FI100065. Den 24 januari 2010

Diskuusionen om Natura-området Kapellviken fortsätter. Helsingin Sanomat har i dagens tidning publicerat en något bearbetad version av FNB:s notis med rubriken "Vihreät kavahtivat Lehtomäen Natura-puheita". Ilta-Sanomat publicerade igår på Internet en lite kortare version av notisen. Även många andra medier har publicerat notisen. Jag citerar ur notisen:

Vihreät katsovat, ettei EU:n suojelualueverkostoon Naturaan kuuluville Kapellvikenin lintualueille pidä rakentaa asuntoja, vaan alue pitäisi pikemminkin liittää tulevaan Sipoonkorven kansallispuistoon.

- Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) kommentit Natura-alueille rakentamisesta ovat ikävä avaus tälle vuodelle, vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari sanoo.

Vihreät muistuttavat kannanotossaan, että Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen kuuluu ministeri Lehtomäen vastuulle, ja ministeriön pitäisi pikimmiten tehdä hallitusohjelmaan kirjattu esiselvitys kansallispuistosta.

Helsingin Sanomat noterar i sin text ytterligare bl.a. att "Lehtomäen mukaan Helsingin laajentumishalu saattaa olla niin tärkeä 'yleinen etu', että se vaatii alueen rakentamista."

Hufvudstadsbladet har i dagens tidning publicerat en egen artikel, som förefaller basera sig mera direkt på miljöminister Paula Lehtomäkis uttalanden (se "Kapellviken. Den 23 januari 2010" och "Yleinen etu. Den 21 januari 2010") och pressmeddelandet "Natura-alueisiin ei saa koskea!", som De Grönas Helsingforskret gav ut i onsdags. (Se "Rauhamäki vill ha villor. Den 21 januari 2010".) Artikeln innehåller dock även nya element från FNB:s notis. Rubriken är "Gröna vill skona skyddad fågelvik i Östersundom". På tidningens webbplats publicerade Hbl igår på eftermiddagen en något kortare version av artikeln under rubriken "Gröna: Inga bostäder i Kapellviken". Jag citerar ur artikeln:

Naturaområdena finns för att skydda värdefulla naturtyper eller arter. Kapellviken är en våtmark som särskilt vår och höst hyser rikligt med rastande fåglar. Naturaområden är skyddade från byggen men undantag kan göras om allmännyttan anses kräva det.
Allmännyttan viktigare?
Enligt Lehtomäki är det möjligt att allmännyttan går före naturskyddet i Kapellviken. Puoskari protesterar och påpekar att det finns Naturaområden också precis intill tätt bebyggda städer.
- Ingen allmännytta i världen kan förutsätta att man bygger på Naturaområden.

Av de fyra områden som hör till Natura 2000-området Svarta backen och Östersundom fågeklvatten (FI100065) är det inte bara Kapellviken som hotas av Helsingfors östexpansion. Helsingfors stadsstyrelse har på föredragningslistan för sitt möte i morgon ett ärende med rubriken "Lausunto uudenmaan ympäristökeskuksen lunastuslupahakemuksesta koskien mustavuorenlehdon, labbackan ja kasabergetin natura-alueita". Här handlar det alltså om området som består av Svarta backen, Borgarstrandsviken, Labbacka och Kasberget. Nylands miljöskyddscentral, som efter förvaltningsreformen inte längre existerar, har ansökt om att få inlösa en del av området för ett effektivare naturskydd. Enligt förslaget till utlåtande i föredragningslistan är Helsingfors emot en inlösning. Motiveringarna är intressanta och beklämmande:

Luonnonsuojelualueena lunastettavaksi esitetty yhteensä noin 101 ha:n kokoinen alue kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000-alueeseen Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet ((FI100065) ja muodostaa siitä noin 28 %. ...

Pääkaupunkiseudulta itään johtaa vain kaksi tieyhteyttä, Porvoon moottoritie sekä hakemusaluetta halkova jo nykyisellään usein ruuhkainen kaksiajoratainen Itäväylä. Ottaen huomioon hakemusalueen itäpuoliset väestönkasvuennusteet, nykyiset tieyhteydet ovat ilmeisen riittämättömät. Näiden tieyhteyksien väliin ei maankäytöllisesti, liikenteellisesti eikä ympäristön kuormituksen kannalta ole mielekkäästi rakennettavissa uusia tieyhteyksiä. Itäväylän jatkeen eli Uuden Porvoontien kehittäminen paikalliseksi kokoojaväyläksi on siten ensiarvoisen tärkeätä ja edellyttää tilavarauksia linjauksen tarkistamiselle ja katurakenteiden toteuttamiselle.

Raideratkaisuun perustuva joukkoliikenne on yksi keskeisimpiä tulevassa maankäytössä hahmottuvia kysymyksiä. Tekeillä on esiselvitystyö kummastakin mahdollisesta järjestelmästä: metron jatkamisesta sekä pikaraitiotieverkon ulottamisesta alueelle. Mikäli raideliikenteen linjaaminen alueen läpi vaikeutuu uusien suojelualueiden takia, vaikeutuu Östersundomin rakentaminen kestävän kehityksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Raideliikenteen ratkaisut tehdään vuoden 2010 aikana.

Det hävdas alltså att existerande trafikleder inte räcker till, fastän existensen av färdiga trafikleder var ett huvudargument för östexpansionen. Speciellt vill Helsingfors reservera rum för en metrolinje genom den ovannämnda delen av det aktuella Natura-området. I föredragningslistan för Helsingfors stadsplaneringsnämnds möte senaste torsdag ingick en tilläggslista med ett enda ärende, "Itämetron esiselvitystä koskeva lisätilaus". Nämnden tog beslutet i enlighet med föredragningslistan, som jag citerar nedan:

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee oikeuttaa yleissuunnitteluosaston tekemään arvonlisäveroineen 18 300 euroa (veroton hinta 15 000 euroa) maksavan Itämetron esiselvitykseen liittyvän lisätilauksen Sito Oy:ltä hankintalain 28 §:n 2 momentin mukaisin perustein. ...

Itämetron esiselvityksen työohjelman mukaan tarkempaan suunnitteluun ja tarkasteluun piti työn loppuvaiheessa valita kaksi ratavaihtoehtoa. Ennalta arvaamattomista syistä työn kuluessa kävi ilmi, että työn tavoitteiden saavuttamiseksi tulee selvittää tarkemmin myös kolmatta, Vuosaaren kautta kulkevaa ratavaihtoehtoa. Kolmen vaihtoehdon tarkempi suunnittelu kahden sijaan aiheutti konsulttiryhmälle lisätyötä.

Eventuellt är metrolinjen via Nordsjö dock det "tredje" alternativet, som man avstod från den 24 november. Se nedan.

Natura-området Kapellviken. Den 23 januari 2010

Helsingin Sanomat publicerade igår insändarartikel av miljöminister Paula Lehtomäki, där Lehtomäki kommenterar sitt uttalande i torsdagens tidning. (Se "Yleinen etu. Den 21 januari 2010".) Jag återger här en del av insändaren:

Rakentamistoimintojen suuntaamisessa Natura- alueelle on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Kaava voi edetä, jos heikentävät vaikutukset suojelun perustana oleviin luontoarvoihin eivät ole merkittäviä. Jos taas heikentyminen on merkittävää, kaavan vahvistaminen edellyttää valtioneuvoston poikkeuslupaa.

Natura-suojelua voidaan merkittävästi heikentää vain, jos vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole. Kyseessä on silloin oltava tärkeä yhteiskunnallinen intressi, eli pakottava syy erittäin tärkeän yleisen edun kannalta. ...

Natura-suojelujärjestelmään on luotu valtioneuvoston poikkeuslupamahdollisuus, jota Suomessa ei ole koskaan käytetty. Periaatteellisella tasolla ei pidä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että myös Suomessa voi tulla eteen tilanne, jossa nuo sinänsä erittäin tiukat kriteerit täyttyvät.

Kuten HS:lle totesin, valtioneuvosto on aikaisemmin pitänyt Helsingin kaupungin rakentamistarpeita itäsuunnassa niin merkittävinä, että se on tehnyt harvinaisen ratkaisun kuntarajan siirrosta.

Tämän vuoksi en ole etukäteen sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että poikkeusedellytykset saattaisivat tulla kyseeseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin rakentamassa ensisijassa lintualueelle.

Även om själva inkorporeringen hade varit ett viktigt nationellt intresse följer inte där av att det är ett vägande allmänt intresse att Helsingfors får bygga villor vid Kapellviken. Dess värre var utredningsmannens och inrikesministeriets motiveringar för inkorporeringen synnerligen tvivelaktiga. Det skulle vara intressant om dessa argument granskades på nytt. Å andra sidan är allting möjligt så länge Lehtomäki är miljöminister och Jan Vapaavuori är bostadsminister. Det är möjligt att Lehtomäki uppriktigt tror att inkorporeringen var betydelsefullt, eftersom statsrådet tog ett så sällsynt beslut. Alternativet är att hon förstått att inkorporeringen var det pris som Centern måste betala för att Helsingforspolitikerna skulle godkänna Kommunförbundets och Hannes Manninens förslag till kommunreform, som inte gav rum för tvångssammanslagningar av hela kommuner.


Helsingfors fastighetsnämnd skall på sitt möte nästa tisdag ge ett utlåtande om ett förslag till grundande av ett naturskyddsområde vid Kapellviken. (Se föredragningslistan, "Lausunto kaupunginhallitukselle luonnonsuojelualueen perustamisesta Östersundomissa".) Jag citerar ur förslaget till utlåtande:

Esitetty luonnonsuojelualue sisältyy kokonaisuudessaan Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimiseen Natura 2000-alueeseen (F10100065) sekä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Kapellviken-Karlvik (LVO0100030) ollen siten jo suojelun piirissä. Esitettyyn suojelualuerajaukseen sisältyy tosin runsaat 500 m2 asemakaavan mukaista Karhusaarentien liikenne/katualuetta, jonka osalta maanomistaja on antanut kaupungille luvan ennakkohaltuunottoon ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. ...

Valtioneuvoston päätös siirtää Östersundomin alue Helsingin kaupungille pohjautui tarpeeseen lisätä asuntorakentamista pääkaupunkiseudulla. Hakemusalueen sijainti pääkaupunkiseudun keskeisellä laajentumisalueella on ehdotetun, perinteisen suljetun luonnonsuojelualue-mallin kannalta ongelmallinen. Hakemusalueeseen kohdistuu enenevässä määrin virkistyskäyttöpainetta, joka luonnon suojelemisenkin kannalta on syytä ohjata luonnon ja virkistyskäytön etuja yhteen sovittaen. Ohjauskeinot on luontevinta suunnitella Östersundomin osayleiskaavan laatimisprosessin yhteydessä.

Kiinteistölautakunta katsoo, ettei Östersundomissa tässä vaiheessa ole syytä tehdä sellaisia tiukkoja suojelupäätöksiä, joilla estetään tai vaikeutetaan alueen maankäytön nivomista merellisyyttä ammentavaksi mielekkääksi, viihtyisäksi ja ekotehokkaaksi kokonaisuudeksi, niin asukkaiden, työpaikkojen kuin luonnon kannalta.

Det kan noteras att området som fastighetsnämnden (troligtvis) inte vill skydda i sin helhet redan hör till ett Natura 2000-område. Gränserna för Natura-området är markerad på kartan ovan med en grön linje. Björnsövägen och lättrafikleden längsBjörnsövägen, som Helsingfors nu skall bygga, går alltså igenom Natura-området Kapelviken. Till fastighetsnämndens ovannämnda föredragningslista har bifogats en bilaga med bl.a. kartor. Kartorna (eller flygfotot) ovan och nedan är ur bilagan.





Med Kapellviken förstår man i det aktuella sammanhanget förutom den egentliga Kapellviken ett av fyra områden som ingår i Natura-området FI0100065, Svarta backen - Östersundom fågelvatten. Kallviken står i denna betydelse för området som på miljöministeriets karta nedan markerats med nummer 4.

Rauhamäki vill ha villor. Den 22 januari 2010

Sipoon Sanomat publicerade igår en artikel med rubriken "Helsinki himoaa Östersundomin rantojen Naturaa rakennusmaaksi". Jag citerar ur artikeln:

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) on sitä mieltä, että Östersundomiin ei voida tulevan raideliikenteen ympärille rakentaa pelkkää nauhamaista lähiötä, vaan tarvitaan myös huvilamaisempaa rakentamista. Tatu Rauhamäki korostaa Sipoonkorven arvoa. Hän siis jättäisi Sipoonkorven rakentamattomaksi, mutta haluaisi selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi rakentaa Östersundomin lintuvesien suojelua varten perustetulle Natura-alueelle. Rauhamäen mukaan muualta Euroopasta on esimerkkejä siitä, että myös Natura-alueelle on voitu rakentaa. ...

Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää rakentamista mahdottomana toisaalta alueen tulvimisvaaran ja toisaalta sen laittomuuden takia. Järjestön Sipoonkorpi-työryhmän jäsen Jyri Mikkola moittii kaupunkisuunnitteluvirastoa tiedon puutteesta:

–Östersundomin lintuvedet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Tällainen rakentaminen olisi luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Kaupungin toimivaltaan ei kuulu suunnitellaan rakentamista luonnonsuojelualueelle, Jyri Mikkola toteaa.

Det kan påpekas att Tatu Rauhamäki är bostadsminister Jan Vapaavuoris specialmedarbetare. Nedan en karta över översvämningsområden.

De Grönas Helsingforskret publiceade i onsdags ett ställningstagande med rubriken "Natura-alueisiin ei saa koskea!". Igår publicerades texten som ett bloginlägg på De Grönas riksomfattande webbplats. Jag citerar ur texten:

- Emme kannata Natura-alueille rakentamista. Meille kaavoituksen lähtökohtana on se, että sekä Kapellvikenin että Sipoonkorven ja sen suojavyöhykkeiden arvokkaat luontoarvot turvataan. Järkevällä suunnittelulla alueelle mahtuu niin luontoarvoja, asuntoja kuin raideyhteyskin, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari.

Vihreiden mielestä kaupunkisuunnitteluviraston ei pidä vähätellä Östersundomin Kapellvikenin luontoarvoja. ...

Vihreät ehdottavat, että Itäsalmen asuinaluetta voitaisiin tiivistää esimerkiksi rakentamalla englantilaistyyppisiä yhteenliitettyjä townhouse-pientaloja. Mikäli raideratkaisussa päädytään metrovaihtoehtoon, voitaisiin asemien lähettyville sijoittaa myös kerrostalokortteleita.

Mari Kiviniemi kandiderar som ordförande för Centern. Detv är intressant att notera att en minister som saknar stöd på Centerfältet räknar med att kunna väljas som Centerns nya ordförande. Utan fallet Sibbo skulle Kiviniemi knappast vara minister idag. Kiviniemis roll i regeringen har varit att garantera att Sibbofrågan och kommunreformen förverkligas enligt överenskommelse.

Helsingin Sanomat har idag publicerat en insändarartikel av miljöminister PaulaLehtomäki, där Lehtomäki kommenterar sitt uttalande i gårdagens tidning. (Se "Yleinen etu. Den 21 januari 2010".) Jag återkommer i ett senare inlägg.

Yleinen etu. Den 21 januari 2010

Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Lehtomäki ei tyrmää rakentamista Kapellvikenin Natura-alueelle". Enligt artikeln tar miljöminister Paula Lehtomäki inte avstånd från planerna på att bygga bostäder på Natura-området vid Kapellviken. Jag återger här början av artikeln:

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) ei torju Helsingin suunnitelmaa rakentaa asuntoja Kapellvikenin Natura-alueelle Östersundomiin.

"Natura-alueella rakentaminen ei ole kiellettyä, vaan on pohdittava, kuinka se haittaa alueen luontoarvoja", hän sanoo. "Jos haitta Kapellvikenissä on vähäinen, ei rakentamiselle välttämättä ole esteitä."

Kapellviken on suojeltu linnustonsa takia. Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen mukaan alueelle rakentaminen vahingoittaisi lintuja merkittävästi.

Luontoarvoja vakavasti heikentävät hankkeet ovat sallittuja vain, jos niitä vaatii "erittäin tärkeä yleinen etu". Lehtomäen mukaan ei pidä sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Helsingin laajentumishalu olisi tällainen tärkeä yleinen etu.

"Valtioneuvosto on jo kertaalleen pitänyt itäsuunnan rakennushankkeita niin tärkeinä, että on tehnyt erittäin poikkeuksellisen päätöksen kuntarajan siirrosta. On johdonmukaista, ettei nyt torjuta sitä, että tässäkin voisi olla painava yhteiskunnallinen intressi", Lehtomäki sanoo.

Tillsammans med ovannämnda artikel har Helsingin Sanomat publicerat en kortare text med rubriken "Tärkeä yleinen etu sallii Natura-alueen vahingoittamisen". Här kan man bl.a. läsa följande:

Natura-alueilla suojellaan EU:n turvattavaksi määrittelemiä luontotyyppejä ja lajeja. Suojelualueiden luontoarvoja rajusti heikentävä toiminta, kuten rakentaminen, on sallittu vain, jos taustalla on "erittäin tärkeä yleinen etu", eikä muita vaihtoehtoja toiminnalle ole.

I gårdagens Uudenmaan uutiset på YLE TV2 ingick ett inslag om inkorporeringsområdet och det aktuella förslaget att bebygga ett Natura-område. (Se Yle Arenan.)







Tidigare igår publicerade Yle en artikel med rubriken "Rakentaminen ja luonnonsuojelu vastakkain Itä-Helsingissä". Jag citerar ur artikeln:

Lähiaikoina on valmistumassa esiselvitykset Östersundomin raideratkaisusta. Vaihtoehtoina ovat joko metron jatkaminen tai pikaraitiotie Itäkeskuksesta itään.

Valtaosa uudesta asutuksesta sijoittuu Porvoon moottoritien ja Uuden Porvoontien väliselle alueelle sekä Landbon asuinalueelle, kertoo Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi.

– Meidän ajatus oli se, että säilytetään tää Sipoonkorpi mahdollisimman kokonaisena ja sitten nämä naturat muodostaisivat tavallaan viherkäytäviä, jotka yhdistäisivät tämän ison Sipoonkorven mereen.

– Sitten on tullut esille myös sellaisia asioita, että voisiko jonkun osan Natura-alueesta korvata jollain toisella, jonkun mahdollisen metroaseman ympäristössä vaiko ei. Suomessa ei ole koskaan tällaista tilannetta ollut, että oltaisiin pohdittu onko naturalle vaihtoehtoja. Muualla Euroopassa kyllä, Rajajärvi tähdentää.

Nej till bostäder vid Kapellviken. Den 20 januari 2010

I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingick en artikel med rubriken "Östersundomin Natura-alue voi jäädä rakentamatta". (Se "'Lås in stadsplanerarna'. Den 19 januari 2010".) Borgåbladet har idag publicerat en artikel med rubriken "Absolut nej till bostäder på Naturaområde".

I artikeln säger fullmäktigeordförande Otto Lehtipuu (grön) att det är onödigt att ens fundera på att rucka på gränserna till ett Natura-område. I sammanhanget är det skäl att notera att just Lehtipuu drev på inkorporeringen med motiveringen att den skulle möjliggöra ett skyddande av Sibbo storskog. Chefen för Östersundomprojektet Matti Visanti, som vill bygga på Natura-området, har för sin del hävdat att antingen Natura-området eller Sibbo storskog måste offras. I artikeln i Borgåbladet ställer sig även biträdande stadsdirektör Hannu Penttilä mycket kritiskt till planerna på att bygga bostäder vid Kapellviken. Penttilä är ansvarig för stadsplaneringen i Helsingfors, men överborgmästare Jussi Pajunen lär ha tagit över ansvaret för stadens största byggnadsprojekt då Penttilä efterträdde Pekka Korpinen. Nu verkar Pajunen dock (än en gång) ha förlorat kontrollen.

För Borgåbladet påminner Penttilä att det är landskapsplanen för Östra Nyland som gäller i Östersundom. En gemensam delgeneralplan, utarbetad av Helsingfors i samarbete med Vanda och Sibbo, skulle vara ett snabbare sätt att planera om området jämfört med en ny landskapsplan. Penttilä säger att Sibbo och Vanda knappast skulle godkänner bostadsbebyggelse vid Kapellviken. Här torde det dock finnas betydligt större hinder än Helsingfors grannkommuner.

"Lås in stadsplanerarna". Den 19 januari 2010

Att man på Helsingfors stadsplaneringskontor vill bygga bostäder innanför ett Natura-område i Östersundom är i sig ingen nyhet. När Helsingin Sanomat i söndags skrev om saken veckte det ändå starka reaktioner. I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en artikel med rubriken "Byggprat statade debatt om naturvärdet i Östersundom". Hbl skriver, utan att nämna källa, om ett "rykte" som spred sig för några dagar sedan. Jag återger här början på artikeln:

Ryktet om att stadsplanerarna i Helsingfors vill bygga bostäder på ett Natura-område i Östersundom har fått miljöfolket att resa ragg. Planerarna säger att de måste få diskutera och visionera.

För några dagar sedan spreds ryktet om att tjänstemän i Helsingfors planerar att bygga bostäder på naturskyddsområdet Kapellviken i Östersundom. I själva verket är hela idén tills vidare en fritt flygande tanke, inte ett regelrätt förslag.
Debatten bygger på stadsplaneringskontorets preliminära skisser för hur minst 30 000 personer så småningom ska kunna bosätta sig i det område som Helsingfors tog över av Sibbo för ett år sedan. Att dessutom bygga bostäder i utkanten av ett av de fyra naturskyddsområdena i Östersundom är en av en handfull byggvisioner man hoppas kunna presentera under våren.

"Bostäder planeras i naturavik" lyder rubriken på första sidan av dagens nummer av Borgåbladet. Ledaren har rubriken "Lås in stadsplanerarna i Hfors tills de vet hut". Jag citerar ur ledaren:

Stadsplanerarna i Helsingfors känner tydligen inte naturskyddslagen eller markanvändnings- och bygglagen, säger forstingenjör Jyri Mikkola, skogsexpert vid Finlands naturskyddsförbund och medlem i gruppen för Sibbo storskog.
– Markanvändnings- och bygglagen känner inte ett förfarande där man först slår fast invånarantalet och byggsättet, och först därefter reder ut var man egentligen kan bygga, säger Mikkola i pressmeddelandet från Nylands miljövårdsdistrikt.
Nu behövs ett motangrepp på bred front mot irrlärorna på Folkskolegatan i Helsingfors. Men i stället för att kedja fast gatuavdelningens grävskopor borde stadsplaneringskontorets dörrar bommas igen. Visanti & Co kan sedan släppas ut när de har lusläst paragrafer och lärt sig veta hut.

I Borgåbladet ingår ytterligare artiklar med rubrikerna "Helsingfors naggar naturaområde i kanterna" och "Lagstridigt att bygga vid Kapellviken". Bilden nedan är en illustration till den förstnämnda artikeln.

Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Östersundomin Natura-alue voi jäädä rakentamatta". Jag återger här början av artikeln:

Helsingin kaupunkisuunnittelua johtava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) tyrmää aikeet rakentaa asuntoja Östersundomin eli Itäsalmen Natura-alueelle.

Penttilän alaisuudessa toimiva kaupunkisuunnitteluvirasto haluaisi tehdä asuntoja Kapellvikenin lintulahdelle. Viraston mielestä uuden kaupunginosan pitää ulottua myös rannalle, jottei siitä tule pelkkää lähiöiden helminauhaa.

"Olen tänään antanut kehotuksen virastopäällikkö Tuomas Rajajärvelle, että vaihtoehtona pitää esittää myös sellainen vaihtoehto, jossa Natura-alueeseen ei kajota", Penttilä sanoi maanantaina.

Penttilä ei pidä Naturaalueelle rakentamista realistisena, koska pelkästään asian käsittelyajat lykkäisivät koko Östersundomin rakentamista.

Natura-alueiden tavoite on suojella EU:n luontodirektiivissä määriteltyjä lajeja. Alueelle rakentamiseen tarvittaisiin valtioneuvoston lupa ja lausunto EU-komissiolta.

"Ei tässä maailmassa kannata laittaa lehmiä lentämään", Penttilä sanoo.

Helsinki ja Vantaa suunnittelevat Östersundomin ja sen lähialueiden rakentamista.

"On turha edes lähteä hakemaan Naturan murtamista", Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd) sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyö alueen suunnittelussa todennäköisesti tyssää, jos Helsinki lähtee ajamaan Kapellvikeniin rakentamista.

Yle har på morgonen påblicerat en text med rubriken "Naturskyddsexpert: 'Visanti bluffar!'" Lyssna även på audioklippet "Olagliga byggplaner i Östersundom".

Igår publicerade De grönas språkrör Vihreä anka en text med rubriken "Järjestöt tyrmäävät Natura-alueille rakentamisen".

Finlands naturskyddsförbund (Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri) publicerade igår ett pressmeddelande med rubriken "Luonnonsuojelijat tyrmäävät suojelluille lintulahdille rakentamisen".

Fågelarter i fara. Den 18 januari 2010

Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Natura-alueen asutus tuhoaisi uhanalaisten lintujen pesäpaikan" och underrubriken "Lintuasiantuntija pöyristyi Helsingin virkamiesten suunnitelmista." Jag återger här början på artikeln:

Lähes kolmenkymmenen lintulajin pesäpaikka voi olla vaarassa Östersundomin Kapellvikenissä, jonne Helsinki havittelee rakentavansa asuntoja tulevaisuudessa.

HS kertoi sunnuntaina, että Helsingin kaupunkisuunnittelijat haluavat rakentaa asuntoja Sipoolta saadulle Kapellvikenin lintualueelle, joka on Natura-alue. Natura-alueiden tavoite on suojella EU:n luontodirektiivissä määriteltyjä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä.

WWF:n lintuasiantuntijan Hannu Ekblomin mukaan linnut joutuvat muuttamaan muualle, jos alueelle rakennetaan asuintaloja. Ekblomin mielestä Östersundom-projektin johtaja Matti Visanti puhuu puppua lintujen reviireistä. Visanti sanoi Helsingin Sanomissa sunnuntaina, että alueen linnut eivät "ole samalla paikalla eri vuosina", ja että "lintu ehtii perustaa moneen otteeseen uusia reviirejä".

"Tuollaisella lausahduksella ei ole pohjaa", Ekblom vastaa.

"Jokin ruovikkolaji voi ottaa muutaman korren tuonne päin, mutta kyllä linnut samoilla paikoilla pesivät. Samat reviirit ne yleensä pitävät."

Helsingin Sanomat har på tidningens webbplats publicerat en kortare version av artikeln under rubriken "Monen uhanalaisen linnun alue on vaarassa Östersundomissa".