Jura novit curia. Den 17 januari 2009

I blogginlägget "Fallstudium. Den 11 januari 2009" skrev jag om Helena Tuuri-Tammelas pro gradu avhandling "Kunnallisen jaotuksen muuttaminen: Oikeudelliset edellytykset ja kunnallinen itsehallinto" från våren 2008. Sedan jag skrev mitt inlägg har Tuuri-Tammela (c) återvalts som ordförande för kommunfullmäktige i Storkyrö, men det finns andra anledningar att på denna blogg återkomma till Tuuri-Tammela. Att pro gradun har relevans för fallet Sibbo framgår ur Tuuri-Tammelas beskrivning av sitt studium:

>>Tutkielmani tavoitteena on selvittää kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset, ja systematisoida niitä meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteisiin sekä kunnallinen itsehallintoon nähden. ...

Tutkimusongelmani pääkysymys on: mitkä ovat voimassa olevan kuntajakolain asettamat kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset? Asiaa analysoin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja erityisesti kunnallisen itsehallinnon kannalta.<<

Liksom jag tidigare nämnt använder sig Tuuri-Tammela i stor omfattning av expertutlåtanden som ingår i Sibbo kommuns besvär till HFD angående statsrådets beslut om en ändring i komunindelningen. Lika väl kommer Tuuri-Tammela i sin gradu inte med mycket direkt kritik av statsrådets beslut eller högsta förvaltningsdomstolens avgörande. Skälet är kanske en processrättslig princip och metodologisk/källkritisk utgångspunkt: Jura novit curia (domstolen/domaren känner rätten). I sitt studium utgår Tuuri-Tammela från att förvaltningsdomstolens och högsta förvaltningsdomstolens beslut i fallet Sibbo har en prejudiserande betydelse även när det gäller förvaltningslagen. Enligt min bedömning tillämpar Tuuri-Tammela denna utgångspunkt i vissa fall in absurdum.

I avsnitt 4.2.5, "Kestävän kehityksen periaate" citerar Tuuri-Tammela direkt ur HFD:s beslut. Jag citerar i min tur:

>>Taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävä kehitys tulee huomioida kuntajakomuutoksissa. Tähän velvoittavuutta voidaan perustella myös kuntajakolain 1.2 §:n määritelmällä, että kuntajakoa on kehitettävä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Esimerkiksi Sipoo-Helsinki-Vantaa - osaliitoksessa keskusteltiin myös siirtoalueella olevista luontokohteista. KHO 2008:1 ratkaisussa on referoitu kuntajakoselvittäjän perusteluita kestävän kehityksen osalta seuraavasti:

”Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.”<<

Stycket som cieters ur HFD:s beslut förefaller vara ett direkt citetat ur kommunindelningsutredare Pekka Myllyniemis rapport, för i avsnitt 3.1, "Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat" skriver Myllyniemi följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen.
Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

I inledningen i det centrala avsnittet 5.4, "Kuntajakoselvittäjän ehdotus" skriver Myllyniemi dessutom följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

HFD har inte nödvändigtvis hittat det ovanciterade stycket direkt ur Myllyniemis rapport, för HFD:s referat och bedömning av Myllyniemis rapport bygger åtminstone delvis på inrikesministeriets dokument, i detta fall på Arto Sulonens prememoria från den 28 juni 2007. I inrikesministeriets prememoria eller motiveringar till statsrådets Sibbobeslut skriver regerinsrådet Arto Sulonen bl.a. följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on kuntajakoselvittäjän mukaan turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

Sulonen har i inrikesministeriets prememoria utan att använda citationstecken direkt citerat ur Myllyniemis rapport. En stor del av den text med vilken Myllyniemi presenterar Myllyniemis utredning finns förutom i Myllyniemis rapport även i Helsingfors stads utlåtande till lännstyrelsen, som stadsfullmäktige antog den 29 november 2006, dagen för Myllyniemis raport offentliggjordes. I Helsingfors utlåtande kan man bl.a. läsa följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata seudun elinvoimaisuus ja kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen, erityisesti energiankulutuksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

I sitt gruppanförande ("Rynmäpuheenvuoro Sipoon alueliitoksesta") vid stadsfullmäktigemötet den 29 november 2006 sade Helsingfors nuvarande stadsstyrelseordförande Suvi Rihtniemi (saml) följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata seudun elinvoimaisuus ja kestävä kehitys. Nyt seudun kehitys on pahasti vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu.<<

Myllyniemi har dock inte plagierat Rihtniemis anförande, utan Rihtniemi torde istället ha kopierat satser ur Helsingfors utlåtande, som även råkar ingå i utredningsmannens rapport. Själv har utredningsmannen direkt plagierat förvaltningsdirektör Eila Ratasvuoris utredning "Selvitys kuntajakolain edellytysten täyttämisestä kuntajaotuksen muuttamisessa Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken" från den 18 oktober 2006. I utreningen skriver förvaltningsdirektören bl.a. följande:

>>Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata kestävä kehitys. Rakennetun ympäristön fyysinen muoto sekä maankäyttö ja sen kehittäminen ovat tällöin avainasemassa. Hyvin suunniteltu, tiivis kaupunkirakenne tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen järjestämisen ja siten kestävän kehityksen. Kestävän kehityksen kannalta erittäin haitallisena pidetään puolestaan kaupunkirakenteen hajautumista, joka kehittää liikennettä yksityisautoiluun perustuvaksi.<<

HFD:s referat av Myllyniemis rapport är även i övrigt intressant. I HFD:s beslut kan man bl.a. läsa följande:

>>Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen eivät ole johtaneet tuloksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.<<

I inrikesministeriets prememoria refererar Sulonen slutsatserna av Myllyniemis utredning på ett liknande sätt:

>>Hän painottaa sitä, että suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kuntajakoselvittäjän mukaan seudun kehitys on vinoutunut hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin pääkaupunkiseutu. ...

Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi kuntajakoselvittäjän mukaan uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. ... Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.<<

HFD:s torde ha kopierat sin ovanciterade text direkt ur Myllyniemis rapport. Det centrala avsnittet 5.4, "Kuntajakoselvittäjän ehdotus" inleds nämligen med följande rader:

>>Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.<<

Påståendena om att man bör tänka årtionden i förväg finns inte med i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen, men i Ratasvuoris utredning kan man läsa följande:

>>Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti. Liitteena 2 olevasta kartasta käyvät ilmi Aviapoliksen ja Vuosaaren sataman sijainti sekä seudun pääliikenneväylät.<<

HFD har i sitt beslut oavsiktligt återgett en text som skrivits av Eila Ratasvuori, som tidigare varit föredragare vid HFD. Myllyniemi har själv i sin rapport hela två gånger återgett de ovan citerade raderna. I avsmittet 3.1, "Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat" i Myllyniemis rapport kan man läsa följande:

>>Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on ajateltava vuosikymmeniä eteenpäin, joten nyt on väistämättä päätettävä, ratkaistaanko kehitystä vain muutamia vuosia vai vuosikymmeniä eteenpäin. Yritykset ratkaista idän suunnan kehitys neuvotellen ei ole johtanut tuloksiin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää koko kaupallis-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti. Yhteyksiä on kuvattu kartassa 6.<<

I avsnitt 3.1 i Myllyniemis rapport finns karta nummer 6, som är identisk med en karta i Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen. Texten under kartan i Myllyniemis rapport lyder enligt följande:

>>Kartta 6: Kartasta käyvät ilmi Aviapoliksen ja Vuosaaren sataman sijainti sekä seudun pääliikenneväylät.<<

HFD inleder sitt beslut i fallet Sibbo med att på knappt tre sidor referera Pekka Myllyniemis utredningen. Refereringen av utredningen inleds med en knappt en sida lång text (utan citatmarkeringar) som är direkt kopierad ur Myllyniemis rapport. Även den svenska översättningen av HFD:s beslut är här direkt kopierat ur den svenska översättningen av Myllyniemis rapport. HFD torde anse att just denna text är speciellt betydelsefull, då den inleder det centrala avsnittet 5.4, "Kommunindelningsutredarens förslag" i kommunindelningsutredarens framställning. Knappast hade HFD valt att citera just denna text, om man varit medveten om att texten författats av Eila Ratasvuori, som numera är direktör för Helsingfors förvaltningscentral. I Leena Liipolas besvär till HFD påpekas det att Myllyniemi plagierat Ratasvuoris utredning, men tillfälliga förvaltningsrådet Heikki Harjula hade redan på förhand i offentligheten låtit förstå att de "lånade formuleringarna" endast återfinns i "beskrivande delar av utredningen". (Se "Heikki Harjula överslätade plagiatet. Den 23 mars 2008".)

Fallet Sibbo

Projektet för reform av kommun- och servicestrukturen. Den 16 januari 2009

Yle Östnyland har idag på eftermiddagen publicerat en text med rubriken "Förbundsbyte får följder för Östnyland". Det är Sibbo kommuns troliga byte av lansdskapsförbund som får följder inte bara för Östra Nylands landskapsförbund, utan även för regionen i sig. Yle har på Internet utöver nyhetstexten publicerat ett par audioklipp med intervjuer som ingått i lokalradions inslag om frågan. I den ena intervjun tillfrågas Christel liljeström om vad hon tror det beror på att så många ser fördelar med ett medlemskap i Nylands förbund. Liljeström svarar att man tror att man skulle ha undvikit en annektering om Sibbo hört till Nylands förbund, "trots att frågorna inte alls hör ihop med varandra". Jag håller med Liljeström om att ett medlemsskap i Nylands förbund inte skulle ha hjälpt Sibbo att förhindra en annektering, men visst finns det kopplingar mellan frågan om landskapsförbunden samman med den så kallade Sibbofrågan.

Att Helsingfors år 2006 så starkt krävde en sammanslagning av de nyländska förbunden kan förklaras med att Helsingfors genom stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori med landskapsfrågan ville pressa Sibbo och Sfp att formelt frivilligt gå med på inkorporering. Om Sibbo frivilligt avstod Östersundom, skulle Helsingfors dra bort sitt krav på att Sibbo ansluts till Nylands förbund. I sin Sibboutredning betraktar Pekka Myllyniemi Sibbos medlemskap i Östra Nylands förbund eller existensen av två nyländska lanskapsförbund som ett stort problem. Jag citerar:

>>En av de största bristerna när det gäller samarbetet kring markanvändningen och lösandet av problemen med bostadsproduktionen i huvudstadsregionen är att Helsingfors och Vandas grannkommun Sibbo, som har en mycket stor areal, inte hör till samma landskap som huvudstadsregionen.<<

Den ovanciterade satsen torde Myllyniemi, utan att ange källa, kopierat från dokumentet "Pääkaupunkiseutu ja kunta- ja palvelurakenneuudistus: Perustelumuistio" från den 9 februari 2006. Jag citerar ur promemorian, som antagits av kordineringsgruppen för kommun- och servicestrukturreformen i huvudstadsregionen, vars ordförande hette Jan Vapaavuori:

>>Kuntarajat ja seudullisen suunnittelun aluejaotus

Yksi merkittävimmistä puutteista maankäytön yhteistyössä ja pääkaupunkiseudun asuntotuotannon ongelmien ratkaisemisessa on, että pinta-alaltaan erittäin suuri Helsingin ja Vantaan naapurikunta Sipoo ei kuulu pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan. Pääkaupunkiseudun kaupungit edellyttävät, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot yhdistetään. Vain tällä tavoin toimien maan ainoan metropolialueenaan kaupunkirakenteen hallittu laajeneminen myös itäsuuntaan mahdollistuu.

Kaupungit katsovat lisäksi, suunnittelurajojen muuttamisen lisäksi myös kuntarajojen muuttaminen tulee ottaa yhteistyökohteeksi Helsingin, Vantaan ja Sipoon kesken. Asutuksen laajentamiseksi Helsinki ja Vantaa ryhtyvät aluevaihdoksiin Ala-Tikkurilan ja ns. Vesterkullan kiilan osalta. Sipoon läntiset osat tulee liittää osaksi pääkaupunkiseutua. <<

På ett annat ställe i rapporten refererar Myllyniemi faktiskt till det ovanciterade dokumentet. Jag citerar ur den svenska översettningen av Myllyniemis rapport:

>>Städerna i huvudstadsregionen förutsätter att Nylands och Östra Nylands landskapsförbund sammanslås. Endast på detta sätt möjliggörs en behärskad utvidgning av stadsstrukturen i landets enda metropolområden även i östlig riktning.

Städerna anser att förutom en ändring av planeringsgränserna bör även en ändring av kommungränserna bli föremål för samarbete mellan Helsingfors, Vanda och Sibbo. För att utvidga bosättningen går Helsingfors och Vanda in för områdesbyten i fråga om Nedre Dickursby och den s.k. Västerkullakilen. Sibbos västliga områden bör fogas till huvudstadsregionen. (Delegationen för huvudstadsregionen, Motiveringspromemoria, Projektet för reform av kommun- och servicestrukturen 14.2.2006)<<

I Myllyniemis rapport ingår det ett helt avsnitt med rubriken "Betydelsen av en sammanslagning av Nylands förbund och Östra Nylands förbund". I avsnittet 5.4, "Kommunindelningsutredarens förslag" säger Myllyniemi ytterligare följande:

>>Organisatoriskt förutsätts ett gott samarbete i huvudstadsregionen och hela Nyland. Utan en sammanslagning av landskapsförbunden är detta i praktiken inte möjligt.<<

Helsingfors lär inte längre ha några krav på en sammanslagning av ladskapsförbunden, men det är sannolikt att förbunden trots allt slås ihop, ifall Sibbo byter förbund. Samlingspartiet och socialdemokraterna i Sibbo torde önska ett byte av lansdskapsförbund främst av partipolitiska skäl. Valmansföreningen För Sibbos stöd av ett byte av förbund torde närmast bero på bristande insikter i de faktorer som ligger bakom annekteringen. Ramlagen för KSSR kom man överens om redan år 2006. Helsingforspolitikerna nöjde sig med Hannes Manninens löfte om att ansluta Sibbos västliga områden till huvudstadsregionen.

Fallet Sibbo

Inga svar. Den 15 januari 2009

I dagens nummer av Sipoon Sanomat ingår en intervju med projektchef Matti Visanti, som ansvarar för planeringen av inkorporeringsområdet. En förkortad version av texten har publicerats på tidningens webbplats under rubriken "Östersundomiin pienet tontit ja paljon rakennusoikeutta". Visanti betonar att området skall omvandlas till stad.

Det är Timo Pasanen från Sipoon Sanomat som talat med Visanti. Jag träffade själv Pasanen tidigare i veckan för att diskutera fallet Sibbo och ge en intervju, som lär ingå i dagens tidning. (Rubriken på intervjun är "'Sipoo uhrattiin, jotta Paras-hanke saattiin hyväksytyksi'".) På denna blogg har jag flera gånger kritiserat medierna för att försumma viktiga frågor. Pasanen framhöll emellertid att han och Sipoon Sanomat ställt många frågor som man aldrig fått svar på. När det gäller fallet Sibbo har ansvariga politiker och tjänstemän undvikit att ge svar eller gett fullständigt obegripliga svar. Även HFD har vägrat att svara på tidningens frågor. Från Sipoon Sanomats sida fortsätter man emellertid att söka svar. Idag har det för övrigt gått exakt ett år sedan HFD officiellt tog sitt beslut i fallet Sibbo.

Yle Östnyland har idag publicerat en artikel med rubriken "Osäkerhet råder i Östersundom". I texten säger man att det i Östersundom råder osäkerhet bland invånarna, som inte vet vilka planer huvudstaden har för sina nya stadsdelar. Här berättas det även att Närbild i FST5 på söndag handlar om Östersundom och de ekonomiska utmaningar som inkorporeringen innebär för Sibbo.

"Helsinki-kyltti yhä kateissa" är rubriken på en bildförsedd nyhet i senaste nummer av tidningen Vartti (Itä-Helsinki).

Medierna har idag förmedlat nyheten att Susan Ruusunens kamera med inima bilder av Matti Vanhanen har stulits. Nyheten är som tagen ur Jouko Tikkanens bok Sipoon Ryöstö. I Sipoon Ryöste är det ryska agenter som utpressar Vanhanen med intima bilder, medan det i verkligheten främst torde vara Jan Vapaavuori som pressat Vanhanen i Sibbofrågan. Knappast är det ändå Vapaavuori som stulit Ruusunens kamera.

Fallet Sibbo

Topelius födelsedag. Den 14 januari 2009

Idag är det Topeliusdagen, Zacharias Topelius födelsedag. Märkesdagen har tidigare uppmärksammats i Sibbo med Topeliusvecka och Topelius-seminarium. Från och med årskiftet hör Topelius hem Björkudden inte längre till Sibbo.

I morgon börjar en kurs om metaforer, som jag föreläser vid Helsingfors universitet.

Fallet Sibbo

Ekonomisk uppgörelse. Den 13 januari 2009

Liksom jag har noterat i gårdagens blogginlägg publicerade Yle Mellannyland igår en notis med rubriken "Förändringarna små i Västerkulla-kilen".Yle Pääkaupunkiseutu publicerade en motsvarande notis under rubriken "Ei riitaa Västerkullan kiilasta". Notisen gäller uttryckligen den ekonomiska uppgörelsen mellan Vanda och Helsingfors. Jag citerar ur notisen:

>>Tuoreen selvityksen mukaan alueella sijaitsevat kahdeksan kiinteistöä jäävät alueliitoksen jälkeenkin Vantaan kaupungin omistukseen, koska mikään niistä ei palvele pääsääntöisesti liitosaluetta.

Vantaalle kuuluvaa omaisuutta Västerkullassa on vain yhden tien katuvalaistus.<<

Själva inkorporeringen föranledde minsann motstånd i Vanda. Kanske hade motsståndet varit mindre om kopplingen mellan överlåtelsen av "Västerkullakilen" och statens finansiering av Ringbanan varit allmänt känd. Jag återger här slutet på notisen:

>>Helsingin ja Vantaan kuntarajan muutos on sujunut ilman suurempaa kitkaa, vaikka vielä asian valmisteluvaiheessa Västerkullan liitosta vastustettiinkin 1 600 nimen adressilla. Helsingin ja Sipoon alueluovutuksen kustannuserimielisyyksiä sen sijaan ratkotaan hallinto-oikeudessa.<<

Helsingin Sanomat skrev i ledaren "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" den 22 juni 2006 följande:

>>Helsingin johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittavat oivaa pelisilmää esittäessään valtioneuvostolle alueliitosta Sipoon kanssa. Siihen on erinomainen hetki juuri nyt, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus näyttää jäävän tuloksiltaan vaatimattomaksi. Uudistusta vetävälle keskustalaiselle kuntaministerille Hannes Manniselle on tärkeää näyttää, että edes jollain osa-alueella edetään lupausten mukaisesti. Pääkaupunkiseudulle on annettu oma erikoisasema uudistuksessa ja lupausta ollaan nyt toteuttamassa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut tukevansa hanketta. Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on sen myös hyväksynyt, kun varmuus Vantaan suostumuksesta saatiin.<<

Finansministern godkände inkorporeringen när det stod klart att Vanda går med på att avstå från området söder om Österleden. Uppgörelsen verkar ha varit viktig. För att få Vanda att avstå från Västerkullakilen lovade man bl.a. pengar för Ringbanan.

Fallet Sibbo

Plats för metrostation. Den 12 januari 2009

Yle Mellannyland har på förmiddagen publicerat en notis med rubriken "Förändringarna små i Västerkulla-kilen". Notisen börjar med konstaterandet "Vanda gör inga stora pengar på den så kallade Västerkulla-kilen." I notisen konstateras det även att " Meningsskiljaktigheter om hur Sibbo ska ersättas avgörs i förvaltningsdomstolen." Officiellt gör Vanda ekonomiskt ingen god affär, eftersom man inte får någon ersättning för egendom i "Västerkulla-kilen". Räknar man med statens finansiering av Marja-banan, som den förre finansministern fixade för att få Vanda att frivilligt gå med på en inkorporering, så gjorde Vanda kanske trots allt stora pengar på Västerkulla-kilen.

Inkorporeringen intar direkt och indirekt ett stort utrymme i senaste nummer av Sipoon Sanomat. Ledaren har rubriken "Porvoolaiset, jättäkää tekin jo Sipoo rauhaan". En kortare artikel har rubriken "Rajakyltti sai kyytiä". "Rockin rytinällä rajat auki Östersundomisaa" är rubriken på en längre artikel", som förutom om nyårsaftonens "Rajarock" handlar om ungdomsverksamhet i "Östersundom" eller "ensitsen Lounais-Sipoon" alue. Sipoon Sanomats chefredaktör Riitta Ketola har tagit in det nya året i Östersundom i ett hem, där hon bl.a. träffat Leena Liipola och Jyri Mikkola. Resultatet är tre artiklar med rubrikerna "'Tuonne tulee sitten metroasema'", "'Sekavin ja ristinriitaisin tuntein siirryn helsinkiläiseksi'" och "Jyri Mikkola taistelee luontoarvojen puolesta". Jag citerar ur den sistnämnda artikeln:

>>Jyri Mikkola ihmettelee sitä, että Helsingissä on lyöty lukkoon se, että entiselle Lounais-Sipoon alueelle tulee 30 000 ihmistä, vaikka Helsingille onkin selvinnyt vasta jälkeenpäin, että käytettävissä ei ole koko se alue, jonka se alun perin kuvitteli pystyvänsä rakentamaan.
- On myös puhuttu pientalojen rakentamisesta. Niitä ei kuitenkaan mahdu tuon kokoista määrää alueelle ja silloin myös tulee kyseenalaiseksi miten metro kannattaa tuoda alueelle.<<

Påståendet "Tuonne tulee sitten metroasema" skall tolkas ironiskt. Platser för en metrostation i Östersundom har pekats ut i årtionden. Metrolinjen har varit ett centralt argument för Helsingfors östexpansion. Nu när inkorpoeringen är förverkligad behövs inte längre någon metro till Östersundom. Fast, till Söderkulla kan det förståss behövas metro ...

Någon metrolinje till Östersundom synns inte på kartan ovan, som är från presentationen "Helsingfors huvudstadsregionensklimastrategi 2030" från den 24 april 2008. Dian nedan är från samma presentation. Av dian framgår det att befolkningsunderlaget är "helt otillräckligt" för Brändå metrostation och även för metrostationerna i Östra centrun, rastböle och Kvarnbäcken. I Esbo är det endast stationen i Ahlberga som har en "tillräcklig förbrukarbas av kollektivtrafik".

Fallet Sibbo

Fallstudium. Den 11 januari 2009

Jag har tidigare på denna blogg skrivit om Ari Mattilas pro gradu avhandling "Osana metropolia vai maaseutua?" , som handlar handlar om "Helsingin ja Sipoon kamppailu Lounais-Sipoon alueesta". (Se "Pro gradu avhandling. Den 29 juni 2008", "Staten bär ansvaret. Den 30 juni 2008", "Landsortsbetonad glesbebyggelse. Den 8 augusti 2008", "Hesari och Höblä. Den 16 augusti 2008" och "Bloggskrivare. Den 30 september 2008".) Mattilas pro gradu avhandling är inte den enda eller ens den första gradun om fallet Sibbo. Redan senaste vår publicerades Helena Tuuri-Tammelas pro gradu avhandling "Kunnallisen jaotuksen muuttaminen: Oikeudelliset edellytykset ja kunnallinen itsehallinto".

Tuuri-Tammelas avhandling är en pro gradu avhandling i förvaltningsvetenskap och offentlig rätt vid Förvaltningsvetenskapliga fakulteten vid Vasa universitet. Anhandlingen handlar om ändring i kommunindelning och kammunal självstyrelse i allmänhet, men fallet Sibbo intar en central roll i Tuuri-Tammelas studium. Detta uttrycks i sammandraget på följande sätt:

>>KHO:2008:1 päätös liitteineen (Helsinki-Sipoo-Vantaa kuntajakomuutos) on tutkimusaineistossani erityisenä esimerkkitapauksena voimassa olevan kuntajakolain soveltamisesta.<<

Några bilagor till HFD:s Sibbobeslut finns väl inte, men som källor har Tuuri-Tammela använt bilagor till Sibbo kommuns besvär till HFD. I källförteckningen hittar man således Erkki Mennolas, Toivo Pihlajaniemis, Aimo Ryynänens och Kaarlo Tuoris expertutlåtanden, som bifogades till kommunens besvär, men som förbigås i HFD:s beslut. Om betydelsen av fallet Sibbo skriver Tuuri-Tammela följande:

>>Tammikuussa 2008 julkaistu korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO:2008:1) Sipoon osien pakkoliittämiseen Helsinkiin on oikeustapauksena merkittävä ennakkotapaus valitusoikeudesta kuntajakomuutosesityksestä ja kuntajakoselvittäjän nimeämisestä sekä kuntajakolain 5 §:n soveltamisesta, joten tämän oikeustapauksen aineistoa käytän tutkimuksessani runsaasti. ...

Lisäksi analysoinnin avulla systematisoin, miten kuntajakomuutoksen oikeudelliset edellytykset painottuvat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksessa, sillä Sipoon pakko-osaliitoksesta Helsinkiin KHO:n antama päätös (KHO 2008:1) tuo nykyisen kuntajaon soveltamisesta esimerkkejä, joita hyödynnän kuntajakomuutoksen edellytysten ja menettelyjen tulkinnassa. Tämän tutkimuksen alaan liittyvää oikeuskäytäntöä voimassa olevasta kuntajakolaista on vähän, joten siksi Helsinki-Sipoo-Vantaa ratkaisu korostuu lähdeaineistona ja esimerkkiviittauksina.<<

Jag skall i ett senare inlägg återkomma till det substantiella innehållet i Tuuri-Tammelas pro gradu.

Fallet Sibbo