helsingin Sanomats digitala tidning. I artikeln heter det att "Sipoo on selkeimmin laajemman puiston ja ekologisten käytävien kannalla". Vidare noterar tidningen att "Helsingin, Vantaan ja Sipoon lausunnot hallituksen esitykseen kansallispuistosta ovat maanantaina käsittelyssä kunnanhallituksissa", men kommunstyrelsen i Sibbo sammankommer enligt föredragningslistan först i tisdag. Formellt är alla tre aktuella utlåtanden endast förslag till utlåtanden. Jag har noterat förslagen till utlåtande i mitt inlägg från igår, "Utlåtanden över proposition. Den 13 november 2010".


Även Kervo ger ett utlåtande och det har redan godkänts i stadsstyrelsen. Jag återger utlåtandet nedan:

Keravan kaupungin lausunto

Keravan kaupungilla ei ole huomauttamista Sipoonkorven kansallispuiston perustamista koskevaan lakiesitykseen.

Kaupunki pitää tärkeänä, että Sipoonkorpi säilyy yhtenäisenä ja rakentamattomana luontoalueena ja että kansallispuiston aluetta laajennetaan jatkossa. Esityksen mukainen alue on hajanainen ja jatkossa tulisikin pyrkiä lunastuksin ja maanvaihdoin eheyttämään ja laajentamaan sitä.

Finlands naturskyddsförbund/ Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri gav igår ut ett pressmeddelande med rubriken "Sipoonkorven kansallispuistosta Viherkehän helmi", som jag pterger här till de delar som meddelandet berör Sibbo storskog:

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää syyskokousjulkilausumassaan Sipoonkorven kansallispuiston perustamista hienona tapana juhlistaa päättyvää Luonnon monimuotoisuuden juhlavuotta. Kansallispuisto tukee myös pääkaupunkiseutua ympäröivää valtakunnallisesti tärkeiden luonto- ja virkistysalueiden Viherkehää.

Piirin mielestä Sipoonkorven kansallispuistoon pitää sisällyttää myös valtion Östersundomin alueella omistamat suojelualueet. Näin kansallispuistoon saadaan arvokkaita lintukosteikkoja ja merenrantalehtoja. On tärkeää, että kansallispuistoa laajennetaan tulevaisuudessa vapaaehtoisin maakaupoin ja -vaihdoin.

Tulevassa Koko Uudenmaan maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota pääkaupunkiseudun Viherkehän vahvistamiseen. Alue on valtakunnallisesti arvokas luonnolle ja yli miljoonan suomalaisen virkistyskäytölle.

Östersundomin lintulahdet ja Sipoonkorpi muodostavat Viherkehän itäisen pään. Sieltä se kaartuu Petikon, Nuuksion ja Meikonsalon kautta Porkkalanniemelle. Viherkehän pää lännessä on virkistys- ja suojelukäyttöön hankittu Kopparnäs-Störsvikin alue Inkoon ja Siuntion rajalla. Näiden ydinalueiden lisäksi Viherkehään kuuluu lukuisia pienialaisempia luontoalueita sekä niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Viherkehän täydentävät merellä Siuntion ja Sipoon väliset saaret.

Viherkehä alkaa ja päättyy Itämereen. Viherkehältä löytyy uusmaalaisen luonnon koko kirjo jylhistä metsistä, kallioista, soista ja perinnemaisemista reheviin lintuvesiin ja rakentamattomaan järviluontoon.

Viherkehää uhkaavat eniten rakentaminen ja metsänhakkuut, jotka nakertavat ydinalueita ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Viherkehän säilyminen ja toimivuus tulee turvata kaavoituksen sekä kuntien ja muiden yhteisöjen omistamien maa-alueiden lisäsuojelun avulla. Viime vuosina etenkin Vantaa, Kirkkonummi ja Espoo ovat kunnostautuneet suojelemalla omistamiaan Viherkehään kuuluvia metsiä.

Uutispäivä Demari publicerade igår en artikel med rubriken "Stadin demarit kiirehtii Sipoonkorven kansallispuistoa". I artrikeln kan man inledningsvis läsa att "Helsingin Sosialidemokraattien piirikokouksen mielestä Sipoonkorpeen pitää päästä tulevaisuudessa metrolla." Tyvärr torde en metroförbindelse till en ödemark vara en omöjlighet per definition.

Utlåtanden över proposition. Den 13 november 2010

Helsingfors stadsstyrelse skall på sitt möte i måndag (den 15 november) behandla stadens utlåtande över regeringens proposition om en nationalpark i Sibbo storskog. Helsingfors är sent ute, för miljöministeriet har bett utlåtandet före den 15 november. Stadsstyrelsen i Vanda behandlar dock ärendet samma dag, medan kommunstyrelsen i Sibbo tar ställning till kommunens utlåtande först följande dag, tisdagen den 16 november. (Se "Vanda ger inte efter. Den 12 november 2010".) Som bilaga till kommunstyrelsens föredragningslista, finns dock Sibbos utlåtande, som är daterat den 11 november. Jag undrar om kommunstyrelsen har andra möjligheter än att godkänna tf. ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag. I Sibbos utlåtande kan man bl.a. läsa följande:

Kansallispuiston pirstaleinen rakenne asettaa erityisen haasteen kansallispuiston eri osien ekologisten käytävien ja puskurivyöhykkeiden luomiselle.
Kansallispuiston hajanainen rakenne edellyttää jatkokehittelyä, jolloin tavoitteena kansallispuiston laajentumisen yhteydessä tulee olla yhtenäisempi alue.

Förslaget till Vandas utlåtande finns med som bilaga i föredragningslistan för Vanda stadsstyrelses möte i måndag klockan 13. I förslaget till utlåtande, som är mycket kortfattat, kan man bl.a. läsa följande:

Vantaan kaupunki ei ota tässä yhteydessä kantaa kansallispuiston lopulliseen laajuuteen tai metsäalueen ja merenlahtien Natura2000 -alueiden välisten ekologisten yhteyksien sijaintiin tai laajuuteen. Östersundomin alueelle tuleva maankäyttö suunnitellaan Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteistyönä laadittavassa Östersundomin yhteisessä yleiskaavassa ja sen ohella maakuntakaavassa, kuten lain perusteluissa todetaan.Vantaan kaupunki on valmis yhteistyöhön yhteyksien luomisessa kansallispuiston ja Vantaan virkistysalueiden välillä, erityisesti Kuusijärven ja Ojangon, kuten jo Metsähallituksen selvityksestä annetussa lausunnossa todettiin. Vantaa on myös valmis neuvottelemaan kansallispuistoon läheisesti liittyvien, kaupungin omistamien maiden vaihtamisesta valtiolle.

Som bilaga till föredragningslistan för stadstyrelsemötet i Vanda ingår även kartan nedan.




Förslaget till Helsingfors utlåtande, "Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Sipoonkorven kansallispuistosta" är desto längre. Jag återger här valda delar:

Helsinki on yhdessä Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kanssa laatimassa yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua Östersundomin alueelle. Helsingin ja Sipoon valtuustot ovat jo tehneet käynnistyspäätöksen ja hyväksyneet kaavoitusmenettelyn periaatteet. Vantaan osalta päätöstä odotetaan tehtäväksi marraskuussa 2010. Tavoitteena on valmistella Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnos vuoden 2011 aikana. Kaupunginhallitus kuitenkin huomauttaa, että yleisperusteluissa sivulla 3 oleva lause ”Helsingin kaupunki on aloittamassa osayleiskaavan laadinnan liitosalueelleen” tulisi muuttaa muotoon, joka ottaa huomioon tavoitteen laatia Östersundomin alueelle kolmen kunnan yhteinen yleiskaava.

Yksi yhteisen yleiskaavan kaavan keskeisiä tehtäviä tulee olemaan Sipoonkorven etelärajaus ja kansallispuiston suhde asukkaiden lähivirkistystarpeisiin. Samassa yhteydessä on tärkeätä määritellä eteläsuuntaan suuntautuvien nk. ekologisten käytävien ulottuvuus ja yhteensovittaa rakentamisalueet alueen luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyvien arvojen kanssa.

Östersundomin alue rakennetaan raideliikenteen ääreen. Raideliikenne suunnitellaan osaksi Helsingin seudun liikennejärjestelmää. Samassa yhteydessä suunnitellaan koko Östersundomin alueen liikenneverkko. Suunnittelussa ratkeavat Östersundomin maankäytön periaatteet, joissa tärkeänä osana on asuinalueiden ja luontoalueiden sekä muita suojeluarvoja sisältävien alueiden suhde. Tässä yhteydessä luodaan periaatteet ja ratkaisut hallita myös Sipoonkorpeen ja muihin luontoalueisiin kohdistuva käyttöpaine.

Det kan noteras att Helsingfors stadsstyrelse i sitt utlåtande över Forsstyrelsens utredning och förslag i maj faktiskt säger följande:

Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava, nk Östersundomin osayleiskaava, on tarkoitus käynnistää vuoden 2010 aikana. ... Valtion tulisi pyrkiä aikaan saamaan periaatepäätös sen perustamisesta niin, että kansallispuiston suunnittelu sen rajausten osalta olisi mahdollista yhteen sovittaa alkamassa olevan Östersundomin osayleiskaavoituksen kanssa.

Angående benämningen delgeneralplan, se även mitt inlägg "Gemensam generalplan. Den 20 augusti 2010".