Kritik mot Helsingin Sanomat. Den 22 september 2011

Helsingin Sanomat har naturligtvis inte uppmärksammat Mikko Niskasaaris artikel "Kiista kaavasta kaatoi kaupunginjohtajan" i nättidningen Fifi (se "Bulldozern Helsingin Sanomat. Den 20 september 2011").  Även om jag själv finner Niskasaaris förklaring till klappjakten på Peltomäki något ensidig, så lär man i Vanda, speciellt på grönt håll, långt dela Niskasaaris syn på fallet Peltomäki. Niskasaaris artikel har även fått en stor spridning. Närmare 400 har Facebookrekommenderat artikeln, vilket är en mycket hög siffra.

Niskasaaris artikel har även uppmärksammats på ledarsidan i Hämeen Sanomat i en artikel med rubriken "Erottiko Hesari Vantaan kaupunginjohtajan?". Jag återger här valda delar ur artikeln:

Harvinaisen mielenkiintoisen teorian Peltomäen eroon johtaneista syistä esitti vapaa ympäristö- ja oikeustoimittaja Mikko Niskasaari Voima-lehden verkkoversiossa. Hänen näkemyksensä mukaan Peltomäkeä vastaan suunnattu erittäin voimakas julkisuus sai alkusysäyksen kaavakiistasta, jossa Helsingin Sanomat on ajanut hyvin näkyvästi Sipoolta alueliitoksella napatun Östersundomin nopeaa kaavoittamista.

Peltomäki ja Vantaa vastustivat hanketta, mikä pysäyttikin suunnitellun kaavan etenemisen. Helsingin Sanomien kustantajalla Sanoma WSOY:llä on myös erittäin isoja maanomistusintressejä Vantaan Keimolassa, joiden lopullinen muuttaminen euroiksi vaatii kaupungin hyväksyntää. ...

Sittemmin Vantaan päättäjät ovat saaneet selvityksiä, jotka ampuvat monien mielestä kaikki korruptioepäilyt alas. Vuokraemäntänä toimineen arkkitehtitoimiston toimeksiantojenkin on todettu myös vähentyneen sen jälkeen, kun Peltomäki aikanaan aloitti kaupungin virkamiehenä.

Kävi myös ilmi, että velvollisuuksien laiminlyönti virkamatkalla tarkoitti Everton-QPR-futisottelun ja poikaporukan illanvieton skippaamista. Tämä tietenkin osoittaa erittäin huonoa makua ja harkintakyvyn puutetta kaupunginjohtajalta, mutta harvoin moinen kelpaa irtisanomisperusteeksi. ...

Maanantaina Vantaan valtuuston kokouksessa esitettiin todella kovia syytöksiä Hesaria ja kokoomusta kohtaan esimerkiksi vihreiden suunnasta. Näistä puheenvuoroista ei uutisoitu sanaakaan tiistain Hesarissa.

Frågan huruvida Sibbo borde ansluta sig till Helsingforsregionens trafik har diskuterats livligt de senaste dagarna. Yle publicerade i tisdags en nyhetstext med rubriken "Tar Sibbo bussen västerut?", där det noteras att "Ett beslut, för eller emot, är också en ståndpunkt för hur mycket Sibbo vill orientera sig mot huvudstadsregionen." I en kommentar till en tidigare nyhetstext skriver Christel Liljeström att "samarbetar Sibbo inte med Hforsregionen så säger man att annekteringen berodde på bristande samarbete från Sibbos sida....samarbetar man så heter det att beslutsfattarna kör Sibbo till fusion med Helsingfors ... "

Politisk cirkus. Den 21 september 2011

Mikko Niskasaaris artikel "Kiista kaavasta kaatoi kaupunginjohtajan" i nättidningen Fifi (se "Bulldozern Helsingin Sanomat. Den 20 september 2011") har fått en viss uppmärksamhet. Petri Muinonen (Krisdemokrat från Vanda) har uppmärksammat Niskasaaris artikel i ett blogginlägg med rubriken "Peltomäki, syntipukki?" Muinonen tar inte ställning vare sig för eller mot påståendena i Niskasaaris artikel, men passar på att kritisera tidningen Voima, som ger ut webbpublikationen Fifi.

Sini Alén (grön) lyfte lyfte fram Niskasaaris artikel i sitt anförande vid gårdagens stadsfullmäkyigemöte i Vanda. I anförandet sade Alén bl.a. följande:

Hyvä esimies seisoo aina alaisensa takana ja toimii hyvässä yhteishengessä ja luottavaisissa väleissä tämän kanssa.

Mutta miten on toiminut Tapani Mäkinen Jukka Peltomäen esimiehenä? Luovaan ajatteluun ja jämäkkään toimintaan Peltomäkeä ei ole tarvinnut kannustaa, sen hän on osannut itsekin. Mutta Tapani Mäkinen on toiminut aivan päin vastoin kuin hyvä esimies toimii, vetänyt mattoa jalkojen alta, kun Peltomäki ei suostunut hänen suoraan käskytykseensä vaan edellytti kaupunginhallituksessa tai muissa kuntalain mukaisissa luottamuselimissä tapahtuvaa käsittelyä. Tapani Mäkisen toimitaa voi hyvällä syyllä kutsua ajojahdiksi. Selkeästi kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen tavoite on ollut päästä liian voimakkaasta ja liian taitavasta kaupunginjohtajasta eroon ja lisätä kokoomuslaisia henkilöitä johtajistossa.

Kumppanina tässä toiminnassa Tapani Mäkisellä on ollut Helsingin Sanomat, joka jo pitkään on ottanut Vantaan esimerkiksi negatiivisissa asioissa ja jossa on julkaistu toinen toistaan loukkaavampia kirjoituksia Vantaasta. Mutta  Peltomäki-asian käsittely Helsingin Sanomissa on mennyt jo liian pitkälle. ...

Helsingin Sanomat ja Tapani Mäkinen ovat olleet Helsingin ja Vantaan yhdistämisen puolella, Peltomäki ei. Helsingin kokoomus (Ja HS) haluavat, että Östersundomin alue rakennetaan hyvin suureksi ja tiheäksi, mikä on lyhytnäköisesti edullista talouden kannalta, mutta pitkällä tähtäimellä suuri vahinko. Jos Talosaaren rannat ja muu herkkä luonto pilataan, sitä ei milloinkaan saada enää takaisin. Peltomäki on edustanut asiassa hyvin maltillista ja ympäristönäkökulmia ymmärtävää linjaa, mikä on selvästi myös nähty hänen haitakseen Mäkisen ja Hesarin toimesta.

De gröna i Vanda förhåller sig mycket kritiskt till hur Jukka Peltomäki har behandlats av Samlingspartiet och SDP i Vanda. Det framgår även ur Erja Hakkarainens blogginlägg "Poliittista sirkusta ei tarvita" från igår.

Bulldozern Helsingin Sanomat. Den 20 september 2011

Nättidningen Fifi publicerade igår en längre artikel med rubriken "Kiista kaavasta kaatoi kaupunginjohtajan". Artikeln, som är skriven av Mikko Niskasaari, handlar i första hand om fallet Peltomäki, men största delen av texten berör i själva verket inkorporeringen och planeringen av Östersundom.

Enligt min egen bedömning var klappjakten på Peltomäki delvis en följd av Jukka Peltomäkis motstånd mot sammanslagningen av (hela) Vanda och Helsingfors (se "Motståndare till sammanslagning. Den 17 september 2011"), men Niskasaari framhåller speciellt Peltomäkis moderata syn på planeringen av Östersundom. Jag återger här vada delar ur artikeln:

Seuraava otsikko voisi olla Seitsemän päivää -lehdestä: "Vantaan Jukka Peltomäki otti virkamatkalle naisystävän". Se on Helsingin Sanomista, joka 14. syyskuuta revitteli uutisen kuudelle palstalle. Iskua tehostettiin kainalojutulla "Myllytys vaikeuttaa jo Vantaan budjetin valmistelua". Lehti tiesi mistä kirjoitti: se pyöritti myllyä.

Uutinen koski vantaalaisten virka- ja luottamusmiesten matkaa Manchesteriin elokuun puolivälissä. Naisystävä oli maksanut matkansa itse. Hän oli ollut jo viime vuonna mukana ainakin kahdella Jukka Peltomäen virkamatkalla, omaan laskuunsa, mutta silloin Helsingin Sanomilla ei ollut jutulle käyttöä. ...

Tuskin Helsingin Sanomia kaupunginjohtajan naisasiat kiinnostivat. Todennäköisesti kysymys on Helsingin Sipoolta ottaman Östersundomin alueen kaavoittamisesta.

Helsingin aluevaltaus oli salamasotaa. Kaupunginvaltuusto esitti sitä valtioneuvostolle kesäkuussa 2006, ja vastarinnasta huolimatta Lounais-Sipoo, 3 000 hehtaaria maa-alueita siirtyi osaksi Helsinkiä vuoden 2009 alkaessa.

Hanke myytiin omille valtuutetuille, ministereille ja kansalaisille hehkuttamalla syntyvää luonnonläheistä puutarhakaupunginosaa, jossa väki asuu omakoti- tai kaupunkipientaloissa, ja jonka liikenne ratkaistaan ympäristöystävällisesti metrolla. Julkisuudessa hehkutuksen hoiti Helsingin Sanomat. ...

Maaliskuussa julkistettiin ensimmäinen luonnos Östersundomin yleiskaavaksi. Kaikki lintulahdet ja virkistysalueet olivat siinä rakennusmaata, ekologiset käytävät olemattomat ja Sipoonkorpi jäisi pieneksi.

Alueelle asutettaisiin 70 000 ihmistä, ja alueen läpi kulkevalle metrolle on piirretty kuusi asemaa. Asutus on ripoteltu melkein koko suunnittelualueelle, pien- ja pienkerrostaloina. Kaava siis tarjoaa mahdotonta: pientalokaupunki, jonka liikenteen hoitaa metro.

Helsingin Sanomat ylisti esitystä. Soraäänistä ei juuri kerrottu. Lehti on vaiennut niistä koko kaavaprosessin ajan.

Muualla luonnos sai murskakritiikin. Ei vähiten siksi, ettei siinä huomioitu kuin Helsingin KSV:n näkemys. Normaalisti yleiskaavoituksen alussa tarjotaan useita vaihtoehtoja. ...

Vantaan Östersundomin luottamushenkilötoimikunta antoi oman kannanottonsa 6. kesäkuuta. Se totesi Vantaan kaupungin keskittyvän lähivuosikymmenet omiin suuriin hankkeisiinsa, Marja-Vantaan ja kehäradan, sekä niiden varteen nousevien kaupunginosien rakentamiseen. Vantaalla ei ole varaa, eikä tarvetta esitettyyn Östersundom-suunnitelmaan. ...

Helsingin Sanomat uutisoi kannanoton kesäkuun 15. päivä. Artikkelissa huokui suuri närkästys otsikosta lähtien: "Helsingin unelma Östersundomin pikakaavoituksesta on vaarassa / Vantaa löi jarrut itäjatkeelle".

Jo ingressissä nimettiin syyllinen: "Vasta valitun kaupunginjohtajan ajama muutos tuli yllätyksenä Helsingille." Jukka Peltomäki oli toukokuun lopulla valittu Vantaan kaupunginjohtajaksi.

Hanna Kunsti skrev den 16 september ett blogginlägg med rubriken "Vantaalainen hiirenloukku". Östersundom nämns inte i inlägget, men Kunstis inlägg stöder i tolkningen av fallet Peltomäki i Niskasaaris artikel.

Helsingin sanomat publicerade den 17 september en ledarartikel med rubriken "Vantaa tarvitsee nyt vahvan näkijän ja johtajan". I artikeln kan man bl.a. läsa följande:

Samaan aikaan kaupungin olisi kuitenkin pystyttävä katsomaan myös muualle. Sen pitäisi esimerkiksi pohtia, miten se pystyisi olemaan mukana pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehittämisessä.

Jag har nu lagt till en ny etikett på denna blogg: Peltomäki.

Brister. Den 19 september 2011

Sipoon Sanomat 15.9 2011 s 3

Jag har tidigare på denna blogg i inlägget "Halvfärdiga byggnadsprojekt. Den 29 juni 2011" uppmärksammat Sibbo skärgårdsdelegations utlåtande om och kritik av utkastet till gemensam generalplan för Östersundomområdet. Skärgårdsdelegation har även gett ett utlåtande om utkastet till etapplandskapsplan för Nyland. I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår en artikel med rubriken "Saaristovaltuuskunta huolissaan maakuntakaavan puutteesta". Skärgårdsdelegationen noterar bl.a. att man ur utkastet till landskapsplan lämnat bort farleden norr om Granö. Denna brist är speciellt betydelsefull med tanke på att man i utkastet till generalplan har ritat ut en bro över sundet mellan Granö och Ribbingö.

Blogger har förnyat visningen av bilderna i blogginläggen. Alla bilder i ett inlägg visas nu i något som liknar ett album då man klickar på en bild. En nackdel är att det inte direkt går att förstora bilderna, om man t.ex. vill läsa texten i en bild av en tidningsartikel. Nere till vänster om bilden finns det dock en länk till själva bilden eller bildfilen. Via denna länk kan man alltså öppna och zooma in bilden.

Is i magen. Den 18 september 2011

På denna blogg har jag i flera blogginlägg noterat hur Helsingfors stad och Helsingfors hamn på olika sätt och med olika motiveringar försökt komma över ön Tobben, som fortfarande efter inkorporeringen hör till Sibbo. (Se t.ex.  "Tabben och Tobben. Den 24 juni 2008".) Sedan Helsingfors stad genom byteshandel med staten kom över Tobben och ön därefter våren 2009 överfördes från fastighetsnämnden till Helsingfors hamn har det varit tyst om Tobben. Igår gjorde jag en paddlingstur från Stora Kallviken till Tobben och tillbaka. Det ser ut som om man låter byggnaderna förfalla. Spår av någon verksamhet på ön kunde jag inte se.

Ett av de centrala argumenten för så väl inkorporeringen som exploatering av Östersundom är att om man inte bygger för 50 000 - 70 000 invånare i Östersundom, så kommer folk av samma antal att flytta till kranskommunerna, där man bygger med undantagslov. Påståendet kan ifrågasättas. Det finns gott om  folk som inte vill bo i tätorter eller ens i detaljplanerade områden. Helsingin Sanomat publicerade den 9 september en artikel med rubriken "Vihreästä laaksosta näkee kauas" och underrubriken eller ingressen "Kaupunkiekologi Jari Niemelä haluaa, että kaavoituksessa pannaan jäitä hattuun." Jag citerar ur artikeln:

Kaupunkiekologia on Suomessa tuore, mutta ajankohtainen tutkimusala. Erityisesti metropolialueella, jonne rakennetaan suuria asuinalueita esimerkiksi Östersundomiin ja Marja-Vantaalle.

"Pitäisi panna jäitä hattuun. Ei välttämättä voida rakentaa niin tiiviisti kuin on ajateltu, koska silloin häviää viheralueita ja ekosysteemipalveluita, joita ihmiset haluavat. Sitten he muuttavat kauemmas pääkaupunkiseudulta."

Motståndare till sammanslagning. Den 17 september 2011

HS 16.9.2011 s A13

I gårdagens blogginlägg "Fallet Peltomäki. Den 16 september 2011" skriver jag angående Vandas stadsdirektör Jukka Peltomäkis (sdp) avgång att "Helsingin Sanomats och Samlingspartiet i Helsingfors har igen en gång demostraterat sin makt." Utöver Helsingin Sanomat hade Vantaan Sanomat en central roll i klappjakten på Peltomäki, speciellt när det gäller skvaller och rykten om Peltomäkis privatliv. När det redan var kört för Peltomäki Publicerade Vantaan Sanomat en artikel med rubriken "Manchesterissä matkailtiin eläkkeellelähdön kunniaksi", där man delvis tar tillbaka anklagelserna mot Peltomäki. Jag citerar ur artikeln:

Vantaan Sanomat kertoi viime viikolla, että Peltomäki asui ystävättärensä kanssa eri hotellissa kuin muu seurue, eikä kaupunginjohtaja osallistunut kaikkiin matkan ohjelmaosuuksiin.

Peltomäen osallistumattomuudelle on etsitty muitakin syitä kuin ystävättären mukanaolo. Itse matka ei nimittäin ollut tiivisohjelmainen ”kaupunkitason vierailu”, jossa kaupunginjohtajaa olisi tarvittu virka-asemansa puolesta.

Ohjelmaan kuului muun muassa Everton-Liverpool -jalkapallo-ottelun seuranta ja muita viihteellisiä ohjelmaosuuksia. Matkalaiskertomusten mukaan myös alkoholia nautittiin ”sopivasti”. Peltomäki ei ollut jalkapallo-ottelussa, eikä hän nauti alkoholia.

Det är kanske nykteristen Peltomäkis till heder att han inte deltog i hela programmet under resan till Manchester. Vill man hitta någonting att anmärka mot Peltomäkis resa, så är det snarare att även den samlingspartistiska medlemmen i Vanda stadsplaneringsnämnd Suvi Sammalisto(-Kemppainen) deltog i det officiella programmet.

Jag har på denna blogg tidigare hävdat att klappjakten på Peltomäki kan förklaras av att han varit ett problem för det av Samlingspartiet styrda samarbetet mellan Helsingfors och Vanda. Här har jag kanske överdrivit betydelsen av att Peltomäki bromsat planeringen av Östersundomområdet. Helsingin Sanomat lyfte igår i en kommenterande artikel med rubriken "Liitostaistelu nosti Peltomäen johtoon" fram betydelsen av att Peltomäki motsatt sig en sammanslagning av Helsingfors och (hela) Vanda. Jag citerar:

Voi sanoa, että Peltomäestä tuli kaupunginjohtaja tammikuussa 2011. Silloin Vantaan valtuusto päätti lopettaa Helsingin kanssa suunnitellun kuntaliitoksen selvittämisen.

Maankäytön apulaiskaupunginjohtajana toiminut Peltomäki oli ahkerasti jarrutellut kuntaliitosaikeita. Hänen kilpailijaansa, kokoomuslaista Martti Lipposta, sen sijaan pidettiin kuntaliitoksen kannattajana. 

Det var kanske framför allt Peltomäkis linje i frågan om sammanslagningen som möjliggjorde valet av Peltomäki till stadsdirektör och som samtidigt blev Peltomäkis fall. Lika väl kan Peltoniemis uttalanden om planerna för Östersundom ha varit avgörande för klappjakten på honom.

Som en kuriosotet kan nämnas att Peltomäki var projektchef för den senaste kommunreformen KSSR (Paras) 2005-2006.

I TV-nytt igår motiverade Mari Kiviniemi Centerns interpellation om den nya kommunreformen, som lämnades in igår. Cenetern vill att kommunerna skall bestämma själv och kritiserar regeringen för att den vill ha tvångssammanslagningar och vill diktera från Helsingfors hurudana kommungränserna är i Finland. Budskapet klingar minst sagt en aning falskt när det uttalas av Kiviniemi.

Fallet Peltomäki. Den 16 september 2011

http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Kotimaa/ketju/6170770/?viesti=6173070

I mitt inlägg "Tähän palataan. Den 30 juni 2011" noterar jag att Vandas stadsdirektör Jukka Peltomäki (sdp) uppfattas som ett problem för det av Samlingspartiet styrda samarbetet mellan Helsingfors och Vanda och att Peltomäki redan som biträdande stadsdirektör med ansvar för markanvändningen hade bromsat Helsingfors planer för Östersundom. Igår var det dags för Peltomäki att lämna in sin avskedsansökan. Helsingin Sanomats och Samlingspartiet i Helsingfors har igen en gång demostraterat sin makt.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Anthomyiidae_sp._1_%28aka%29.jpg

Hufvudstadsbladet skrev igår kväll i en artikel med rubriken "Peltomäki säger upp sig" att Peltomäki på den omtalade tjänsteresan till Manchester i augusti satsade tiden på en kvinnlig partikamrat. Den kvinnliga "partikamraten" är dess värre inte från Peltomäkis parti Sdp, utan istället, samlingspartist, vilket gör saken så mycket allvarligare. Då Peltoniemi valdes till stadsdirektör gick Samlingspartiet i Vanda inte bara miste om stadsdirektörsposten, utan förlorade även kontrollen över en medlem i stadsplaneringsnämnden. Genom ryktesspridning om Peltomäkis privatliv har man nu slagit två flugor i en smäll, då både Peltoniemi och hans väninna igår meddelade att de lämnar sina respektive uppdrag i Vanda.

Vantaan Sanomat publicerade igår en artikel med rubriken "Taistelu Peltomäen seuraajasta alkoi". Ur artikeln framgår det att kampen om stadsdirektörsposten pågått redan ett tag. Då socialdemokraterna inte gått med på att avstå från stadsdirektörsposten, har stadsstyrelseordförande Tapani Mäkinen och Samlingspartiet krävt att samlingspartisiten Mika Savolainen, som saknar erfarenhet av markanvändningsfrågor, väljs till biträdande stadsdirektör med ansvar för markanvändningen. Artikeln avslutas med den eventuellt något ironiska kommentaren att "Savolainen ja vihreiden valtuutettu, tilakeskuksen lautakunnan jäsen, eli Savolaisen ”esimies”, Maria Saarivuo olivat edellinen kunnallispoliittisen seurustelun juorulähde, kunnes muuttivat yhteen ja julkistivat suhteensa." För övrigt hade åtminstone Peltoniemis väninna lämnat in ansökan om skilsmässa, men det nya förhållandet hann tydligen inte bli offentligt i tid.


Igår skapades en adress på Adressit.com en adress dör skuggplanen för Östersundom med rubriken "Östersundomin varjokaavan puolesta".


Kommunförbundets roll i den nya kommunreformen kommer att bli intressant. I dagens nummer av Borgåbladet ingår en notis med rubriken "Liljeström i kommungrupp". Christel Liljeström är en av 30 medlemmar i Kommunförbundets grupp. I notisen förklarar Liljeström varför hon inte undertecknat adressen eller uppropet som gruppen Kuntakapina står för.

Bbl 16.9.2011 s 6