Fritidsbruk? Den 19 september 2009

Helsingfors stadsplaneringskontor har under den gångna veckan fortsatt att dagligen uppdatera webbplatsen för Östersundomprojektet nästan dagligen. Helsingfors nya "stadsdelar" Östersundom, Sundberg, Husö, Björnsö och Ultuna har fått egna sidor. Här finns bl.a. flygbilder över områdena. Sidorna "Kehyssuunnitelma" och "Kuntien yhteinen osayleiskaava" fungerar fortfarande inte. Däremot fick "Vantaaseen ja Sipooseen kuuluvat alueet" igår en egen sida. Här kan man läsa att "Vantaaseen ja Sipooseen kuuluvat alueet Länsisalmi, Länsimäki ja Granö eivät ole Helsinkiä, mutta kuuluvat yhteiseen osayleiskaava-alueeseen." Om Granö säges det följande:

Granö

Sipoossa sijaitsevan Granön saaren pinta-ala on 238 hehtaaria ja siitä Helsingin kaupunki omistaa 168 hehtaaria. Saari on nykyisin vähäisessä virkistyskäytössä ja sitä hoidetaan nykyisin suurimmalta osin metsätalousalueena. Itäisellä rannalla on jonkin verran loma-asutusta.

Virkistyskäyttöä voidaan merkittävästi lisätä, jos saari yhdistetään mantereeseen sillan välityksellä Talosaaresta tai Ribbibgöstä. Granössä on rantaviivaa noin 9 km ja siten mahdollisuudet kehittää Helsingin vanhoille kansanpuistosaarille ominaista vapaa-ajanviettoa. Tavoitteena on suunnitella Granö toiminnallisesti monipuoliseksi kansanpuistoksi.

Man kan fråga sig om det behövs bro, spårvägsförbindelse och tre stationsområden på Granö för att ön effektivt skall kunna tas i fritidsbruk. (Jfr "Spårvägsförbindelse till Granö. Den 8 september 2009".)

Kartan ovan med de nya stadsdelarna är från Matti Visantis presentation "Östersundom- projektin haasteita" (se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009"). På kartan syns även gränsen vid Österleden, så som gränsen går enligt inrikesministeriets och HFD:s tolkning av statsrådets beslut.

"Lyckad expansion". Den 18 september 2009

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en artikel med rubriken "Vapaavuoris utspel brottas ned". Artikeln har senare publicerats på Hbl:s webbplats under rubriken "Vapaavuoris metropolplaner i motvind". I artikeln noteras även Matti Vanhanens bidrag till gårdagens Metropooli-areena-tillställning, en en inspelad intervju. Hbl skriver att "Vanhanen tog införlivningen av Sibbo som ett exempel på lyckad expansion". Hbl citerar även Esbo stadsfullmäktigeordförande Jukka Mäkelä, som ansåg att tvångssammanslagningar är en skam:

Mäkelä påpekade att Esbo tagit sitt ansvar för tillväxten och jämförde med Sibbo i öst:

Sedan jag föddes har Esbo vuxit tiofalt. Sibbo har vuxit 1,7 gånger.

Som om Helsingfors intresse av att expandera skulle handla om att det flyttat för lite folk till grannkommunerna.

Skräckvälde. Den 17 september 2009

Yle har idag på eftermiddagen publicerat en nyhetstext med rubriken "Vapaavuori vill väcka skräck". Helsingin Sanomat har publicerat motsvarande nyhet under rubriken "Vapaavuori: Valtio saa herättää kauhua pääkaupunkiseudun kunnissa". Hufvudstadsbladet har publicerat en artikel med rubriken "Vapaavuori möter motstånd". Jag citerar ur den sistnämnda artikeln:

– Staten är skyldig att ibland blanda sig i när det behövs.


Genom att säga så visar ministern att han är redo att gå så långt som till tvångsanslutning för att få med också Esbo i storstaden Vanda-Helsingfors.

Det som skiljer nuvarande situation från den vid inkorporeringen av Sibbo, är den att Esbo inte kan tvångsanslutas genom nuvarande lagstiftning. Staden står så stark att den inte behöver hjälp av andra.

Därför har Vapaavuori pläderat för lagändringar.

I sig stämmer det att tvångssammanslagningar av hela kommuner inte kan göras enligt nuvarande kommunindelningslag. Å andra sidan kan enligt nuvarande kommunindelningslag riksdagen ändra på kommunindelningen även genom lagstiftning. Detta påpekar även Kari Prättälä och Heikki Harjula i sin bok Kuntalaki (Kommunallagen: Bakgrund och tolkningar). (Se "Inte bara kommunallagen. Den 31 januari 2009".) Däremot kan statsrådet inte besluta om tvångssammanslagningar av hela kommuner. Speciellt Jan Vapaavuori försökte sommaren 2006 skrämma Sibbo med hot om en speciallag om en inkorporering av sydvästra Sibbo. Det torde dock inte ha funnits ett tillräckligt stöd i riksdagen för en dylik lag. En speciallag för huvudstadsregionen torde vara mera realistisk.

Jan Vapaavuori kom med sitt kontroversiella uttalande vid den s.k. Metropoli-areena. En annan talare vid "Metropolarenan" var idag Matti Vanhanen. (Inlägget framfördes dock inte live.) Helsingin uutiset, som är en av arrangörerna bakom Metropoli-areena, har idag publicerat en artikel med rubriken "Matti Vanhanen: valtiota ei voi syyttää metropolin asuntopulasta". I artikeln kan man bl.a. läsa följande:

Vanhasen mielestä pääkaupunkiseudun kunnat ovat päässeet hyvin alkuun metropolialueen kehittämisessä. Hyvinä esimerkkeinä hän nosti esiin Aalto-yliopiston, kehäradan ja Lounais-Sipoon alueliitoksen.

Pientalokaupunki. Den 16 september 2009

I blogginlägget "Olämpligt område. Den 12 september 2009" nämnde jag utredningen "Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettävän alueen suunnittelun lähtökohtia", som Helsingfors stadsplaneringskontor lade ut på Internet förra veckan.. I utredningen kan man bl.a. läsa följande:

Ehdotuksessa alueelle kaavoitettaisiin yhteensä 2 milj. k-m2 uutta asuntokerrosalaa. Tällä volyymillä alueen uusiin asuntoihin arvioidaan tulevan noin 39 000 asukasta (v. 2035). Alueella nykyisin olevan ja alueelle jäävän asuntokannan asukasmääräksi vuonna 2035 arvioidaan noin 1 500 henkeä. Liitettävän alueen väestön kokonaismääräksi arvioidaan näin ollen noin 40 500 henkeä vuona 2035, jolloin alue arvioidaan rakennetun valmiiksi.

Alueen hallitsevaksi talotyypiksi ehdotetaan tiivistä, kaupunkimaista pientaloa, joita ehdotuksen mukaan tulisi kerrosalasta puolet.

Frågan är vad den andra halvan av våningsyta förväntas bestå av. Pientalo är ett töjbart begrepp. På bilden nedan syns en tänkt holländsk modell av småhusbebyggelse. Bilden är ur Matti Visantis presentation "Östersundom- projektin haasteita" (se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009").

MTV3 har ikväll publicerat en nyhet under rubriken "Asuntoministeri Vapaavuori haluaa metropolilain".

För stort antal. Den 15 september 2009

Liksom jag tidigare noterat ingick i söndagens nummer av Helsingin Sanomat en debattartikel med rubriken "Sipoonkorven alueelle kansallispuisto". Artikeln, som är undertecknad Timo Juurikkala (grön), Pertti Salolainen (saml) och Jacob Söderman (sdp), kan läsas på Jacob Södermans hemsida, där det för övrigt finns annat läsvärt. Timo Juurikkala, som är första undertecknande, är ny i riksdagen. Juurikkala har i offentligheten flera gånger kritiserat Helsingfors östexpansion, men han var samtidigt en nyckelpreson då det gällde att få De gröna i Vanda att formellt (i omröstningar i stadsfullmäktige) ställa sig bakom inkorporeringen av sydvästra Sibbo och delar av Västersundom by. Enligt en överenskommelse skulle Helsingfors förbinda sig att främja grundandet av en nationalpark i Sibbo storskog. I samband med förhandlingar kring inkorporeringen förband sig staten (centrala ministrer) att finansiera Ringbanan i Vanda, men inte att grunda en nationalpark. Löften om en nationalpark kom endast från Helsingfors. Vanda och speciellt De gröna i Vanda ställde dock som villkor för inkorporeringen. I den aktuella debattartikeln kan man läsa bl.a. följande:

Tämän ovat ymmärtäneet sekä Helsingin että Vantaan kaupungin päättäjät, jotka ovat kirjanneet kansallispuistotavoitteen suunnitelmiinsa. Myös Sipoo on suhtautunut luontoarvojen säilyttämiseen myönteisesti. Sanomattakin on selvää, että useimmat luontojärjestöt kannattavat kansallispuistoa kiihkeästi.

Pahiten Sipoonkorven luontoarvoja uhkaavat Helsingin tulevat suunnitelmat liitosalueen rakentamisesta. Helsingin tavoitteekseen asettama 30000 uuden asukkaan lukumäärä on liian suuri, kun otetaan huomioon alueen suojeluarvot ja rakentamismahdollisuudet.

Liitosalueella ja sen lähimailla on runsaasti sekä luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja alueita että Natura 2000 -alueita, joiden rauhoituspäätösten purkaminen ei käytännössä ole mahdollista. Lisäksi merenrannan tuntumassa on alavaa maata, joka ei sovellu rakentamiseen.

Kartan ovan är ur Matti Visantis presentation "Östersundom- projektin haasteita" (se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009").

Omöjlig ekvation. Den 14 september 2009

I det senaste numret av Helsingin uutiset ingår en insändarartikel med rubriken "Östersundom on mahdoton yhtälö". Artikeln är skriven av Anneli Mikkonen, som är viceordförande för Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Insändaren är ett svar på de visioner av Östersundom som presenterats i artikeln "Sipoonkorpi tai Natura-alueet väistävät asuntorakentamista" i Helsingin uutiset den 2 september. (Se "Storskogen eller Natura? Den 3 september 2009".) Jag återger här Mikkonens text i sin helhet:

Östersundom on mahdoton yhtälö

Projektipäällikkö Matti Visanti haluaisi rakentaa Östersundomin alueella myös joko Sipoonkorpeen tai Natura-alueille (HU 2.9.2009). Ongelmat eivät kuitenkaan poistuisi. Visannin olisi pitänyt huomioida rakentamista rajoittavina tekijöinä myös alueen kulttuurihistorialliset kohteet, laajat tulvavaara-alueet sekä Talosaaren pohjavesialueet.

Matti Visanti olisi vihdoin viimein voinut sanoa suoraan, mistä kiikastaa: 30 000 uuden ihmnisen asuttaminen alueelle pienkerrostaloihin, on täysin mahdoton yhtälö. Onko joko tingittävä väkimäärästä, tai lisättävä rakennustehokkuutta.

Edellinen valtuusto lähti suurella innolla hakemaan Sipoosta lisämaata tietämättä millaisesta alueesta on kysymys. Luvattiin pientaloja ja asetettiin väestötavoitteita tuntematta lainkaan alueen luonnonoloja. Nykyisen valtuuston pitäisi uskaltaa puhkaista tämä kupla ja todeta Östersundom-tavoitteen olevan mahdoton.

Visanti heitti, että Natura-alueiden suojelulle haetaan purku Brysselistä. Onkohan projektipäällikkö aivan vakavissaan halukas aloittamaan ehkä 10 vuoden taistelun, jonka aikana koko kaavoitus seisoo ja jonka lopputuloksena Natura-alueet suurella todennäköisyydellä jäävät entiselleen? Niille nimittäin ei ole vaihtoehtoa, mutta Helsingin rakentamiselle on. Kaupungilla on kaavoitettuna asunnoille maata kuutta (6) miljoonaa kerrosneliömetriä varten. Se on liki kolmannes kaupungin nykyisestä asuntokannasta ja lisäksitulevat Jätkäsaari ja Sompasaari.

Visanti haluaisi myös ottaa yksityisiä rantatontteja virkistyskäyttöön. Muuten mielenkiintoinen ajatus, mutta uskottavuus romahtaa siihen, että samaan aikaan Visannin virasto on kaavoittamassa varakkaiden tonttimaaksi nykyisiä yhteisiä virkistysrantoja muun muassa Talosaaressa.

Anneli Mikkonen
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy)
varapuheenjohtaja

Sipoonsyöjät. Den 13 september 2009

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Kuka täällä oikein määrää?". Helsingin Sanomat har undersökt vem som utövar makt i Helsingfors och gjort en lista, som toppas av Jussi Pajunen. Om överborgmestare skriver tidningen bl.a. följande:

Pajunen on ottanut ohjat tiukasti käsiinsä kaupungissa. Helsinki on jo ehtinyt kaapata Östersundomin Sipoolta. Seuraavaksi odotellaan velkaisen Vantaan putoavan Helsingin kätösille.

Pajunen on johtosäännön tulkintojen ja organisaatiouudistusten avulla keskittänyt itselleen lisää valtaa. Kun apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä aloitti kaupungintalolla kaksi vuotta sitten, Pajunen otti häneltä tuliaislahjaksi pois suurten aluerakentamishankkeiden – Östersundom, Kalasatama, Jätkäsatama – johtamisen.

Månne inte Pajunen hade anledning att ta ansvaret för de ovannämnda projekten, då Östersundomprojektet, eftesom Penttilä (nummer 5 på listan) inte var invigd i myglet bakom inkorporeringen. Enligt min bedömning är Pajunens roll i fallet Sibbo inte så central. I egenskap av stadsdirektör har han naturligtvis haft ett formellt ansvar, men det mesta Pajunen gjort i detta smmmanhang har gått på tok. Pajunens betydelse ligger kanske främst i att hans låga moral eller bristande tjänstemannaetik tillät utpressningsmetoder, bedrägeri och ett tidigare inte skådat myglande.

Nummer 3 på Helsingin Sanomats lista är Jan Vapaavuori, som tidningen benämner "Sipoon-syöjänä ansioitunut Vapaavuori". Om Vapaavuori noteras bl.a. att han vanligtvis för sin vilja igenom och att "Vapaavuori ja kaupunginjohtaja Pajunen pelaavat hyvin yhteen."

Nummer 4 på listan är Risto Rautava. Om Rautava skriver Helsingin Sanomat att "Omien ja kilpailijoiden riveissä eläkkeelle jäänyt ammattiupseeri nähdään "isojen poikien" – varsinkin Jussi Pajusen – kuuliaisena työnyrkkinä, jolla ei ole itsenäisiä näkemyksiä tai suuria visioita." När det gäller fallet Sibbo, så var Rautava dock den som i ett tidigt skede drev på ett "öpnande av gränsen till Sibbo".

Nummer 6 på listan är Otto Lehtipuu. Om Lehtipuu skriver Helsingin Sanomat bl.a. att "Lehtipuun, 40, todellinen merkitys on hänen kulissien takaisessa toiminnassaan."

Nummer 2 på Helsingin Sanomats lista är finansdirektör Tapio Korhonen. Han har inte tidigare figurerat på denna blogg. Därför skall jag här passa på att presentera hans åsiktsyttring i artikeln "Helsinki ja Sipoo kinaavat yhä alueliitoksen toteuttamisesta" i Helsingin Sanomat den 2 september 2008:

Helsinki on esittänyt Sipoolle, että kaikki Helsinkiin liitettävän alueen kiinteistöt vesi- ja katuverkkoineen siirretään Helsingin kaupungille ilmaiseksi. Esitys on hyvin kaukana Sipoon laskelmista, joissa puhutaan satojentuhansien eurojen menetyksistä.

Jos Sipoon maiden liittäminen Helsinkiin ei synny sulassa sovussa Helsingin ja Sipoon keskinäisissä neuvotteluissa, on edessä mahdollisesti vuosia kestävä oikeusprosessi.

Helsingin rahoitusjohtajan Tapio Korhosen mukaan Helsinki noudattaa Sipoon osakuntaliitoksessa vain lakia. "Lainsäätäjä ei edellytä, että mitään rahasummia liikuteltaisiin kunnalta toiselle tällaisessa tapauksessa", Korhonen linjaa.

"Kuntajakolain mukaan kuntalaiset ovat jo verorahoillaan maksaneet sen palveluverkon, joka siirtyy toisen kunnan alle."

Kuntajakolaki pyrkii ensisijaisesti turvaamaan alueella asuvan väestön palvelujen säilymisen. "Jos tästä asiasta on erimielisyyksiä, niin se on sitten oikeusprosessissa selvitettävä", Korhonen huomauttaa.

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en debattartikel med rubriken "Sipoonkorven alueelle kansallispuisto". Jag skall återkomma till artikeln, som är undertecknad av riksdagsledamöterna Timo Juurikkala, Pertti Salolainen och Jacob Söderman.