Uudenlainen kaupunkimainen pientalualue. Den 26 september 2011

I MTV3 nyhetssändning igår kväll ingick ett inslag om Helsingfors stadsplaneringskontos planer på en "uudenlainen kaupunkimainen - kiskoliikenteeseeen perustuva - pientalualue" Östersundom. (Inslaget kan ses på katsomo.fi.) MTV3 har filmat projektchef Matti Visanti vid Westerkula gård på den gamla sträckningen för Österleden, där gränsen mellan Helsingfors och Vanda går enligt statsrådets beslut - men inte enligt den rådande tolkningen av beslutet. (Se t.ex. "Korrigerad gräns. Den 6 januari 2009".)

Planerna för området vid avtaget från Österleden till Ring III presenteras med fantastiska visioner, som hittils endast torde ha publicerats i "Östersundomin osayleiskaavan leikekirja". (Se "Liittymäympäristön suunnittelua. Den 3 april 2011".) Enligt inslaget skall (även här) byggas ett köpcentrum. (Jämför "zzz 000. Den 25 maj 2011".)

Filial. Den 25 september 2011

I gårdagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en artikel med rubriken "Kommundirektör Ahonen är upprorets motvilliga drottning", som handlar om "kommunuproret" (kuntakapina), som den nya kommunreformen förorsakat. Tillsammans med artikeln ingår en kortare text med rubriken "Historiskt utträde". Här handlar det inte missnöje med regeringen, utom om missnöje med Kommunförbundet. Jag citerar ur artikeln:

Om en kommun skulle lämna Kommunförbundet i protest skriver den historia. Det har aldrig hänt sedan sedan Kommunförundet som vi känner det idag bildades 1992.

Många kommunrepresentanter skräder inte till orden då de talar om Kommunförbundets agerande gentemot regeringens planer på kommunfusioner.

- Det verkar som om man mest kört storstädernas intressen, säger Nykarlebys stadsdirektör Gösta Willman. ...

Kommunförbndet är vår intresseorganisation gentemot staten och borde lyssna mer på vad medlemmarna anser, säger kommundirekör Mikael Sundås i Pedersöre.

Enligt Janakkalas kommundirektör Anna-Mari Ahonen är många kommuner av den åsikten att man borde gå ut ur kommunförbundet.

- En del av kommunerna är rasande, en del är irriterade men ingen verkar vara nöjd med Kommunförbundet. Det är inte omöjligt att en del lämnar Kommunförbundet. ...

I uppropet på nätet påminner många kommunföreträdare Kommunförbundet att det inte skall fungera som en filial åt Finansministeriet.

Åtminstone de senaste åren har Kommunförbundet i första hand drivit Helsingfors stads intressen, samtidigt som Kommunförbundet idkat ett intimt samarbete med kommunavdelningen vid finansministeriet (tidigare vid inrikesministeriet). Vad jag noterat har medierna inte tidigare noterat detta. På denna blogg har jag i ett flertal inlägg visat hur Kommunförbundet inofficiellt, i det fördolda var en central faktor i inkorporeringen av sydvästra Finland. Just i fallet Sibbo fungerade Kommunförbundet som en filial till ministeriet, när kommunministern uppfyllde löftena till Helsingfors.

I huvudartikeln betonas det att kommunerna ansträngt sig för att uppfylla kraven i Paras-ramlagen, men att detta nu inte har något värde. Till saken hör att så väl Samlingspartiet som SDP har varit med i regeringar som drivit den gamla kommunreformen KSSR (Paras). Dessutom godkände Samlingspartiet KSSR även som oppositionsparti - efter Centerministrarnas löften om att ansluta sydvästra Sibbo till Helsingfors.

Föredragande håller med. Den 24 september 2011

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2011/Halke_2011-09-26_Khs_33_El/1B95C2BB-73E3-41A8-84C5-2C5ED51DD9C0/Liite.pdf

I mitt inlägg "Pikaraitiotien liittäminen poikittaisliikenteen raideratkaisuihin. Den 31 mars 2011"
noterar jag att man i föredragningslistan för Helsingfors stadsplaneringsnämnds möte den 31 mars låtsas att Tuomas Rantanens kläm (Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Östersundomin raideliikennevaihtoehdot) från 6.10.2010 inte alls handlar om snabbspårvägen som ett alternativ till metron. Om klämmen lösrycks ur sitt sammanhang säger den inte direkt att snabbspårvägens skall utredas som ett alternativ till metron. I sitt anförande vid stadsfullmäktigemötet den 6 oktober ifjol klargjorde Rantanen dock tydligt att han syftade på en spårvägslinje från Östersundom kunde integrera med jokerlinjen (Spårjokern) från Östra centrum via Vik. (Se även "Naturautredning. Den 1 april 2011".) En utredning enligt Rantanens kläm, som antogs av fullmäktige med rösterna 45 - 2, skulle lyfta troligen lyfta fram starka argument för alternativet snabbspårväg. Kanske är det därför van avsiktligt feltolkar klämmen. I utlåtandet, som stadsplaneringsnämnden antog den 31 mars, säger man bl.a. följande:

Östersundomin yleiskaavaluonnoksen joukkoliikenneratkaisu perustuu Mellunmäestä jatkettuun metrolinjaan ja sen liityntäbussiliikenteeseen. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että alueelle rakennetaan tulevaisuudessa poikittainen, Jokeri 3-tason seudullinen pikaraitiolinja.

Joker 3 är tänkt att gå längs Ring III och i ingen händelse via Vik.

Nästa måndag har stadsstyrelsen äntligen Rantanens kläm på föredragningslistan. Förslaget i föredragningslistan för måndagens stadstyrelsemöte lyder enligt följande:

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 6.10.2010 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Vilka åtgärder som vidtagits förblir dock oklart. I föredragslistan hänvisas enbart till utlåtandet, som stadsplaneringsnämnden antog den 31 mars.Slutligen noteras det att "Esittelijä yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainittuun."

Ville Niinistös tal. Den 23 september 2011

I inlägget "Sipoonkorven-Östersundomin alue. Den 31 augusti 2011" citerade jag ur miljöminister Ville Niinistös tal vid öppningen av Sibbos storskogs nationalpark. Talet har i sin helhet publicerats på Forsstyrelsens webbplats. Jag citerar här direkt ur "Ympäristöministeri Ville Niinistön puhe Sipoonkorvenr  kansallispuiston avajaisjuhlassa 27.8. 2011":

Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että kansallispuistolaki ei yksin pysty turvaamaan Sipoonkorven luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaimpaan osaan kohdistuvia välittömiä tai välillisiä uhkia: vähittäistä kutistumista, luontoalueiden saarekkeistumista ja pirstoutumista sekä ylikulumista. Nämä kaikki ovat yleisesti tunnettuja syitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen niin maailmanlaajuisesti kuin kansallisestikin.

Kansallispuiston perustamisen jälkeisistä toimenpiteistä tärkeimpänä pidän kolmen kunnan – Helsingin, Sipoon ja Vantaan – yhteistä yleiskaavaa. Siinä tullaan ratkaisemaan paitsi Östersundomin herkkien merenranta-alueiden Natura 2000 -kohteiden kohtalo rakennettavaksi kaavaillun alueen puristuksissa myös Sipoonkorven luonnon- ja kulttuuriperinnön kokonaisuuden laajuus, eheys sekä yhteydet ulkopuolisiin luonnon alueisiin. Liikenneratkaisut on tehtävä niin, että niistä ei muodostu ekologista barriääriä Sipoonkorven ydinalueen ja merenrannan Natura 2000 - alueiden välille. Kaavassa on pystyttävä ennakoimaan myös kasvavan asukasmäärän lähivirkistysaluetarpeet siten, että lisääntyvä virkistyskäyttö ei suuntaudu pelkästään Sipoonkorven kansallispuistoon ja aiheuta sen luonnon ylikulumista. ...


Hyvät yhteistyökumppanit, arvoisa juhlayleisö. Sipoonkorven ydinalue on eduskunnan säätämän kansallispuistolain myötä nostettu suomalaiseen suojelualueaatelistoon. Toivon, että tämä kannustaa ja velvoittaa meitä kaikkia tekemään yhteistyötä sen etten, että Sipoonkorven-Östersundomin aluetta ei pirstottaisi nykyisestä. Sen sijaan sitä tulisi yhteistyöllä vaalia eheänä kulttuuri- ja luonnonperinnön helmenä, jossa on tilaa niin tiivistyvän metropolivyöhykkeen kaupunkilaisten virkistäytymiselle kuin myös niille maaseudun ihmisille, jotka ovat tarpeen arvokkaan kulttuurimaiseman elävänä pidossa.

Det är miljöministeriet som slutligen fastställer etapplandskapsplanen och den gemensamma generalplanen.

Kritik mot Helsingin Sanomat. Den 22 september 2011

Helsingin Sanomat har naturligtvis inte uppmärksammat Mikko Niskasaaris artikel "Kiista kaavasta kaatoi kaupunginjohtajan" i nättidningen Fifi (se "Bulldozern Helsingin Sanomat. Den 20 september 2011").  Även om jag själv finner Niskasaaris förklaring till klappjakten på Peltomäki något ensidig, så lär man i Vanda, speciellt på grönt håll, långt dela Niskasaaris syn på fallet Peltomäki. Niskasaaris artikel har även fått en stor spridning. Närmare 400 har Facebookrekommenderat artikeln, vilket är en mycket hög siffra.

Niskasaaris artikel har även uppmärksammats på ledarsidan i Hämeen Sanomat i en artikel med rubriken "Erottiko Hesari Vantaan kaupunginjohtajan?". Jag återger här valda delar ur artikeln:

Harvinaisen mielenkiintoisen teorian Peltomäen eroon johtaneista syistä esitti vapaa ympäristö- ja oikeustoimittaja Mikko Niskasaari Voima-lehden verkkoversiossa. Hänen näkemyksensä mukaan Peltomäkeä vastaan suunnattu erittäin voimakas julkisuus sai alkusysäyksen kaavakiistasta, jossa Helsingin Sanomat on ajanut hyvin näkyvästi Sipoolta alueliitoksella napatun Östersundomin nopeaa kaavoittamista.

Peltomäki ja Vantaa vastustivat hanketta, mikä pysäyttikin suunnitellun kaavan etenemisen. Helsingin Sanomien kustantajalla Sanoma WSOY:llä on myös erittäin isoja maanomistusintressejä Vantaan Keimolassa, joiden lopullinen muuttaminen euroiksi vaatii kaupungin hyväksyntää. ...

Sittemmin Vantaan päättäjät ovat saaneet selvityksiä, jotka ampuvat monien mielestä kaikki korruptioepäilyt alas. Vuokraemäntänä toimineen arkkitehtitoimiston toimeksiantojenkin on todettu myös vähentyneen sen jälkeen, kun Peltomäki aikanaan aloitti kaupungin virkamiehenä.

Kävi myös ilmi, että velvollisuuksien laiminlyönti virkamatkalla tarkoitti Everton-QPR-futisottelun ja poikaporukan illanvieton skippaamista. Tämä tietenkin osoittaa erittäin huonoa makua ja harkintakyvyn puutetta kaupunginjohtajalta, mutta harvoin moinen kelpaa irtisanomisperusteeksi. ...

Maanantaina Vantaan valtuuston kokouksessa esitettiin todella kovia syytöksiä Hesaria ja kokoomusta kohtaan esimerkiksi vihreiden suunnasta. Näistä puheenvuoroista ei uutisoitu sanaakaan tiistain Hesarissa.

Frågan huruvida Sibbo borde ansluta sig till Helsingforsregionens trafik har diskuterats livligt de senaste dagarna. Yle publicerade i tisdags en nyhetstext med rubriken "Tar Sibbo bussen västerut?", där det noteras att "Ett beslut, för eller emot, är också en ståndpunkt för hur mycket Sibbo vill orientera sig mot huvudstadsregionen." I en kommentar till en tidigare nyhetstext skriver Christel Liljeström att "samarbetar Sibbo inte med Hforsregionen så säger man att annekteringen berodde på bristande samarbete från Sibbos sida....samarbetar man så heter det att beslutsfattarna kör Sibbo till fusion med Helsingfors ... "

Politisk cirkus. Den 21 september 2011

Mikko Niskasaaris artikel "Kiista kaavasta kaatoi kaupunginjohtajan" i nättidningen Fifi (se "Bulldozern Helsingin Sanomat. Den 20 september 2011") har fått en viss uppmärksamhet. Petri Muinonen (Krisdemokrat från Vanda) har uppmärksammat Niskasaaris artikel i ett blogginlägg med rubriken "Peltomäki, syntipukki?" Muinonen tar inte ställning vare sig för eller mot påståendena i Niskasaaris artikel, men passar på att kritisera tidningen Voima, som ger ut webbpublikationen Fifi.

Sini Alén (grön) lyfte lyfte fram Niskasaaris artikel i sitt anförande vid gårdagens stadsfullmäkyigemöte i Vanda. I anförandet sade Alén bl.a. följande:

Hyvä esimies seisoo aina alaisensa takana ja toimii hyvässä yhteishengessä ja luottavaisissa väleissä tämän kanssa.

Mutta miten on toiminut Tapani Mäkinen Jukka Peltomäen esimiehenä? Luovaan ajatteluun ja jämäkkään toimintaan Peltomäkeä ei ole tarvinnut kannustaa, sen hän on osannut itsekin. Mutta Tapani Mäkinen on toiminut aivan päin vastoin kuin hyvä esimies toimii, vetänyt mattoa jalkojen alta, kun Peltomäki ei suostunut hänen suoraan käskytykseensä vaan edellytti kaupunginhallituksessa tai muissa kuntalain mukaisissa luottamuselimissä tapahtuvaa käsittelyä. Tapani Mäkisen toimitaa voi hyvällä syyllä kutsua ajojahdiksi. Selkeästi kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen tavoite on ollut päästä liian voimakkaasta ja liian taitavasta kaupunginjohtajasta eroon ja lisätä kokoomuslaisia henkilöitä johtajistossa.

Kumppanina tässä toiminnassa Tapani Mäkisellä on ollut Helsingin Sanomat, joka jo pitkään on ottanut Vantaan esimerkiksi negatiivisissa asioissa ja jossa on julkaistu toinen toistaan loukkaavampia kirjoituksia Vantaasta. Mutta  Peltomäki-asian käsittely Helsingin Sanomissa on mennyt jo liian pitkälle. ...

Helsingin Sanomat ja Tapani Mäkinen ovat olleet Helsingin ja Vantaan yhdistämisen puolella, Peltomäki ei. Helsingin kokoomus (Ja HS) haluavat, että Östersundomin alue rakennetaan hyvin suureksi ja tiheäksi, mikä on lyhytnäköisesti edullista talouden kannalta, mutta pitkällä tähtäimellä suuri vahinko. Jos Talosaaren rannat ja muu herkkä luonto pilataan, sitä ei milloinkaan saada enää takaisin. Peltomäki on edustanut asiassa hyvin maltillista ja ympäristönäkökulmia ymmärtävää linjaa, mikä on selvästi myös nähty hänen haitakseen Mäkisen ja Hesarin toimesta.

De gröna i Vanda förhåller sig mycket kritiskt till hur Jukka Peltomäki har behandlats av Samlingspartiet och SDP i Vanda. Det framgår även ur Erja Hakkarainens blogginlägg "Poliittista sirkusta ei tarvita" från igår.

Bulldozern Helsingin Sanomat. Den 20 september 2011

Nättidningen Fifi publicerade igår en längre artikel med rubriken "Kiista kaavasta kaatoi kaupunginjohtajan". Artikeln, som är skriven av Mikko Niskasaari, handlar i första hand om fallet Peltomäki, men största delen av texten berör i själva verket inkorporeringen och planeringen av Östersundom.

Enligt min egen bedömning var klappjakten på Peltomäki delvis en följd av Jukka Peltomäkis motstånd mot sammanslagningen av (hela) Vanda och Helsingfors (se "Motståndare till sammanslagning. Den 17 september 2011"), men Niskasaari framhåller speciellt Peltomäkis moderata syn på planeringen av Östersundom. Jag återger här vada delar ur artikeln:

Seuraava otsikko voisi olla Seitsemän päivää -lehdestä: "Vantaan Jukka Peltomäki otti virkamatkalle naisystävän". Se on Helsingin Sanomista, joka 14. syyskuuta revitteli uutisen kuudelle palstalle. Iskua tehostettiin kainalojutulla "Myllytys vaikeuttaa jo Vantaan budjetin valmistelua". Lehti tiesi mistä kirjoitti: se pyöritti myllyä.

Uutinen koski vantaalaisten virka- ja luottamusmiesten matkaa Manchesteriin elokuun puolivälissä. Naisystävä oli maksanut matkansa itse. Hän oli ollut jo viime vuonna mukana ainakin kahdella Jukka Peltomäen virkamatkalla, omaan laskuunsa, mutta silloin Helsingin Sanomilla ei ollut jutulle käyttöä. ...

Tuskin Helsingin Sanomia kaupunginjohtajan naisasiat kiinnostivat. Todennäköisesti kysymys on Helsingin Sipoolta ottaman Östersundomin alueen kaavoittamisesta.

Helsingin aluevaltaus oli salamasotaa. Kaupunginvaltuusto esitti sitä valtioneuvostolle kesäkuussa 2006, ja vastarinnasta huolimatta Lounais-Sipoo, 3 000 hehtaaria maa-alueita siirtyi osaksi Helsinkiä vuoden 2009 alkaessa.

Hanke myytiin omille valtuutetuille, ministereille ja kansalaisille hehkuttamalla syntyvää luonnonläheistä puutarhakaupunginosaa, jossa väki asuu omakoti- tai kaupunkipientaloissa, ja jonka liikenne ratkaistaan ympäristöystävällisesti metrolla. Julkisuudessa hehkutuksen hoiti Helsingin Sanomat. ...

Maaliskuussa julkistettiin ensimmäinen luonnos Östersundomin yleiskaavaksi. Kaikki lintulahdet ja virkistysalueet olivat siinä rakennusmaata, ekologiset käytävät olemattomat ja Sipoonkorpi jäisi pieneksi.

Alueelle asutettaisiin 70 000 ihmistä, ja alueen läpi kulkevalle metrolle on piirretty kuusi asemaa. Asutus on ripoteltu melkein koko suunnittelualueelle, pien- ja pienkerrostaloina. Kaava siis tarjoaa mahdotonta: pientalokaupunki, jonka liikenteen hoitaa metro.

Helsingin Sanomat ylisti esitystä. Soraäänistä ei juuri kerrottu. Lehti on vaiennut niistä koko kaavaprosessin ajan.

Muualla luonnos sai murskakritiikin. Ei vähiten siksi, ettei siinä huomioitu kuin Helsingin KSV:n näkemys. Normaalisti yleiskaavoituksen alussa tarjotaan useita vaihtoehtoja. ...

Vantaan Östersundomin luottamushenkilötoimikunta antoi oman kannanottonsa 6. kesäkuuta. Se totesi Vantaan kaupungin keskittyvän lähivuosikymmenet omiin suuriin hankkeisiinsa, Marja-Vantaan ja kehäradan, sekä niiden varteen nousevien kaupunginosien rakentamiseen. Vantaalla ei ole varaa, eikä tarvetta esitettyyn Östersundom-suunnitelmaan. ...

Helsingin Sanomat uutisoi kannanoton kesäkuun 15. päivä. Artikkelissa huokui suuri närkästys otsikosta lähtien: "Helsingin unelma Östersundomin pikakaavoituksesta on vaarassa / Vantaa löi jarrut itäjatkeelle".

Jo ingressissä nimettiin syyllinen: "Vasta valitun kaupunginjohtajan ajama muutos tuli yllätyksenä Helsingille." Jukka Peltomäki oli toukokuun lopulla valittu Vantaan kaupunginjohtajaksi.

Hanna Kunsti skrev den 16 september ett blogginlägg med rubriken "Vantaalainen hiirenloukku". Östersundom nämns inte i inlägget, men Kunstis inlägg stöder i tolkningen av fallet Peltomäki i Niskasaaris artikel.

Helsingin sanomat publicerade den 17 september en ledarartikel med rubriken "Vantaa tarvitsee nyt vahvan näkijän ja johtajan". I artikeln kan man bl.a. läsa följande:

Samaan aikaan kaupungin olisi kuitenkin pystyttävä katsomaan myös muualle. Sen pitäisi esimerkiksi pohtia, miten se pystyisi olemaan mukana pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehittämisessä.

Jag har nu lagt till en ny etikett på denna blogg: Peltomäki.