Sakkunniga domare. Den 14 juli 2009

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en insändarartikel av JP Roos, som är professor i socialpolitik. Jag citerar ur artikeln, som har rubriken "Finland behöver en författningsdomstol":

Riksdagens grundlagsutskott brukar höra sakkunniga, det vill säga professorer eller högt uppsatta jurister. Dessa utgör på så sätt en informell grundlagsdomstol och är ovilliga att förlora sina positioner som inofficiella domstolsmedlemmar. De sakkunniga kan väljas och vrakas: utskottet behöver inte alltid använda samma sakkunniga varför dessa måste vara relativt försiktiga i sina ställningstaganden för att kunna fortsätta. De som inte vill göra kompromisser kan lätt bli ogiltigförklarade. "Domarna" är alltså inte oberoende.

Roos är delvis ute i samma ärende som Kaarlo Tuori i sin artikel "Sipoo-päätös rikkoi itsehallintoa vastaan" i Helsingin Sanomat den 17 februari 2008. (Se "Frågor större än en korvkiosk. Den 17 februari 2008".) När några partiordföranden så bestämmer kan lagen inklusive grundlagen köras över. De juridiska experterna står i ett beroendeförhållande till den politiska makten. Det kan tilläggas att även domare i högsta förvaltningsdomstolen regelbundet av så väl grundlagsutskottet som av ministerier anlitas som sakkunniga.

Fallet Sibbo handlar inte bara om en korvikiosk, så som Tuori så fyndigt uttryckte det i en pik riktad till Kai Kalima. Fallet Sibbo är ett prov på hur långt domarna eller förvaltningsråden kan gå för att vara de politiska makthavarna till lags.

Statminister Matti Vanhanen skriver idag på sin blogg att han är sårad över misstankarna om att det finns ett samband mellan centerns valfinansiering och snöskoterfabriken i Rovaniemi. Då utredningsman Pekka Myllyniemi i december 2006 överlämnade sin utredning till Vanhanens partikamrat, dåvarande kommunminister Hannes Manninen sade Manninen att misstankarna om att utredningmannen var partisk var "sårande". Manninen måste dock redan vid detta tillfälle ha vetat att utredningsmannen direkt kopierat Helsingfors egen utredning.

Yahoo! har idag i princip stängt tjänsten 360, där jag ännu i våras bloggade. Ironiskt nog fungerar min blogg på adressen http://360.yahoo.com/wadenstrom nu bättre än på länge. Däremot fungerar mina sidor på Yahoo! Geocities inte som det var tänkt efter att de "frusits ner". På sidan "Fallet Sibbo" (www.wadenstrom.net/sibbo) länkar jag därför igen tillfälligt till de äldre inläggen på originaladressen på Yahoo! 360. Bara jag hinner kommer jag att byta ut länkadresserna, så att de leder till denna nya blogg på Blogspot. Egentligen är sidan "Fallet Sibbo" numera lite överflödig då samtliga inlägg även kan nås via blogaarkivet på min nya blogg. Dessutom syns nya inlägg inte genast på sidan "Fallet Sibbo", eftersom jag fört vid lämligt tillfälle uppdaterar sidan för hand med textredigerare.

Rikspolitik. Den 13 juli 2009

Ändringen av kommunindelningen i Tavastehusregionen och fallet Hattula har varit en lite känslig fråga, inte minst på grund av jämförelserna med fallet Sibbo. I mitt inlägg "Inget nytt Sibbo. Den 7 september 2007" citerade jag ur Helsingin Sanomats artikel "Suur-Hämeenlinna hamuaa viidennestä Hattulan kunnasta" från den 28 augusti 2007. Artikeln bygger på Tavastehus fullmäktigemöte dagen innan. Jag återger här en annan del av artikeln:

Hämeenlinnan valtuusto hyväksyi liitosesitykselle kaksi vaihtoehtomallia, joiden pohjalta edetään. Sisäministeriö ei kuitenkaan halua esitystä osakuntaliitoksesta, mikä on yllättänyt suurkunnan valmistelijat.

"Yllätyshän se oli, kun ministeriön virkamies soitti perjantaina ja kehotti luopumaan osaliitosesityksestä", Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén sanoo. "Kyllä kunnilla täytyy olla oikeus tehdä esityksiä omassa asiassaan."

Ministeriön puuttumisesta kuntien päätöksentekoon kertoi maanantaina Aamulehti. Kun osaliitos on päätetty toteuttaa Sipoon ja Helsingin välillä, miksei sitä voisi toteuttaa muuallakin, Hellstén kysyy.

Hämeen Sanomat publicerade samma dag under rubriken "Näkyvissä vakinaisia kaupunginjohtajia" en artikel där det rapporteras från ovannämnda fullmäktigemöte. Jag citerar:

Eniten valtuutettuja kuohutti sisäasiainministeriön puuttuminen Hämeenlinnan itsemääräämisoikeuteen. Halllitusneuvos Arto Sulonen sattui soittamaan kaupunginjohtaja Hellsténille, kun lähes koko kaupunginhallitus oli paikalla ja kuuli keskustelun.

Se ymmärrettiin niin, että ministeriö yritti estää Hämeenlinnaa viemästä raja-asiaa koskevaa päätösesitystä valtuustoon.

- Tämä on isoa valtakunnan politiikkaa. Aivan ennenkuulumatonta sekaantumista kaupungin päätöksentekoon, kuului tuomio valtuuston molemmilta laidoilta.

Bilden nedan, som är ur Uusi Suomis nyhetsförmedling, har ingenting med fallet Hattula att göra.

Fallet Sibbo

En annan byggde sitt hus på lösan sand. Den 12 juli 2009

Jag har i mina inlägg "Tillfälliga utrymmen. Den 3 mars 2009", "Elevupptagningsområde. Den 9 mars 2009" och "Specialutrymmen. Den 15 mars 2009" förundrat mig över hur svårt Helsingfors stad har haft att bestämma sig för hur man skall ordna skolundervisning för de finskspråkiga sjundeklassisterna inkommande läsår. I inlägget "Zachrisbackens högstadium. Den 15 juni 2009" kunde jag emellertid bekräfta att man för ändamålet rest ett par baracker med några meters mellanrum vid Zachrisbackens skolcentrum. Nu ser det emellertid ut som om man även skulle ha svårt att bestämma sig för var dessa baracker skall stå. Bilden nedan är tagen igår.

Fallet Sibbo

Arkiverat: Centern. Den 11 juli 2009

nyckelord: Centern

Centern utgör fortfarande en garant för små landsortskommuner i Finland, men i fallet Sibbo bröt partiet mot sina principer. Att Centern med sitt agerande i fallet Sibbo ville stärka partiets ställning i Helsingfors är endast en liten del av förklaringen. I själva verket torde endast ett fåtal Centerpolitiker veta varför förre kommunministern Hannes Manninen gick in för en inkorporering av sydvästra Sibbo. Som invigda kan jag utöver Manninen endast nämna Matti Vanhanen och Mari Kiviniemi. Därtill är det troligt att Kommunförbundets styrelseordförande Pekka Nousiainen var invigd i kopplingen mellan lösningen på Sibbofrågan och överenskommelsen om kommunreformen. Om Centerns valfinansiering inte har tålt dagsljus, så har minsann inte Manninens och Vanhanens agerande i fallet Sibbo gjort det heller. Dess värre har Helsingin Sanomat med flere medier bedrivit underökande journalistik då det gäller valfinansieringen, men inte just alls i fallet Sibbo. Speciellt har medierna försummat att granska just Centerns roll i fallet Sibbo.

I fallet Keva har kommunminister Mari Kiviniemi och regeringsrådet Arto Sulonen, som ansvarar för övervakningen av Keva, hamnat i rampljuset. I fallet Sibbo fick de mygla utan någon större medieuppmärksamhet. Bilden nedan är ur onsdagens Hbl.

Fallet Sibbo

Diskussion om Sandhamn. Den 10 juli 2009

I ett par inlägg tidigare denna vecka har jag lyft fram Sandhamns och Risto Rautavas betydelse i fallet Sibbo. Diskussionsprotokollet från Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 16 mars 2005 är mycket upplysande i detta sammanhang. Jag harciterat ur diskussionsprotokollet förut på på denna blogg, men här skall jag återge lite mera ur diskussionen som fördes om Sandhamn. Det kan noteras att Hannele Luukkainen (bilden uppe till vänster) 2005 ännu inte hade hoppat av från De gröna till Samlingspartiet. Notera att Luukkanen ännu 2005 föreslår att Helsingfors med staten byter ut mark i Sibbo mot Sandhamn. Även Arto Bryggare kommenterar möjligheten att flytta försvarsmaktens verksamhet från Sandhamn till Sibbo. Det var ju för detta ändamål som Helsingfors ursprungligen har gjort markaffärer i Sibbo. Slutresultatet blev dock närmast det rakt motsatta.

Valtuutettu Luukkainen

Helsingin saaristossa on yhteensä 283 saarta ja luotoa. Näistä valtio omistaa 75 kpl - joukossa lähes kaikki ulkosaariston suurimmat saaret - kattaen liki 60 % saarten maa-alasta. Puolustusvoimien massiivinen maanomistus paitsi estää ihmisiä käyttämästä saaria myös rajoittaa veneilyreittejä, koska suuri osa itäisen Helsingin merialueesta on varattu kovapanosammunnoille.

Valtio on suunnittelemassa joidenkin varuskuntien lakkauttamista. Santahaminan varuskunta ei kuitenkaan näytä vielä olevan lakkautettavien listalla. Kyseenalaistamatta Suomen itsenäistä puolustusta on syytä kyseenalaistaa kovapanosammuntojen ja ammusvarikon tarpeellisuus miljoonan asukkaan metropolin sydämessä. Santahaminan varuskunnan lakkauttamisen myötä Helsinki saisi kipeästi tarvitsemaansa maata asumis- ja virkistyskäyttöön.

Kysyn, aikooko kaupunginhallitus osaltaan edesauttaa Santahaminan varuskunnan lakkauttamista ja lisäksi ryhtyä pikaisesti maanvaihto- ja maanostoneuvotteluihin valtion kanssa, jotta sen omistamia saaria saataisiin kaupunkilaisten virkistyskäyttöön?


Vs. kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Helsingin kaupunkisuunnittelussa on varauduttu siihen, että Santahamina voi vapautua sotilastoiminnasta kokonaan tai osittain muuhun käyttöön.

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa Santahamina on varattu sotilasalueeksi ja lisäksi alueeksi A, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois. ... Santahamina on kooltaan noin 400 ha:n suuruinen ja perustamisolosuhteiltaan erinomainen alue, joka soveltuu hyvin tulevaan mahdolliseen kaupunkirakentamiseen. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä Santahaminaa tutkittiin asunto-, toimitila- ja virkistyskäyttöön.

Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu uusi metron varaus Pasilasta Meilahden kautta Töölöön ja siitä Kamppiin sekä edelleen Helsingin keskustaan ja keskustasta Katajanokan kautta Laajasaloon. Laajasalossa metron varaus kääntyy kohti Santahaminaa. Varauksen päähän on merkitty nuoli osoittamaan metron mahdollista jatkamista Santahaminaan. Yleiskaavan valmistelussa metron linjausta tutkittiin Santahaminaan. Metro välillä Kamppi-Santahamina maksaisi alustavien kustannusarvioiden mukaan noin 635 milj. euroa. ...

Varuskuntien lakkauttaminen on valtion asia. Kaupunki suhtautuu kuitenkin avoimesti mahdollisiin asian tiimoilta esitettäviin neuvottelupyyntöihin. ...

Saarten hankintaa ja maanvaihtoa vaikeuttaa yleisemminkin se, ettei valtiolla ole kaupungin omistamalle maalle kohdistuvia tarpeita.


Valtuutettu Luukkainen

Olen pettynyt vs. kaupunginjohtajan Saurin vastaukseen, koska siinä oli, että valittu passiivinen strategia. Kyse oli siitä, että ikään kuin, että Santahamina voi vapautua. ...

Nythän on tilanne sellainen, että juuri tällä hetkellä, kun meillä on Kepu-vetoinen hallitus, joka on Helsinki-vihamielinen hallitus, niin nythän olisi hyvä tilaisuus käyttää hyväksi tätä Kepu-vetoisen hallituksen Helsinki-vihaa ja tarjota itse aktiivisesti tällaista mahdollisuutta, että tältä alueelta voisi jotain valtion toimintoja lopettaa ja lakkauttaa, joka olisi kaupungin edun mukaista.

Ja vaihtomerkkeinä ja pelimerkkeinä, kun tänään on käsittääkseni puolustusministeriö oman ehdotuksensa tehnyt, niin siinä pääkaupunkiseudulta, tai Helsinki-seudulta, on esitetty lakkautettavaksi Hyrylän varuskuntaa. Miksei voisi tehdä vaihtarin sitten niin, että tarjotaan, että lakkautetaan Santahamina ja pidetään Hyrylä hengissä ja siirretään Santahaminan toimintoja sitten Hyrylän seudulle?

Toinen pelimerkki, mitä voisi tässä vaihdossa käyttää, on Helsingin Sipoossa olevia maa-alueita. Siellähän on hyvin paljon Helsingin kaupungin omistamia maita, joita voisi käyttää maavaihto-operaatiossa ja näissä kuvioissa.

Tämä asiahan ei etene, jos Helsinki jää vain paikalleen passiivisesti istumaan ja antaa tämän tyyppisiä vastauksia kuin vs. kaupunginjohtaja Sauri äsken antoi. Nimenomaan kaupungin pitää tässä ottaa nyt aktiivinen rooli ja käyttää tätä tilaisuutta hyväksi. Tämähän on ainutlaatuinen tuhannen ekun paikka tehdä tässä nyt jotain juuri tässä ja nyt ja lähitulevaisuudessa ja nopeasti.


Valtuutettu Kalima

Tämä on mitä ajankohtaisin asia. Mielestäni tätä tilannetta ei nyt saisi päästää käsistä, kun puolustusministeriö on näyttänyt vihreätä valoa ja sanonut, että pitää istua saman pöydän äärelle.

Mielestäni tuo vastaus ei niin huono ollut. Siinähän kävi ilmi, että valtiolla on valtava määrä myöskin muita saaria, jotka voitaisiin saada tehokkaampaan käyttöön.

Oma käsitykseni on se, että suurelta osin puolustusteknisesti ja -strategisesti tuo paikka on vanhentunut. Enää ei tarvita sellaista rannikkopuolustusta välittömästi pääkaupungin edessä. Se voi sijaita nyt muuallakin kuin aikaisemmin. ...

Se ei ole enää nykyaikaisen kaupungin olosuhteiden mukaista, että öisin jytisee kovin voimakkaasti. Siinä mielessä se on ihan ympäristösyistäkin järkevää, että siirrettäisiin tuo toiminta pois ja se tulisi kaupungille.


Valtuutettu Rautava

Valtuutettu Luukkaisen tekemä kysymys oli samankaltainen, minkälaisen aloitteen hän teki vuonna 1999, ja silloin siihen myös on pääesikunnan suunnalta vastattu. Sinänsä Santahaminan osalta ei mikään ole käsittääkseni muuttunut näinä aikoina. Täällä mm. todetaan, että "Puolustusvoimat arvioi jatkuvasti ja kriittisesti hallinnassaan olevien rakenteiden ja maa-alueiden tarvetta." Ja tänään, kun on julistettu näitä päätöksiä, niin niissä puheenvuoroissa, joita on käytetty, niin Santahaminassa oleva Kaartin Jääkärirykmentti kuuluu samalla tavalla kehitettävien joukkojen joukkoon kuin meidän valmiusprikaatimme tässä isänmaassa.

Näin ollen lisäksi pitää muistaa se, että tässähän nyt sanotaan, että elämme täällä miljoonan ihmisen metropolialueella. Yksi sellainen hyvä kysymys on, että eikö myös miljoonan ihmisen metropolialue tarvitse oman varuskunnan ja oman joukkonsa, varsinkin kun Hyrylässä toiminta loppuu ja se siirtyy Hämeenlinnan suuntaan? Elikkä helsinkiläisille on merkittävä arvo siinä mielessä Santahaminalla ja Kaartin Jääkärirykmentillä, että se on yksi palveluspaikka pääkaupunkiseudun varusmiehille, jotka sitten puolustavat tällä tavalla omaa kotiseutuaan.

Keskustelu, jota tästä käydään, on populistista, aika huolimatonta huulenheittoa, joka ei perustu mihinkään realismiin. Keskustelu kannattaisi pistää todellisiin vaihtoehtoihin ja esimerkiksi avaamalla Sipoon rajan niin, että Helsingin maa-alueet saataisiin siellä asuntokäyttöön.


Valtuutettu Vapaavuori

On vähintäänkin merkillistä, että puolustusministeri - joka tosin on kaukaa Savosta - on viikon aikana, saman viikon sisällä ensin lakkauttanut Helsingin Ilmatorjuntarykmentin - joka on Hyrylässä - ja sitten esittää Helsingin alueella olevan varuskunnan lakkauttamista.

Kaiken kaikkiaan tulee sellainen vaikutelma, että tässä on kyse kepulaisen hajasijoituksen ja vihreiden pasifismin epäpyhästä allianssista, joka pitäisi jättää omaan arvoonsa.

Kysymys Santahaminasta ei ole ajankohtainen. Keskustelu on ennen aikaista ja tarpeetonta. Helsingillä ei ole mitään syytä kiirehtiä mitään neuvotteluja tämän asian suhteen. Meillä on tuore yleiskaava. Meillä on tuore maakuntakaava. Meillä on vapautumassa isoja alueita asuntotuotantoon. Helsingillä ei ole siinä mielessä pulaa tämäntyyppisestä maasta eikä edes olisi käyttöä sille lähiaikoina.


Valtuutettu Arhinmäki

Arvostan komentaja Rautavan näkemyksiä, koska hänellä on korkea sotilasarvo. Aikaisempi majuri Rautava oli Che Quevaran tasoinen, mutta nyt hän on jo korkeampi kuin Che Quevara, joten hänen pitää olla suuri herra. Tästä huolimatta pidän vähän omituisena, että hän leimaa pyrkimykset siirtää Santahaminasta joukko-osastoja pois populistisiksi ja epärealistisiksi, koska hän silloin mm. puolustusministeri Seppo Kääriäisen leimaa populistiksi ja epärealistiksi. Päinvastoin, nyt on kerrankin kunnollinen mahdollisuus tehdä järkeviä päätöksiä, nimittäin tänään puolustusministeri Seppo Kääriäinen on julkistanut, että lakkautettavat varuskunnat ovat Hyrylä ja Mikkelissä Savon Prikaati.

Nyt olisi syytä esittää Helsingin suunnalta ehdotus siitä, että Kaartin Jääkärirykmentti siirtyisi Santahaminasta Hyrylään. Ajallisesti matka Helsingin keskustaan on käytännössä sama Hyrylästä kuin kahden, kolmen sillan takaa Santahaminasta. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuustoryhmä onkin jättänyt tänään kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa pyydetään kaupunginhallitusta tekemään välittömästi puolustusministeriölle esityksen selvitystyön aloittamisesta Kaartin Jääkärirykmentin varuskunnan siirtämisestä Santahaminasta Hyrylään ja on tässä tarkoituksessa yhteydessä myös Tuusulan kuntaan. Eli nyt kun Seppo Kääriäinen on avannut mahdollisuuden tähän asuinrakentamiseen Santahaminaan ja toisaalta Hyrylästä on vapautunut tiloja, niin tässä meillä on tuhannen taalan paikka, joka kannattaa käyttää hyväksi.


Valtuutettu Sumuvuori

On ollut ilahduttavaa kuulla, miten moni täällä on esittänyt saman idean, jota me Rauhanliikkeessä olemme pohtineet jo ainakin kaksi päivää eli Santahamina Hyrylään. ...

Suurin osa Santahaminasta olisi saatava asuin- ja virkistyskäyttöön, mutta en vihreänä pasifistina ole esittämässä, että Puolustusvoimilta vietäisiin tuhkatkin pesästä. Itse olen sitä mieltä, että Maanpuolustuskorkeakoulu voi hyvin jatkaa Santahaminassa ja samoin merivalvontaan liittyvät tutka- ja kuunteluasemat voi säilyttää siellä aidattuna ja vartioituna.

Täytyy muistaa, että Seppo Kääriäisen visio Santahaminan kehittämisestä pohjautui siihen, että asuin- ja varusmiestoiminnot pystyisivät olemaan siellä rinnakkain. Se ei ole realismia. Se on erittäin huono idea. Mutta nyt kun Kääriäinen on avannut tämän pään näille neuvotteluille, niin näkisin, että Helsingin kaupungin täytyy ottaa oma neuvotteluosapuoli tosissaan ja lähteä aktiivisesti matkaan, niin kuin valtuutettu Luukkainenkin täällä esitti.

Haluaisin vielä todeta, että valtuutettu Kalima esitti erittäin hyvin Santahaminan ongelmallisuuden pääkaupunkiseudun puolustuksen osalta. Se on todellakin kahden sillan takana kaukana mantereesta. Konkreettisesti se olisi erittäin toimintakyvytön, jos tänne oikeasti iskettäisiin.


Valtuutettu Bryggare

Asia ei ole varmasti kovinkaan yksinkertainen. Esimerkkinä Hyrylän varuskunnan alue ei millään tavalla riitä näihin vaihtokauppoihin. Tietysti puolustuspolitiikkaa pitää tehdä - niin kuin täällä valtuutettu Rautava sanoi - ajassa ja on pohdittava kaikkea sitä mitä tällä seudulla tarvitaan. En usko siihen, että tältä seudulta poistuu missään vaiheessa itsenäisen Suomen historiasta Puolustusvoimien aluetta. Mutta missä se on, se on toinen kysymys.

Toivon, että Helsingin kaupunki on aktiivinen neuvotteluissa Puolustusvoimien kanssa siitä, millä tavalla Santahaminan asuinkäyttö voidaan jollakin aikataululla mahdollistaa. ...

Toivon, että tästä asiasta keskustellaan kiihkottomasti ja ymmärretään myös ne tarpeet asumisen suhteen. Meillä on alueita tällä Helsingin suurella alueella, jossa näitä ratkaisuja voidaan pohtia. Hankalaa tässä asiassa on tietysti loppujen lopuksi raha. Uuden varuskunnan perustaminen esimerkiksi Sipooseen ei ole ihan helppo juttu.


Valtuutettu Soininvaara

Minun täytyy sanoa, että valtuutettu Vapaavuoren ilmoitus, että Helsingillä on yllin kyllin rakennusmaata ja asuntotuotantoon eikä se tarvitse sen takia 300 ha:n lisäystä on käsittämätön. Luulen, että siihen tullaan törmäämään aika monen kaavariidan yhteydessä. Silloinhan meillä ei ole mitään motivaatioita kaavoittaa oikeastaan yhtään mitään, koska rakennusmaata joka tapauksessa on yllin kyllin olemassa.

Minun käsitykseni tästä tilanteesta on aivan toisenlainen. Pääkaupunkiseutu hajautuu voimakkaasti, koska Helsingillä ei ole riittävästi rakennusmaata. Sen takia mielestäni olisi kiire saada osa Santahaminasta asuinkäyttöön.

Minun käsitykseni tästä Seppo Kääriäisen aloitteesta on se, että silloin tietenkään Puolustusvoimien harjoittelumaasto ei voi sijaita Santahaminassa, mutta siellä voi totta kai sijaita tutka-asemia, kuunteluasemia, rannikkotykistö, ilmatorjuntaa ja sitten Kadettikoulu - vai mikä? - Maanpuolustuskorkeakoulu.

Helsingin tulisi ehdottomasti olla tässä asiassa aloitteellinen. Jos meillä on nyt erimielisyys valtuuston enemmistön ja virkamiesjohdon välillä, niin melkein pitäisi teettää valtuustolla päätös siitä, mikä on kaupungin kanta tässä asiassa.


Valtuutettu Hellström

Toivon, että kaupunki lähtee aktiivisesti neuvottelemaan valtion suuntaan siitä, että Santahamina viimein saataisiin siviilikäyttöön ja asumiskäyttöön.

Tuntuu siltä, että valtio on halukas hajasijoittamaan kaiken sen, mistä Helsinki ei halua luopua ja haluton siirtämään sitä, mistä olisimme valmiita luopumaan. Samahan koskee Malmin kenttää, jolle ei toista paikkaa näytä löytyvän millään.

Nyt olisi oiva tilaisuus muidenkin varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä lopettaa Santahamina, koska rahaa tuntuu olevan vähän ja muitakin varuskuntia lakkautetaan. On ylipäänsä ihmeellistä, miten voi olla varaa pitää näin kallista varuskuntaa yllä siinä vaiheessa, kun muitakin joudutaan lakkauttamaan.


Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Kun keskustelu tähän mennessä on käyty lähinnä tiedotusvälineitten palstoilla, on varmaan viisainta, että odotan, että asiasta varsinaisesti vastaava kollegani saapuu kaupunkiin, minkä jälkeen istumme hänen kanssaan alas ja katsomme, mihin toimiin tähänastinen keskustelu mahdollisesti antaa aihetta.

Fallet Sibbo

Arkiverat: Risto Rautava. Den 9 juli 2009

nyckelord: Rautava

Risto Rautava är någonting av en doldis i fallet Sibbo. När det begav sig 2005-2006 var Rautava, som varit kommendör i Sandhamn, stadsstyrelsens representant i stadsplaneringsnämnden. Sedan dess har Rautava blivit ordförande i stadsplaneringsnämnden och ordförande för den samlingspartistiska fullmäktigegruppen. Nu är han även aktuell som ny stadsstyrelseordförande. Ur Rautavas synvinkel torde Sibbofrågan framför allt ha handlat om hur Sandhamn kunde förbli i militärt bruk. Det var kanske bara ett sammanträffande att Sandhamn blev aktuellt för bostadsbebyggelse samtidigt som kommunreformen, men frågan är om Helsingfors hade krävt en anslutning av sydvästra Sibbo till Helsingfors, ifall inte Rautava hade föreslagit ett "öppnande" av Sibbogränsen som ett alternativ till bostadsbebyggelse på Sandhamn.

Fallet Sibbo

Rekreationsområden. Den 8 juli 2009

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Östersundomiin virkistysalueita merenrannasta Sipoonkorpeen". Jag citerar ur artikeln:

Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen tuleville asukkaille suunnitellaan virkistysmahdollisuuksia niin merenrantaan, peltoaukioille kuin Sipoonkorpeenkin. Helsingin teettämässä maisemaselvityksessä ehdotetaan muun muassa ulkoilureittejä merenrannalle ja ylängön pienten lampien hyödyntämistä kalastamiseen. ...

Tämän vuoden alusta Helsinkiin liitetty alue on runsaat 29 neliökilometriä. Siitä kuuluu Natura-alueeseen noin kolme neliökilometriä. Liitosalueella sijaitsevat muun muassa Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet.
Selvitysalueella on rantaviivaa noin 24,5 kilometriä. Rannasta 12 kilometriä on Natura-alueella ja yli yhdeksän kilometriä asuttua rantaa, jota ei voi käyttää jokamiehenoikeudella.
Östersundomiin suunnitellaan asuntojen rakentamista vähintään 30 000 asukkaalle. Työpaikkoja on Helsingin arvion mukaan tulossa noin 10 000.

I dagens nummer av Vartti (Itä-Helsinki) ingår en notis med rubriken "Liitosalue yhä vailla omalääkäriä".

Angående fallet Keva vill jag tipsa om mitt inlägg "Vanhanen och byggnadsbranschen. Den 13 juni 2008". Bilden nedan av regeringsrådet Arto Sulonen är från den 19 juni.

Fallet Sibbo