Kommunfrågor och kommunproblem. Den 5 juni


Föreningen Virtuaalikokoomus ry (Virko) upprätthåller eller har åtminstone upprätthållit en webbplats med titeln "iLab" för arkivering av nyheter. Under rubriken "Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia" hittar man här en intressant översikt av bakgrunden till fallet Sibbo. Den första sidan innehåller nyhetstexter från 8.2.2005 till 13.2.2006. Följande sida som jag hittat ("Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia (4.)") innehåller texter från 4.6.2006 och därpå följande sida ("Kuntakysymyksiä ja kuntaongemia (5.)") från 4.7.2006. Jag återger här urval ur några notiser och nyhetsartiklar från den första sidan och återkommer senare med urval ur de övriga sidorna:


08-02-2005
Työllisyysaste vaihtelee suuresti kunnittain
IKK, 7.2.2005

Manner-Suomen kunnista korkein työllisyysaste oli Sipoossa 75,7 prosenttia.



05-09-2005
Lasten kotihoidon tuissa isot erot Helsingin seudun kunnissa

Sipoossa väestönkasvu ei ole ollut yhtä kiivasta kuin monessa muussa kehyskunnassa. Päivähoitopaikat on pystytty järjestämään tarvitseville.

JAANA SAVOLAINEN / Helsingin Sanomat



08-10-2005
HS luonnosteli 45 kunnan Suomen

Kansalaisten peruspalvelut voisivat hoitua 45 suurkunnan varassa, kertoo Helsingin Sanomien tekemä selvitys. Uusi kuntajako luonnosteltiin kartalle muun muassa työssäkäyntialueiden, seutukuntien ja muiden luontaisten asiointiyhteyksien pohjalta. ...

Helsinki olisi yli miljoonan asukkaan suurkaupunki. Nyky-Helsinkiin yhdistyisivät niin Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi kuin Sipookin. Liitoksen edut olisivat muun muassa maankäytön, elinkeinopolitiikan ja asutuksen järkeistämisessä.



25-10-2005
Vapaavuori hämmästelee Paras-hankkeen lähtöasetelmaa
IKK, 25.10.2005

Helsingin kaupunginhallituksen ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä niin sanotun Paras-hankkeen lähtöasetelma on pääkaupunkiseudun näkökulmasta hämmentävä.

- Koko hanke on lähtenyt liikkeelle pienten ja meitä syrjäisempien kuntien näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kuitenkin lähtökohtaisesti - väestöpohjaltaan, rakenteellisesti ja taloudellisesti - riittävän vahvoja pystyäkseen selviytymään nykyrakenteilla, Vapaavuori sanoi tiistaina.

Hänen mielestään kokonaisuus ei pääkaupunkiseudunkaan osalta kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

- Valtion toimesta paineet kuntien välisen tulontasauksen jyrkentämiseen ovat olleet vahvoja. Nettomaksajan roolissa olevan pääkaupunkiseudun selkeä etu on, että hallitus onnistuu tervehdyttämishankkeessaan valtakunnan tasolla, Vapaavuori sanoo pitäen mahdottomana, että pääkaupunkiseutu joutuisi uudistuksen maksumieheksi. ...

Vapaavuori uskoo vapaaehtoisiin yhteistyöjärjestelyihin ja vaatiikin, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ on otettava tosissaan. Hän peräänkuuluttaa myös YTV-aluetta laajemman yhteistyön tarvetta. Vapaavuoren mielestä Helsingin metropolialueen tulisi laajeta luontevasti myös Helsingin niemeltä itään päin.

- On täysin mahdotonta ajatella, että Sipoo ja varsinkaan sen läntiset osat eivät tulisi jatkossa elimellisesti olemaan osa alueen urbaania yhdyskuntarakennetta. Pahoin pelkään, ettei esillä ollut Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton yhdistäminen, ole tältä osin riittävä toimenpide, hän arvelee.


11-01-2006
Suur-Helsinki ei innosta valtuustopuheenjohtajia

Esitys Suur-Helsingin perustamisesta ei saa kannatusta Espoon, Kauniaisten eikä Sipoon valtuustojen puheenjohtajilta.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) suhtautuu uuden suurkunnan perustamiseen varauksellisesti, mutta hän kannattaa neljän suurimman kunnan yhteistyön tiivistämistä "tavalla tai toisella". ...

Esitys Sipoon pilkkomisesta ei saa tukea Sipoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Kristina Lyytikäiseltä (r). Sipoo haluaa pysyä itsenäisenä kuntana.

"Sipoo on täysin elinvoimainen kunta, jossa on hyvä väestönkasvu ja veropohja. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, sitä voidaan tehdä nykyisissä puitteissa pääkaupunkiseudulla", Lyytikäinen perusteli.

STT


Suur-Helsingin perustaminen sai vahvan tuen Helsingin valtuustossa

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistäminen sai voimakkaan tuen Helsingin valtuustossa keskiviikkoiltana.

Voimakkaimmin yhdistämisen puolesta puhui suurin puolue kokoomus.

Helsingin valtuusto piti keskiviikkona ylimääräisen istunnon, jossa käytiin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä lähetekeskustelu.

"Ensimmäisenä vaiheena tiivistyvä vapaaehtoinen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien välillä on erittäin kannatettava ja hyvä asia. Varsinaisena tavoitteena on pidettävä pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä", vaati kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Suvi Rihtniemi.

Kokoomus kannattaa peruskuntamallia. "Emme kannata uusia seudullisia tai alueellisia hallintorakenteita", Rihtniemi ilmoitti.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) esitti Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Sipoon länsiosan yhdistämistä uudeksi suurkaupungiksi. "Helsingin pitää jo kokonsa vuoksi vetää tätä hanketta", Vapaavuori ilmoitti.

Vapaavuoren mukaan läntinen Sipoo tulisi joka tapauksessa liittää Helsinkiin, vaikka laajempi kuntaliitos ei onnistuisi. ...

Pienistä ryhmistä Rkp suhtautui kuntaliitoksiin kriittisesti. Ryhmäpuheen pitänyt Jan Oker-Blom epäili miljoonakunnan tuovan mukanaan valtavan demokratiavajeen.

Sisäministeriö on pyytänyt pääkaupunkiseudun kuntia antamaan selvityksen kuntauudistuksesta helmikuun puoliväliin mennessä.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


14-01-2006
Helsinki ja Sipoo täysin eri mieltä Sipoonkorven rakentamisesta

Helsingin kaupunginjohataja Jussi Pajunen ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapasivat perjantaina Länsi-Sipoon metsässä.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä Vuosaaren sataman avaamisen myötä pääkaupunkiseudun rakenteessa tapahtuu merkittävä painopisteen muutos kohti itää.

"Koko Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta Sipoo ei ole ollut kehityksessä mukana. Sipoo on ollut irrallaan pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta.

Ei ole järkevää, että pääkaupunkiseudun, Helsingin, Vantaan ja Keravan rajalta alkaa tällainen erämaa", Pajunen toteaa.


Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoman mukaan Sipoo haluaa säilyttää kunnan länsirajalla olevan yli 7 000 hehtaarin kokoisen Sipoonkorven talousmetsänä. Helsingin maanomistuksista merkittävä osa on juuri siellä.

Pajunen laskeskelee, että Helsinki omistaa noin viisi prosenttia Sipoon pinta-alasta. "Maaomistukset ovat juuri niillä alueilla, joihin suurin kehityspaine kohdistuu."


Helsingin kaupunginjohtaja pitää myös Sipoon kahden prosentin väestönkasvua aivan riittämättömänä. "Sehän on vain 360 ihmistä vuodessa!"

Pajunen muistuttaa mittakaavasta: koko Helsingin seudun kokonaisasunnontarve on 15 000, pitkällä aikajänteellä jopa 50 000 asuntoa.

"On kestämätön tilanne, että koko tämä kasvupaine kohdistuu vain länteen ja pohjoiseen, ja itä on täysin sivussa."

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


13-02-2006
Manninen ei halua pakkotoimia
HJ, 13.2.2006

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kiistää kolumnissaan keskustan verkkosivuilla väitteet, että hän suhtautuisi myönteisesti erilaisiin pakkotoimiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa.

- En hyväksy sen enempää kuntien pakkoliitoksia kuin palveluiden pakkokilpailuttamistakaan. Kannustavia sanoja sekä liitosten että kilpailun puolesta olen kyllä käyttänyt ja aion käyttää vastakin, Manninen hehkuttaa


Mannisen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ainoa tavoite on palvelujen turvaaminen kohtuullisella verorasituksella. Hän vakuuttaa, että mitään muita tarkoitusperiä, kuten itseisarvoista myrkimystä kuntien lukumäärän vähentämiseen, sillä ei ole.



Fallet Sibbo

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar