Uusien raideliikenneratkaisujen osalta Helsy edellyttää, että niistä tehdään perusteelliset vaikutusten arvioinnit ja selvitykset. Esimerkiksi Östersundomin alue esitetään kaavassa hyvin laajasti raideliikenteeseeen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi. Merkittävät osat alueesta eivät kuitenkaan sovellu merkittäväksi tällä merkinnällä, koska niiden etäisyys esimerkiksi metrosta olisi liian suuri. ...
Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole osoitettu riittävällä tavalla ekologisia yhteyksiä mm. rannikolta Sipoonkorpeen, eikä myöskään rannikon suuntaisesti Natura-alueiden välillä. Nyt esitetyt viheryhteystarpeet on jopa virheellisesti sijoitettu, eivätkä perustu aikaisempiin selvityksiin. Riittävien ekologisten yhteyksien ja viheralueiden varaaminen maakuntakaavassa Östersundomin alueella ohjaa alueen yleiskaavoitusta ekologisesti kestävään suuntaan ja toteuttaa näin myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Helsy edellyttää, että seuraavat Helsingin kaupungin alueelle sijoittuvat viheryhteystarpeet osoitetaan maakuntakaavassa riittävällä selvyydellä. ...
Östersundomin piirin Kasabergetin itäosa ja Kantarnäsbergetin alue on erittäin tärkeä virkistysalue. Sen merkitys alueellisena virkistysalueena korostuu entisestään, kun kolmen kunnan yhteinen yleiskaava asukastavoitteineen toteutuu. Alue kytkeytyy osaksi MustavuoriÖstersundomin Natura-aluetta. Kohteella on myös suojelematon osa Kasabergetin arvokkaasta kallioalueesta. Kasabergetin itäosa kuuluu samaan, valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun kallioalueeseen, kuten sen suojeltu länsiosakin. Ko. metsä- ja kallioalueet pitäisi maakuntakaavassa merkitä virkistysalueeksi. Alueen linnustoon kuuluvat mm. EU:n lintudirektiivilajit kirjokerttu, kehrääjä ja palokärki. Alueen eteläosa (Kantarnäsberget) kytkeytyy Natura-alueisiin ja on luontoarvoiltaan merkittävä.
Österusndomin piirin Sipoonkorven metsämantereelle sijoittuva Hältingträsk-Långkärrsbergetin alue on osa varsinaista Sipoonkorven metsämannerta, joka on määritelty Sipoonkorpi II -työryhmän mietinnössä vuonna 2004. Alue sijaitsee Sipoonkorven kaakkoisnurkassa välittömästi Landbon itäpuolella lähellä Porvoonväylää. Hältingträsk-Långkärrsbergetin alue edustaa Sipoonkorvelle tyypillistä kalliomäkien ja niiden välisten kangas- ja korpimetsien pienipiirteistä mosaiikkia. Alue on todettu valtakunnallisessa kallioselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Etenkin alueen eteläosassa sijaitseva Hältingträskin lammen ympäristö on jo tällä hetkellä erittäin suosittu virkistys- ja retkikohde. Alue tulisi merkitä maakuntakaavassa osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa tai vähintään kaavoittaa virkistysalueeksi.
Norrbergetin metsäalue liittyy pohjoispuolella suoraan Sipoonkorven nykyiseen kansallispuistoon kuuluvaan, Vantaan puolella sijaitsevaan Storträsk-Flatbergetin alueeseen. Alue on osa varsinaista Sipoonkorven metsämannerta, joka on määritelty Sipoonkorpi II -työryhmän mietinnössä vuonna 2004. Norrbergetin alueella on hienoja luonnontilaisen kaltaisia kalliometsiä sekä niiden välisiä kangas- ja korpimetsiä. Alue on linnustollisesti arvokas ja siellä pesivät mm. huuhkaja, metso, mehiläishaukka, kangaskiuru, kehrääjä, varpushaukka ja monet muut arat lajit. Norrbergetin alueen itäosan poikki virtaavan, Stora dammenin lammelta lähtevän puron yläjuoksun osa on suurelta osin luonnontilaisen kaltaisena hienosti säilynyt. Alue tulisi varata maakuntakaavassa osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa tai vähintään kaavoittaa virkistysalueeksi.
Östersundomin piirin Talosaaren niemen metsäalue, jonka eteläosa kuuluu Torpvikenin ja pohjoisosa Kapellvikenin luonnonsuojelualueeseen, on erittäin suosittu virkistysalue. Niemen itäosassa on arvokas kallioalue, jonka harjanteiden väliin jää useita luonnontilaisia suokuvioita. Talosaaren niemen eteläosassa on karu keto, joka on silmälläpidettävän ketoneilikan kasvupaikka ja vaarantuneen pukinjuurimaamehiläisen elinympäristö. Luontotyyppi on valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalainen (CR). Alueella on mm. kalasääsken asuttu pesä ja se on II arvoluokan lepakkoaluetta. Kesällä 2011 vahvistettiin erittäin uhanalaisen (EN) valkoselkätikan pesintä Talosaaressa.
Utlåtande av Helsingfors naturskyddsförening. Den 5 september 2011
Helsingfors natuturskyddsförening har den 31 augusti gett ett utlåtande, "Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta"om utkastet till etapplandskapsplan 2 för Nyland. Där Helsingfors i sitt försenade utlåtande enligt förslaget i stadsstyrelsens föredragningslista för idag inte säger någonting om Östersundom, handlar största delen av naturskyddsföreningen om Östersundom och Sibbo storskog. Jag återgerhär valda delar ur utlåtandet:
Först efter tiotals år. Den 4 september 2011
Senaste tisdag antog kommunstyrelsen i Sibbo ett utlåtande över utkastet till etapplandskapsplan för Nyland. Förslaget till utlåtande utgjordes av planläggningssektionens utlåtande. (Se "Yhteystarve mantereelle. Den 26 augusti 2011".) Jag har inte sett det slutliga utlåtandet, men åtminstone när det gäller järnvägen torde förslaget ha lämnats oförändrat.
Nämnvärt är även att Sibbo - åtminstone enligt förslaget till utlåtande - vill ha en reservering för metro ända till Söderkulla. En spårvägsförnindelse till Söderkulla torde ändå inte vara realistisk inom en överskådlig framtid.
En ny kommunreform. Den 3 september 2011
Igår presenterade kommunminister Hanna Virkkunen (saml) den nya kommunreformen. Mycket är ännu oklart, men det lär vara klart att det inte blir någon fortsättning på Paras (KSSR). I regeringsprogrammet framhåller man att den nya kommunstrukturen skall bygga på pendelområden, men detta förutsätts redan i princip i den nuvarande kommunindelningslagen. Att begreppet pendelområde inte berättar mycket om hur den nya kommunstrukturen kan komma att se ut framgår ur en dia ur Virkkunens presentation från igår. (Se bilden ovan.) Knappast tänker man göra hela Nyland till en enda primärkommun.
Den senaste kommunreformen, som initierades av Hannes Manninen (c), blev en kompromiss mellan Centerns och SDP:s motstridiga målsättningar. Ur Manninnes och Centersn synvinkel var det viktigaste att sammanslagningar av hela kommuner förblev frivilliga. Paraserbjöd "morot" istället för "piska", men i praktiken har man i Svenskfinland varit piskade att genomföra sammanslagningar med tanke på framtida hot.
Syftet med den senaste kommunreformen, som inte fanns med i regeringsprogrammet för regeringen Vanhanen I, torde ur Centerns synvinkel ha varit att genomdriva en reform som inte hotade Centerns intressen. En kommunreform var förr eller senare att vänta och det gällde att passa på medan Centerns var statsministerparti och hade kommunministerns portfölj. Att Paras-reformen nu rivs upp innebär att Centern misslyckats.
Priset som Centern betalade för att driva igenom en kommunreform utan tvångssammanslagningar var metropolpolitiken och speciellt inkorporeringen av sydvästra Sibbo. (Se t.ex. "Maktkonstellation. Den 11 december 2010".) Tydligen gällde överenskommelsen om kommunreformen och "Sibbofrågan" endast så länge ramlagen är i kraft. Östersundom lär dock inte återlämnas till Sibbo efter att KSSR ersatts med en ny kommunreform som möjliggör tvångssammanslagningar.
Syytä poistaa. Den 2 augusti 2011
 |
| http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2011/Halke_2011-09-05_Khs_30_El/40854569-D2E2-42C8-AD7D-886857BF3430/Lausunto_Uudenmaan_liitolle_Uudenmaan_2_vaihemaaku.pdf |
Förslaget till utlåtande är nästan oförändrat och därmed i praktiken fortfarande identiskt med stadsplaneringsnämndens utlåtande. Man har dock lagt till ett stycke om "maa-ainesalueiden ottopaikkojen ja vaikeasti hyödynnettävien maa-ainesten seudulliset sijoituspaikat" samt ett stycke om en utredning om skjutbanor. I det aktuella sammanhanget känns tillägget närmast bisarrt.
 |
| http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatoshistoria/2011/Halke_2011-09-05_Khs_30_El/9ACFDF4F-3CBA-4146-B107-FF27726868C9/Lausunto_Uudenmaan_liitolle_Uudenmaan_2_vaihemaaku.pdf |
I miljönämndens utlåtande kan man bl.a. läsa följande:
Östersundomin alueella taajama-alueet on osoitettu yhteisen yleiskaavaluonnoksen aluevarausten mukaisesti. Rakennettavat alueet rajautuvat rannoilla Natura-alueisiin. Matalat ruovikkoiset ranta-alueet ovat myös tulvariskialuetta, ja ne lukeutuvat ELY-keskuksen ehdotukseen Uudenmaan merkittävistä tulvariskialueista. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa ja jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon nämä molemmat tekijät.
I Östersundomkommitténs utlåtande kan man däremot läsa följande:
Taajamatoimintojen ja raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen alueilla suunnittelumääräys edellyttää tulvariskialueiden huomioon ottamista. Näin luonnollisesti tapahtuukin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, mutta määräyksestä voi saada sellaisen käsityksen, ettei niille voi rakentaa.
Suunnittelumääräys tulvariskistä on syytä poistaa taajamaalueiden määräyksestä.
Raideliikenteeseen tukeutuvat taajamatoimintojen aluee. Den 1 september 2011
I går var det sista dagen för kommunerna att ge utlåtande om utkastet till etapplandskapsplan för Nyland, vilket även synts i nyhetsrubrikerna. Liksom jag noterat i mitt inlägg "Inget utlåtande i tid. Den 30 augusti 2011" har Helsingfors inte gett något utlåtande inom utsatt tid. Däremot gav Östersundomkommittén redan den 17 juni ett utlåtande. I utlåtandet säger man bl.a. följande:
Östersundomissa pääosa rakentamisalueista on maakuntakaavaluonnoksessa esitetty pisterasterikuviona eli "raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue".
Rasteroitua aluetta koskee mm. määräys "yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan päätökseen". Kaikilla kolmella kunnalla (Helsinki, Sipoo, Vantaa) on halu ja tahto toimia näin, mutta niitä ei voi näin tiukasti kytkeä yhteen kaavamääräyksellä. Kunnilla on joka tapauksessa omat asuntotuotantovelvoitteensa, oli raiteisiin taloudellista mahdollisuutta tai ei.
Ställningstagandet är intressant, med tanke på motiveringarna till inkorporeringen samt med tanke på att man i utkastet till landskapsplan inte ens uttryckligen talar om metroförbindelse. Tar man bort spårvägsförbindelsen till Östersundom finns det absolut inte några trovärdiga motivringar kvar till vare sig inkorporeringen eller "utvidgningen av samhällstrukturen".
De gröna i Nyland är här av helt annan åsikt än Östersundomkommitten. Igår publicerade De gröna i Nyland ett pressmeddelande med rubriken "Maakuntakaava noudattaa kestävän kehityksen periaatteita", där man säger att "Vihreät pitävät erittäin tervetulleena Huhmarin, Histan ja Östersundomin alueiden uutta karttamerkintää, 'raideliikenteeseen tukeutuvat taajamatoimintojen alueet', sekä linjausta asuinalueiden ja asemien rakentamisen kytkemisestä ajallisesti toisiinsa."
I sitt pressmeddelande säger De gröna i Nyland vidare att "Yhteydet rannikon ja viherkehän keskeisten metsien ja muiden luonnontilaisten alueiden (Sipoonkorpi, Petikko, Nuuksio, Meiko, Porkkalanniemi) välillä on turvattava riittävin viheraluemerkinnöin."
Sipoonkorven-Östersundomin alue. Den 31 augusti 2011
 |
| Bbl 30.8.2011 s 4 |
I gårdafens nummer av Borgåbladet ingår en artikel med rubriken "Folkfest i Sibbo Storskog". I artikeln citeras ur det miljöminister Ville Niinistö tal vid folkfesten eller invigningen av Sibbos storskogs nationalpark. Här talar Niinistö om "Sibbo storskog och Östersundomområdet" som en helhet som inte får splittras. Se ovan.
I måndagens nummer av Uusimaa ingår en artikel med rubriken "Metropolivyöhykkeen kansallispuisto koostuu monista erillisistä palstoista". I ingressen kan man läsa att "Kolmen kunnan yleiskaavalla ratkaistaan, jatkuukoo pirstaloistuminen". I artikeln citeras Ville Niinistö, som om den gemensamma generalplanen säger att "Siinä ratkaistaan paitsi Östersundomin herkkien merenrantaalueiden Natura 200-kohteiden kohtalo rakennettaaksi kaavailun alueenpuristuksissa että Sipoonkorven luonnon ja kulttuuriperinnön kokonaisuuden laajuus, eheys sekä yhteydet ulkopuolisiin luonnon aluisiin." Därtill säger Niinistö säger vidare att trafiklösningarna måste göras så att de inte utgör ekologiska hinder mellan Sibbo storskog och Natura 2000-områdena vid havsstranden.
Rubriken på paradsidan av tidningen lyder "Sipoonkorven kansallispuistossa avajaispäivänä jopa 1 200 kävijää". Texten har även publicerats på tidningens webbplats.
 |
| Uusimaa 29.8 2011 s 3 |
Här kan man bl.a. läsa följande citat av Niinistö:
Toivon, että tämä kannustaa ja velvoittaa meitä kaikkia tekemään yhteistyötä sen eteen, että Sipoonkorven-Östersundomin aluetta ei pirstottaisi nykyisestä. Sen sijaan sitä tulisi yhteistyöllä vaalia eheänä kulttuuri- ja luonnonperinnön helmenä, jossa on tilaa niin tiivistyvän metropolivyöhykkeen kaupunkilaisten virkistäytymiselle kuin myös niille maaseudun ihmisille, jotka ovat tarpeen arvokkaan kulttuurimaiseman elävänä pidossa,
Talet 1 200 torde vara i underkant. Helsingin uutiset publicerade på måndagen en nyhet med rubriken "Noin 1500 retkeilijää kävi Sipookorvessa".
Månne man bland besökarna räknade med mig? Jag gjorde på lördagen en 50 km lång cykeltur kors och tvärs genom Sibbo storskog (se Sports Tracker), fast det enda officiella programmet jag deltog i var en kopp kaffe i Bisaträsk stuga. Bilden nedan tog jag på gränsen mellan Vanda och Sibbo.
Inget utlåtande i tid. Den 30 augusti 2011
Helsingfors stadsstyrelse beslöt på sitt möte igår överraskande att bordlägga utlåtandet om utkastet till etapplandskapsplan för Nyland. Beslutet var överraskande såtillvida att att man i föredragningslistan kan läsa att "Uudenmaan liitto on pyytänyt lausuntoa uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (maakuntakaavan uudistaminen) 31.8.2011 mennessä ja ilmoittanut, että määräaikaan ei ole saatavissa pidennystä." Att Ville Ylikahri föreslog att det aktuella ärendet bordläggs är väl ett tecken på att De gröna var helt missnöjda med förslaget till utlåtande. Det räckte inte med att man reserverade möjlighet att komplettera utlåtandet senare.
Den strama tidtabellen var en ursäkt för att basera förslaget till Helsingfors utlåtande "huvudsakligen" på stadsplaneringsnämndens utlåtande och negligera alla andra utlåtanden. (Se "Perustuu pääasiassa. Den 28 augusti 2011".) Om nu Helsingfors tänker förutsätta att Nylands förbund beaktar stadens utlåtande, fastän landskapsförbundet tydligen redan meddelat att man inte beviljar tilläggstid, så kan väl stadsstyrelsen inte negligera miljöskyddsnämndens utlåtande bara för att man som en följd av tekniska problem missat det av Helsingfors förvaltningscentral givna deadline.
 |
| http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2011/Halke_2011-08-29_Khs_29_El/94CBAC01-BDF3-4328-9994-5FDE78600961/Lausunto_Uudenmaan_liitolle_Uudenmaan_2_vaihemaaku.pdf |
Prenumerera på:
Kommentarer (Atom)
Inlägg
