Enig front. Den 14 april 2012

Bbl 12.4 2012 s 6

I torsdagens nummer av Borgåbladet ingår en artikel med rubriken "Enig front mot upplösning av Sibbo". Artikeln är skriven med anledning av att kommunfullmäktige i Sibbo på sitt möte i tisdags skulle behandla "kommunens utlåtande om utredningen som gjorts av arbetsgruppen för kommunalförvaltningens struktur". Kommundirektörens förslag godkändes enhälligt utan egentlig diskussion, men fullmäktige grupperna passade på att kritisera hela kommunreformen. Förslaget till kommunens utlåtande har jag behandlat i inlägget "Dåliga erfarenheter. Den 5 april 2012".

Uusimaa 12.4 2012 s 14

I torsdagens nummer av Uusima ingår en motsvarande artikel med rubriken "Sipoo ei halua kuntaliitokisa, metropolin yhteisty riittää". Sipoon Sanomat publicerade på fredagen på tidningens webbplats en förkortad version av artikel "Sipoo ei halua kuntaliitokisa, metropolin yhteisty riittää".

Yle publicerade i onsdags en nyhet med rubriken "Sibbo för självständighet".

Hbl publicerade  i torsdags på Internet en artikel med rubriken "Kommunerna kan inte tvingas till reform", enligt vilken statsminister Jyrki Katainen (saml) säger att kommunreformen inte kan "genomföras så att regeringen ritar en karta och säger att så här blir det". Hbl publicerade en senare ett par nya versioner av artikeln, där det smått anmärkningsvärda uttalandet om kommunreformen lämnats bort.

Utkastet klandras. Den 13 april 2012

HS 13.4 2012 s A 16

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Luonnonsuojeluyhdistys moittii Östersundomin kaavaa". I artikeln kan man om Helsingfors naturskyddsförenings (Helsy) åsikt om det aktuella utkastet (alternativ B) till gemensam generalplan för Östersundomområdet läsa följande:

Helsyn mielestä on uhkarohkeaa viedä eteenpäin nyt valittua kaavaluonnosta.

Jos asutus lopullisessa kaavassa rajoittuu Natura-alueisiin, Helsy on valmis valittamaan kaavasta tarpeen vaatiessa vaikka EU:hun asti.

Jo viime kesänä Uudenmaan ely-keskus totesi Östersundomin suunnitelmat Natura-arvojen vastaisiksi. 

HS 12.4 2012 s A 12

I torsdagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en rättelse där det noteras att Outi Ojala från Vänsterförbundet inte stödde förslaget att returnera utkastet till beredning. Ojala röstade däremot tillsammans med de gröna stadsstyrelsemedlemmarna för stadsplaneringsnämndens förslag enligt vilken staden skulle ställa följande krav på den fortsatta planeringen:

Jatkosuunnittelussa keskimmäistä Porvoonväylän pohjoispuolista viherkäytävää levennetään rajaamalla käytävän itäpuolella sijaitsevaa asuinalueen rajaa kohti itää 50-150 metriä.

Jatkosuunnittelussa Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantanäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osan rakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin ja rakentamista niemen tällä osalla vähennetään.

Asemakaavoituksen aikataulutuksessa varmistetaan, ettei Östersundomin alueen rakentamista aloiteta Talosaaren tai Salmenkallion eteläkärjen suunnalta.

Stadsplaneringsnämndens förslag förlorade dock i omröstningen mot ett förslag att lämna bort det ovannämnda kravet, frånsett ett påpekande om stränderna vid Kantarnäs. (Se "Stadsplaneringsnämndens krav lämnades bort. Den 11 april 2012".)

Den gröna stadsfullmäktigemedlemmen Emma Kari skrev i tisdags ett blogginlägg, där hon behandlade det aktuella ärendet ur ett grönt perspektiv. I inlägget skriver Kari bl.a. följande:

Östersundomin alue rajautuu pohjoisessa Sipoonkorven kansallispuistoon. Sipoonkorpi on yksi harvoista suurista yhtenäisistä metsäalueista pääkaupunkiseudun lähellä. Tämän laajan metsän eteläraja määritellään tässä kaavaprosessissa. Lisäksi noin puolet Östersundomin eteläisistä rannoista on EU:n Natura-ohjelmaan kuuluvia lintualueita, joiden suojeluarvoja kaupunginhallituksen tänään hyväksymä kaavaluonnos todennäköisesti tuhoaa.

Kahden Natura-alueen välissä sijaitsevan ja tärkeitä luontoarvoja sisältävän Talosaaren rakentaminen on kaavan suurimpia ongelmakohtia. Säästämällä Talosaari rakentamiselta turvattaisiin lintulahtien rauha ja Östersundomin uudet asukkaat saisivat virkistyskohteen upean luonnon keskelle. Lisäksi vihreät ovat vaatineet Porvarinlahden ja Bruksvikenin Natura-alueiden väliin jäävän niemen säästämistä. Tämän muutoksen vaikutus alueen asukasmääriin olisi pieni, mutta sen merkitys luonnonarvojen kannalta merkittävä.

HS 13.4 2012 s A 5

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Vantaa havittelee pohjoisnaapureitaan". I gårdagens nummer ingår en artikel med rubriken "Espoo tyrmäsi yksimielisesti suurkunnan"

Sju delar. Den 12 april 2012

HS 10.4 2012 s A 9

I tisdagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Metropoli kaipaa kyläpäälliköitä". I artikeln presenteras Mari Vaattovaaraas (av HS begärda) förslag att dela "metropolens fem kommuner" på nytt. Att Sibbo här räknats till metropolen tillsammans med de fyra städerna i huvudstadsregionen torde förklaras av att finansministeriet förslår att huvudstadsregionen tillsammans med Sibbo skall utgöra ett "utredningsområde". Vaattovaaraa, vars specialområde är stadsgeografi, föreslår att "metropolen" delas in i sju "stadsdelar" med egna borgmästare. Grankulla finns i Vaattovaaraas modell kvar som en modell för övriga att ta efter, medan största delen av Östersundom återförenats med Sibbo. Esbo har delats så att norra Esbo förblir obebyggt. (Att halva Esbo är glesbygd har ju inte betraktats som ett "problem med samhällsstrukturen i huvudstadsregionen".) Norra Helsingfors har anslutits till Vanda, medan östra Helsingfors (utom Östersundom) utgör en egen del, som betecknats "Kehyttävä rantakaupunki". Här torde  Vaattovaaraa se de möjligheter som man trodde att fanns i Östersundom. Tillsamman med artikeln har Helsingin Sanomat publicerat en bakgrundstext med rubriken "Metropoli on vaikea pala kuntaviisikolle". I texten kan man läsa följande:

Harva pääkaupunkiseudun kuntatoimija haluaa nyt olla hyvää pataa Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen (kok) kanssa.

Koska Helsingin talous kiristyy ja rakennusmaat käyvät vähiin, Pajunen haluaa suurkunnan.

Helsinki saa nostetta valtakunnan hallitukselta, joka kokoomusvoimin ajaa kuntaliitoksia koko Suomeen.

Pääkaupunkiseudulla viisi kuntaa, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo, on nippu, jota esitetään koottavaksi miljoonan asukkaan metropoliksi. ...

Sipoota vetää kohti metropoliseutua ainakin sen rajoille ulottuva Helsingin uusi kaupunginosa, Östersundom ja sen myötä rakennettava itämetro.

HS 11.4 2012 s A 13

I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en notis med rubriken "Helsinki hyväksyi Östersundomin kaavaluonnoksen ". I notisen noteras det följande:

Vihreiden Elina Moisio, Johanna Sumuvuori ja Ville Ylikahri sekä vasemmistoliiton Outi Ojala olisivat halunneet palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi

He olisivat halunneet rajata Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantarnäsbergetin niemen ja Talosaaren alueen virkistysalueiksi

Vad som inte framgår ur notisen är att stadsstyrelsen godkände en ändring av stadsplaneringsnämndens förslag, så att stadsplaneringsnämndens krav på den fortsatta planeringen till största delen lämnades bort. (Se "Stadsplaneringsnämndens krav lämnades bort. Den 11 april 2012".)

Stadsplaneringsnämndens krav lämnades bort. Den 11 april 2012

 Helsingfors stadsstyrelse behandlade på sitt möte igår utkastet till gemensam generalplan för Östersundomområdet. Vid mötet gjorde De grönas representanter ett intressant förslag, som dock röstades ner. Förslaget lyder enligt följande:

Kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yleiskaavaluonnoksen vaihtoehto B:n pohjalta siten, että Salmenkallion eteläkärjessä sijaitseva Kantarnäsbergetin niemi ja Talosaaren alue rajataan rakentamisen ulkopuolelle ja merkitään virkistysalueiksi. Lisäksi Östersundomin pohjoisosassa rajataan rakentaminen pääsääntöisesti alueelle suunnitellun tien eteläpuolelle, jotta mahdollistetaan Sipoonkorven kansallispuiston laajentaminen.

Socialdemokraternas Osku Pajamäki understödd av samlingspartisten Tatu Rauhamäki kom med ett förändringsförslag i den motsatta riktningen:

Östersundomin yleiskaavaluonnos hyväksytään vaihtoehto B:n pohjalta siten, että jatkosuunnitteluohjeeksi kirjataan vain seuraava vaade:

Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantarnäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osan rakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin.

Pajamäkis förändringsförslag godkändes med rösterna 11 mot 4. Det ursprungliga förslaget var stadsplaneringsnämndens förslag (se "Husö och Sundberg. Den 21 mars 2012" och "Kantarnäs. Den 26 mars 2012"), som lyder enligt följande:

Jatkosuunnittelussa keskimmäistä Porvoonväylän pohjoispuolista viherkäytävää levennetään rajaamalla käytävän itäpuolella sijaitsevaa asuinalueen rajaa kohti itää 50-150 metriä.

Jatkosuunnittelussa Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantanäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osan rakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin ja rakentamista niemen tällä osalla vähennetään.

Asemakaavoituksen aikataulutuksessa varmistetaan, ettei Östersundomin alueen rakentamista aloiteta Talosaaren tai Salmenkallion eteläkärjen suunnalta.

Stadsstyrelsen beslöt alltså att lämna bort angivelsen om den ekologiska korridoren och kravet på att byggandet av Östersundom inte börjar från de sydligaste delarna. Tydligen är det så viktigt att få börja exploateringen av Östersundom just i friluftsområdet i Husö att stadsstyrelsen valde att köra över stadsplaneringsnämnden. Det kan noteras att stadsplaneringsnämndens anvisningar formellt först föreslog av den samlingspartistiske ordföranden Lasse Manninen, som även understödde angivelserna då de godkändes i nämnden. Det kan även noteras att Tatu Rauhamäki är Manninens föregångare som ordförande i stadsplaneringsnämnden och den samlingspartistiska fullmäktigegruppens ordförande. Stadsplaneringsnämndens krav godkändes i nämnden efter att ärendet hade bordlagts hela två gånger och omfattande förhandlingar först mellan partigrupperna. Frågan är om Manninens agerande i nämnden bara var taktik, eller om Manninen och Rauhamäki faktiskt representerar olika linjer i frågan. Om Rauhamäkis visioner av villor invid Natura 2000-områden i Östersundom kan man läsa i blogginlägget "Rauhamäki vill ha villor. Den 22 januari 2010".


På föredragningslistan för stadsstyrelsens möte igår fanns även ärendet "Lausunto valtiovaltiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista". Jussi Halla-aho understödd av Jan D Oker-Blom kom med följande förslag till ändring i utlåtandet:

Mitä edellä ja jäljempänä todetaan kuntaliitoksista, edustaa Helsingin kaupunginhallituksen enemmistön näkemystä. Vaihtoehtona kuntaliitoksille on kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetty ns. Metropolivaltuustoon perustuva malli, jossa ei kuntaliitoksia tehtäisi ja jonka pohjalta voidaan sen kannattajien näkemyksen mukaan kehittää Helsinkiä, pääkaupunkiseutua ja koko metropolialuetta tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin kuin kuntaliitoksilla.

Förslaget röstades ner.

Paikkakuntaa, joka jakaantuu kahteen kuntaan. Den 10 april 2012

http://fi.wikipedia.org/wiki/Östersundom

På denna blogg har jag speciellt i inlägget "Begreppsförvirring. Den 8 juli 2011"  påtalat mångtydigheten i namnet Östersundom. Bl.a. har jag framhållit att den del av Östersundom som fortfarande hör till Sibbo på finska i princip borde benämnas Itäsalmi. På diskussionsspalter på Internet har namnfrågan diskuterats hektiskt ur helt andra utgångslägen. Att Helsingfors stad lämnade bort användningen av namnet Itäsalmi är det många som har svårt att smälta. Typiskt beskylls Svenska folkpartiet för försvenskningen, fastän Helsingfors huvudsakliga motiv till valet av namn på finska torde vara branding. Förleden itä i namnet Itäsalmi ansågs inte väcka önskade associationer.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#.C3.96stersundom-ilmi.C3.B6n_levi.C3.A4minen

 
På Wikipedia har det häromdagen förts en diskussion under rubriken "Östersundom-ilmiön leviäminen". Kontroversen kring namnet Itäsalmi har resulterat i att den finskspråkiga sidan om Östersundom på Wkipedias i söndags tillfälligt skrivskyddade, vilket kan anses vara en ganska extraordinär åtgärd.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Östersundom

Namnfrågan har redan en längre tid diskuterats på Wikipedia. I söndags kom signaturen Htm på Östersudomsidans diskussionssida med följande förslag:

Artikkeli käsittelee paikkakuntaa, joka jakaantuu kahteen kuntaan. Voisi olla asiallista tehdä oma artikkeli Helsingin kaupunginosasta nimeltä Östersundom ja Sipoon puolen alueesta, jonka nimi on suomeksi Itäsalmi ja ruotsiksi Östersundom. Helsingin kaupunki nimeää kaupunginosansa itse.

S-kurva. Den 9 april 2012

Senast i gårdagens inlägg "Vuosaaren sataman paisuntasäiliö. Den 8 april 2012" har jag noterat att det då Vanda avstod från den så kallade Västerkullakilen hette att området inte kan utvecklas. När Nylands lantmäteribyrå efter HFD:s avgörande lade till ytterligare 10 hektar av Västerkulla eller Västersundom till Helsingfors (se t.ex. "Kungörelse. Den 19 december 2008" och "Lantmäteriverket begår fel. Den 21 december 2008"), motiverade chefen för geografisk information Mauri Asmundela sitt beslut i telefonsamtal med att man sparar onödiga konflikter och pengar om Österleden i sin helhet hör till Helsingfors. Påståendet var juridiskt irrelevant, men visst underlättar den aktuella justeringen av kommungränsen möjligheten att omvandla vägen, som tillsvidare disponeras av vägverket, till Helsingfors stads "gata", så som staden planerat.

I utkastet till generalplan för Östersundom (alternativ B) har Österleden delvis flyttats tillbaka söderut till sin gamla sträckning, men öster om Ring III har man på ett kort avsnitt flyttat Österleden norr om Helsingfors nuvarande gräns. (Vid S-kurvan på ritningarna.) Tydligen är det ändå inte så viktigt att Österleden i sin helhet hör till Helsingfors.

Vuosaaren sataman paisuntasäiliö. Den 8 april 2012

I mitt inlägg "Gyllene fält. Den 3 april 2012" omnämner jag en utredning, "Östersundomin yleiskaavaluonnos. Katsaus kaavatalouteen", som ingår i föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelses möte i måndags (och nästa tisdag). I inlägget citerar jag ur utredningen, där Västerkulla gårds marker söder om Österleden - eller "Porvari" - benämns "Vuosaaren sataman paisuntasäiliö". Påståendet är anmärkningsvärt med tanke på att det då Vanda avstod från området hette att det inte kan utvecklas (se "Alue jota ei voi enempää jalostaa. Den 20 oktober 2011") och speciellt med tanke på att området gränsar till ett Natura 2000-område, som redan från förut skadats av Nordsjö hamn. Ändå stämmer påståendet överens med det aktuella utkastet till generalplan för Östersundom. Igår skidade jag på skaren på de vida fälten och tog bl.a. bilden ovan.

En annan ny utredning i anslutning till den gemensamma geberalplanen är "Pienyritysten toimintamahdollisuuksien tukeminen Östersundomin kaavoituksessa". I utredningen (som inte bifogats till ovannämnda föredragningslista) kan man ta del av fantastiska visioner för området "Porvari", som rent av jämförs med Kiseldalen Jag återger här valda bitar ur utredningen:

Jostakin Östersundomin osa-alueesta esimerkiksi Porvarin tuntumassa annettaisiin kehittyä eräänlainen kansainvälinen vapaakauppa-alue, ”villi itä” ja ”uusi Helsinki”, jossa kaavoituksen ohjaus vähennettäisiin minimiin ja rakentamista ohjaavia normIstoja tulkittaisiin tavallista lievemmin. Alue jätettäisiin kiinteistökehittäjien ja yrittäjien eli markkinatalouden toteutettavaksi ja hallinnoitavaksi. Sijoittajia ja yrityksiä alue kiinnostaisi ja sille syntyisi erityinen luovuuden ja innovatiivisuuden imago Piilaakson tapaan.  ...

Östersundom sijaitsee Suomen tärkeimmän logistisen akselin varrella Vuosaaren sataman ja Helsinki-Vantaan lentokentän välissä. Sijainti tarjoaa yrityksille merkittäviä etuja, joiden ansiosta alueella on erityistä vetovoimaa. Tämä koskee erityisesti Porvarin aluetta, joka rakentuu Kehä III:n ja Itäväylän/Uuden Porvoontien risteyskohtaan. Se on alueen luontevin paikka yrityspuistolle tai vastaavalle keskittymälle, joka voi toimia koko Östersundomin yritystoiminnan veturina. ...

Östersundom logistiikan keskuksena voisi muodostaa yritysten portin Pietariin, ja Pietarista Helsinkiin. Logistiikan kehitysnäkymien kautta tulee mahdolliseksi seuraava logistinen kuvio. Vuosaaren satamaan saapuva raakatuotteen transitokontti siirtyy Porvarissa sijaitsevalle toimijalle, joka räätälöi ja viimeistelee tuotteet kuljettaakseen ne sitten edelleen Pietariin kauppoihin ja loppukäyttäjille. Osa tuotteista lähetetään Aasiaan lentoteitse. Tähän liittyen Östersundom voisi muodostaa myös venäläisten matkailijoiden portin Helsinkiin. Logistiikka ja ostosmatkailu voisivat yhdistyä palveluissa, joita tilaa vievä kauppa (esim. kodinkoneet) tarjoaisi ostosmatkailijoille (ks. matkailu-kappale). ...

Toimitilojen vetovoimaisuutta suunnittelualueella tukee tasapainoisen keskusrakenteen toteuttaminen, jossa Östersundom toimii vetovoimaisena paikalliskeskuksena ja Porvarin alue kansainvälisestikin kiinnostavana uusiutuvien energioiden ja ympäristöteknologian klusterina. ...

Porvarin uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian klusterin alueella hallimaisia tiloja voidaan varata alan toimijoiden käyttöön tukemaan Porvariin syntyvää klusteria. Porvarin alueen hyvä logistiikka ja kansainväliset yhteydet tukisivat osaltaan tätä uusiutuviin energioihin, mm. aurinkoenergiaan liittyvää kokoamis,- tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Klusterissa voisi alkuvaiheessa olla esim. yksi alan iso toimija/tilaaja sekä siihen liittyviä pienempiä yrityksiä kymmenkunta. Luonteva toimialojen välinen ”ekosysteemi”, eli toimiva klusteri edellyttää pienyrityksille sopivia tiloja alueen veturin läheisyydessä. Klusteria tukisi myös Porvariin sijoittuva alan koulutuskeskittymä, esimerkiksi alan keskiasteen kampus. Porvarin klusteri voisi toimia uusiutuvien energioiden ”näyteikkunana” koko Suomen tasolla, joka näkyisi alueella myös käytännössä esimerkiksi niin, että alan yrityksille varattaisiin show-room –tiloja metroaseman yhteyteen. ...

Porvarin alue on sijainniltaan ja yhteyksiltään koko alueen houkuttelevin, joten sinne helposti saatava kauppakeskus ja/tai pt-kaupan keskittymä tulee vaiheistaa ja konseptoida huolellisesti siten, ettei se syö paikalliskeskuksen ostovoimaa, kilpailukykyä ja kehittymismahdollisuuksia. 

http://www-fb.sports-tracker.com/u/wadenstrom/workout/c8c3562kf9qq5tqr