Tragiska vanföreställningar. Den 7 juni 2009


På ledarsidan i i dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en kolumn med rubriken "Peruutusvaihteeton metropoli". Artikeln, som är skriven av ledarskribenten Esko Nurmi, handlar till stor del om Sibbos beslut att byta landskapsförbund. Jag återger här början av Nurmis kolumn:

Päättyvän viikon maanantaina Helsingin seudun yhteistyörakenteita vietiin kohti uudistuksia. Samalle päivälle sattui tästä aihepiiristä kolme uutista.

Espoo kertoi tilanneensa koko metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä koskevan tutkimuksen. Vantaan kaupunginhallitus esitti, miten edetä seutuhallintovaihtoehtojen sekä Helsingin ja Vantaan yhdistymisen etujen ja haittojen selvittämisessä. Kolmas päätös syntyi Sipoon valtuustossa, joka ehdotti valtioneuvostolle kunnan siirtoa Itä-Uudenmaan maakunnasta Uudenmaan maakuntaan.

Sipoon päätös oli näistä kolmesta vähiten maailmoja syleilevä: se muuttaa nopeassa tahdissa käytännön elämää. Uudenmaan liitto on omalta osaltaan jo ehtinyt suostua Sipoon liittymiseen, jonka on määrä tapahtua jo ensi vuoden alusta.

Sipoo pääsee hyppäämään mukaan Uudenmaan maakuntakaavan tänä vuonna käynnistyneeseen uudistukseen. Maakuntakaavalla varmistetaan, että yhdyskuntarakenne jatkuu järkevästi Sipoon ja sen läntisten naapurien - ennen muuta Helsingin, Vantaan ja Keravan - rajojen yli.

Sipoolle oli traumaattinen kokemus, kun sen lounainen nurkka liitettiin Helsinkiin tämän vuoden alusta. Pakkoliitos on kuitenkin vaikuttanut siihen, että Sipoo näyttää kääntyneen kasvun tielle. Se näkee roolinsa uudessa valossa pääkaupunkiseudun kupeessa, johon suuntaan muuten Porvookin Sipoon takaa rakentaa yhteistyöakselia.

Sipoossa poliitikkojen vähemmistö oli maakunnan hitaamman vaihdon kannalla. Mieluusti olisi nähty, että Itä-Uudenmaan kunnat olsivat tässä asissa neuvotelleet porukassa. Nyt jäljelle jäävä Itä-Uusimaa joutuu meittimään, mikä on sen tulevaisuus itsenäisenä maakuntana. Veikkaan, että hyvin rajallinen.

I gårdagens nummer av Borgåbladet ingick ett helt uppslag om Östra Nylands förbunds 50-års jubileumsfestligheter. På plats var Mari Kiviniemi, som i sitt festtal i praktiken förespråkade en upplösning av förbundet. Östra Nylands förbund kan sägas ha grundats för endast drygt tio år sedan, men landskapsförbundet är en fortsättning på Östra Nylands regionplaneringsförbund, som grundasdes 1959. På motsvarande sätt firade Nylands förbund sitt 50-års jubileum år 2006, eftersom det då hade gått 50 år sedan Helsingfors regionplaneringsförbund grundades. (Se "'Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946 - 2006'. Den 18 oktober 2007".) Det landskapsförbund som kommunfullmäktige i Sibbo tidigare i veckan beslutit att Sibbo skall bli medlem i är inte ett speciellt nyländskt förbund. Namnet "Nylands förbund" fick landskapsförbundet efter att först Kyrkslätt och sedan de övriga västnyländska kommunerna gick med i förbundet. (Pekka Myllyniemi har i sin Sibborapport sammanfattat förbundets historia - i ett avsnitt som han naturligtvis plagierat.)
Sibbos beslut att lämna Östra Nylands förbund är i hög grad en följd av förlusten av sydvästra Sibbo. I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår en artikel med rubriken "Sipoo haluaa Uudenmaan liitton ensi vuoden alusta". I artikeln referesas diskussionen om förbundsfrågan vid senaste kommunfullmäktigemöte. Jag återger här några rader ur artikeln:

Rainer Karlsson (r) oli sitä mieltä, että liittyminen ei anna Sipoolle mitään etuja, eikä Sipoolla ole jatkossa kontrollia sen suhteen mitä kunnassa tapahtuu.
- Ei kyse ole siitä mitä voimme saada, vaan Sipoon uskottavuus on kyseessä. Lounais-Sipoon menettäminen osoitti, että silloin meillä ei vielä ollut uskottavuutta, totesi Clara Lindqvist (ysi). ...
Bo Melander (r) muistutti Uudenmaan liiton ajaneen Sipoon palasiksi pistämistä. ...
Monika Hämäläinen (ysi) totesi sydämen sanovan, että pitää kielen takia tulee pysyä Itä-Uudenmaan liitoss, mutta järki sanoo toista.
- Pelastetaan Sipoo. Ei kielen takia kannata tehdä tällaista päätöstä. Lounais-Sipoo menetettiin juuri sen vuoksi, että oltiin liikaa itään päin kääntyneitä.

Det är i hög grad de av Lindqvist och Hämäläinen representerade lögnerna och vanföreställningarna som driver mig att fortsätta mitt bloggskrivande, fastän jag flera gånger beslutit mig för att sluta.


Fallet Sibbo

Google+ Followers