Natura-utvärdering. Den 16 december 2011

"Onko homma enään hallussa? Den 15 december 2011" noterar jag att Östesundomkommottén den 13 december på webbplatsen Yhteinen Östersundom publicerat en nyhet med rubriken "Tarkistettu kaavaluonnos kuntien käsittelyyn alkuvuodesta". Samma dag publicerades här två andra nyheter: "Karhusaaren kaavarunko odottaa yleiskaavan suuntaviivoja" och "Miten syntyy yleiskaavan Natura-arviointi?". Speciellt den senare är principiellt intressant. Här kan man bl.a. läsa följande:

Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyminen edellyttää Natura-arvioinnin asianmukaista laatimista ja lopputulosta, jossa suunnitelman todetut vaikutukset eivät merkittävästi heikennä luontoarvoja.

Yleiskaavan vaikutukset Östersundomin Natura 2000 -alueisiin on siis arvioitava luonnonsuojelulain edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi Uudenmaan ELY -keskukselta tulee pyytää lausunto arvioinnista.

Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan Natura-arvioinnin laatii FCG Oy. Työ on aloitettu elokuussa 2011 nähtävillä olleen ensimmäisen yleiskaavaluonnoksen ja valmisteluaineiston pohjalta. 

Onko homma enään hallussa? Den 15 december 2011

http://yhteinenostersundom.fi/teemat/mita-mielta-olet-ostersundomin-suunnitelmista/

 Signaturen "Pitkissä puissa" ställde på webbplatsen Yhteinen Östersundom den 11 december till Östersundomkommittén fråga "Onko homma enään hallussa?" "Pitkissä puissa" undrade även om tidtabellen för den gemensamma generalplanen. Två dagar senare kom svaret från "informatören".

Informatören hänvisar till en länk till ny information på den aktuella webbplatsen. Den nya informationen är publicerad samma dag, den 13 december. Den 13 december har Östersundomkommittén här publicerat ytterligare två nyheter, som jag skall återkomma till senare.

http://yhteinenostersundom.fi/2011/12/tarkistettu-kaavaluonnos-kuntien-kasittelyyn-alkuvuodesta/

Nyheten "Tarkistettu kaavaluonnos kuntien käsittelyyn alkuvuodesta" innehåller en del ny intressant information. Bl.a. berättas det att Östersundomkommittén skall granska fem olika alternativ, varav man kommer att lägga fram ett till grund för förslag till generalplan: A. Kuusi metroasemaa, B. Viisi metroasemaa, C. Neljä metroasemaa (luontojärjestöjen varjokaava), D. Pikaraitiotiet, samt  E. Pikaraitiotiet ja taajamajuna.

Keskeisellä alueella. Den 14 december 2011

Helsingfors fastighetsnämnd skall (enligt föredragningslistan) på sitt möte i torsdag igen behandla förslag till köp av tre små fastigheter i Östersundom. Alla tre fastigheter ligger intill Nya Borgåvägen. I motiveringarna till köpet av fastigheten i östra Östersundom heter det enligt följande:

Kiinteistö sijaitsee keskeisellä alueella Uuden Porvoontien varrella, jossa kaupungin maanomistus on melko vähäistä. Kiinteistön hankinta helpottaa omistusrakenteeltaan hajanaisen alueen kaavoitusta ja toteutusta ja on siten kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukainen.

I motiveringarna till de två andra fastigheterna i västra Östersundom kan man läsa att "Kiinteistökokonaisuus sijaitsee hyvin keskeisellä alueella Uuden Porvoontien varrella, jossa kaupungin maanomistus on melko vähäistä."

Av bifogade kartor framgår tydligt att Helsingfors markegendom i de centrala delarna av Östersundom är mycket blygsam. Ur kartan över stadens markegendom kan man lätt se varför stadsplaneringskontoret istället för en spårvägsförbindelse längs Nya Borgåvägen föreslår en metrolinje som går sicksack mellan stadens mark norr och söder om väg 170.

Sipoon Sanomat publicerade igår en text med rubriken "Sipoo vakuuttaa selviävänsä itsenäisenä jatkossakin".

I dagens nummer av Borgåbladet ingår en artikel med rubriken "Tärande tvångsäktenskap mellan landskapsförbunden". I artikeln noteras det bl.a att det inte blev någon smekmånad i fusionen mellan Nylands förbund och Östra Nyllands förbund. Artikeln avslutas med ett citat av Borgå stadsdirektör Jukka-Pekka Ujala. Se ovan.

Fyrtio år. Den 13 december 2011

I Radio Vegas nyheter för Huvudstadsregionen ingick igår på morgonen ett inslag där det berättades att "företagare i huvudstadsregionens kranskommuner vill att Kervo, Tusby och Träskända går ihop". I nyheten hänvisas till en "ny utredning", som visar att "över 80 % av företagsledarna välkomnar färre och större kommuner i huvudstadsregionen". Helt dagsfärsk är varken nyheten eller utredningen. Enligt Yles egen datering publicerades en motsvarande nyhet under rubriken "Företagare vill ha storkommuner" på Yles svenska webbplats redan förra veckan. (Notera den föråldrade kommunkartan.) Helsingin seudun kauppakamari publicerade redan den 30 november en nyhet med rubriken "Yli 80 % Keski-Uudenmaan yrityksistä kannattaa kuntaliitoksia", där man redogör för resultaten från enkäten "Keski-Uudenmaan yritystoiminta - Alueen yritysten näkemykset alueen kuntien elinkei-nopolitiikasta ja kuntaliitoksista". Utredningen presenterades i Uudenmaan uutiset och Yles finska webbplats den 2 december i en text med rubriken "Kunnan koolla on merkitystä yrityksille". (Se "Storleken har betydelse. Den 3 december 2011".) I artikeln och i TV-nyheterna sade Ari Tulensalo från Helsingin seudun kauppakamarista förutom att Kervo, Tusby och Träskända kunde gå ihop även att Sibbo och Borgå kunde gå samman.

Det nya i Vegas regionala nyheter är närmast att man intervjuat VD:n för Helsingforsregionens handelskammare Heikki Perälä. Perälä kommer med intressanta motiveringar för kommunsammanslagningar. Perälä säger att det behövs starka kommuner för att man skall kunna utveckla trafikinfrastrukturen i regionen. Perälä noterar att det i Helsingforsregionen har tagit mycket lång tid att fatta viktiga beslut om stora trafikfrågor. Som exempel nämner han att det tog fyrtio år innan Nordsjö hamn kunde byggas.

Peräläs exempel är intressant. Varifrån har han tagit tiden fyrtio år? Hamnen i Nordsjö byggdes fyrtio år efter att Nordsjö inkorporerats av Helsingfors. Åtminstone inofficiellt motiverades inkorporeringen av Nordsjö på 1960-talet just med behovet av en ny hamn innanför Helsingfors stads gränser, fastän hamnen togs med i generalplanen först år 1992. (Se "Hamnen rodd i hamn. Den 26 november 2008".) I själva verket torde inkorporeringen av Nordsjö indirekt ha fördröjt bygget av en ny hamn i Helsingforsregionen. Det berättas att Helsingfors stad betalade ersättning för att privata aktörer skulle lägga ner planerna en storhamn i Kantvik i Kyrkslätt. Situationen är till vissa delar liknande för Östersundoms del. Utvecklingen av området fördröjs avsevärt av inkorporeringen, men för Helsingfors stads del är det viktiga att de nya villaområdena i Östersundom byggs innanför stadens gränser. Ur Helsingfors stads synvinkel handlar inkorporeringarna i första hand om att på lång sikt trygga stadens skattebas.

SipooKJ. Den 12 december 2011

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Sosiaalinen media ei kiinnosta" och underrubriken eller ingressen "Yksi poikkeuksista on Sipoon kuntapomo, jolle Twitter on uusi tiedotuskanava." Tillsammans med artikeln har tidningen publicerat en lista med exempel på inlägg på sociala medier. Rriken lyder "'Hesa haluaa . . ." och det första citerade inlägget är Mikael Grannas alias SipooKJs twitteruppdatering från den 22 oktober. Inlägget lyder "Hesa haluaa lopettaa kilpailun hyvistä veronmaksajista. Östersundom oli maukas eturuoka. Nyt halutaan siis pääruoka." Jag har noterat twitteruppdateringen i inlägget  "Tallmo. Den 23 oktober 2011". Grannas twitteruppdatering är en kommentar till artikeln "Pajunen haluaa Suur-Helsingin" i Helsingin Sanomat den 22 oktober. (Se "En ödmjuk Jussi Pajunen. Den 22 oktober 2011".)


Mikael Grannas twittar även på svenska under användarnamnet SibboKJ. Den 22 oktober publicerade SibboKJ ett inlägg med texten "Östersundom en bra förrätt. Hesa vill nu ha serverat huvudrätten:" och en länk till Helsingin Sanomats artikel "Helsinkiläispoliitikot haaveilevat jo Kirkkonummesta, Keravasta ja Sipoosta".

Grannas uppdateringar på Twitter kan följas även via denna blogg. Se "Sibbo på Twitter" i högra marginalen.Följ gärna även FalletSibbo på Twitter.

Kuntarajan poistoja ja rajojen ylityksiä. Den 11 december 2011

Eftersom inkorporeringen av sydvästra Sibbo är så unik har det skrivits ett flertal avhandlingar och akademiska artiklar om fallet. En artikel som jag hittills inte har uppmärksammat är Ilkka Pyys analys "Kuntarajan poistoja ja rajojen ylityksiä" i Maaseudun uusi aika 1/ 2009. Fallet Sibbo är ett centralt studieobjekt i artikeln, men även kommunreformen KSSR (Paras) behandlas. Artikeln är även aktuell med tanke på den nya kommunreformen. Jag återger här valda delar av artikeln:

Kuntien hallinto perustuu kansalaisten itsehallintoon, jota haastetaan monesta  suunnasta. Kaarlo Tuori (2008) kysyy, mikä on kunnallisen itsehallinnon painoarvo perustuslaillisesta näkökulmasta KHO:n Lounais-Sipoo-päätöksen  jälkeen. Kuntien  itsehallinto on vaikuttanut asiallisesti epämääräiseltä myös niissä kuntaliitoksissa,  joissa kuntien välille on valtiovarainministeriössä  jouduttu  luomaan yhdyskäytäviä  tai  joissa neuvoa antavan kansanäänestyksen tulosta ei ole noudatettu. Lisäksi suuri osa hallinnon ja politiikan eliittiä asettaa palvelut ja kuntien itsehallinnon vastakkain korostamalla palvelujen laatua ja saatavuutta tuottajan sijasta. ...

Lounais-Sipoon liitos Helsinkiin edustaa uudenlaista ajattelua. Siinä keskuskaupunki arvioi kasvutarpeitaan  ja  päättää  toimia. Toimiessaan Helsinki on voinut vedota  siihen, että kyseessä eivät ole  itsekkäät  syyt vaan kansallinen  etu  eli Suomen  ainoan  metropolialueen  kasvuedellytysten  turvaaminen osana koko maan kansainvälistä vetovoimaisuutta. Lounais-Sipoon tapaus edustaa myös uudenlaista hallinnollista käytäntöä, koska  liitokseen haettiin maan hallitus  toimijaksi. Päätös toteutui nopeasti, vaikka siinä oli monta vaihetta: selvitysmiehen työ, varjoselvitysmiehet, useita valituksia korkeimpaan hallintooikeuteen, neuvoa-antava kansanäänestys ja runsaasti aktivismia toreilla sekä mediassa. Helsingin toimintaa pidettiin röyhkeänä ja Sipoon omahyväisen piittaamattomana. Pakkoliitos  toteutui vuoden 2009 alussa, mutta Helsinki ja Sipoo jatkavat kiistelyä korvauksista.

Sipoon  lounaiskulma  on  pakkoliitoksenakin ääritapaus, joka vaatii pohtimaan hallinnon oikeutusta. Helsinki  on  perustellut metropolialueen  laajentamista itäsuuntaan Vuosaaren  sataman valmistumisella  ja luontevalla mahdollisuudella tukeutua olemassa olevaan raideliikenteeseen. Tätä  on  puolestaan  pidetty  etusijalla, jotta  kohtuuhintainen  asuntotuotanto  voidaan turvata  ja  huolehtia  sekä  ekologisen  kestävyyden  että  ilmastopäästöjen  vähentämisen  vaatimuksista. Siinä missä raideliikenteen ekotehokkuutta on ainakin pitkällä tähtäimellä alettu kyseenalaistaa, on Sipoon  lounaiskulman  tapauksessa heti esitetty epäilyjä kohtuuhintaisen asumisen toteutumisesta.

Metropolialueen kasvuun kansallisina ja paikallisina intresseinä näyttää  itse asiassa  liittyvän erityisen syvä sosiokulttuurinen railo. Se koskee kuntaliitoksille tavallista rajankäyntiä kaupunkimaisuuden  ja maaseutumaisuuden välillä, mutta Lounais-Sipoo on myös kiihdyttänyt keskustelua asumisen  todellisista  ja kuvitelluista  ihanteista. Syksyllä 2008 käytiin pääministeri Matti Vanhasen  (kesk.)  johdolla  debattia  siitä,  pitääkö  metropolialuetta rakentaa  asukasluvultaan isohkojen  ja  tiiviiden pien-  ja rivitalokaupunkien hajakeskitettynä saaristona vai ratojen varren kompakteina kerrostalovaltaisina kaupunginosina (Kortteinen–Vaattovaara 2008, Kuisma 2008, Soininvaara 2008). Näistä edellinen vetoaa suomalaisten enemmistön  identiteetti-  ja maisemakäsityksiin,  kun  taas  jälkimmäistä  puoltaa  olemassa oleva ja kenties tulevakin työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen.

Vaikka Lounais-Sipoo repii tavallaan suoma-laisuuden sisusta, ratkaisun korkean tason toteuttajat olettivat,  ettei  siitä kyseenalaisista piirteistään huolimatta tule kansalaisia suuresti jakavaa kysymystä. Liittämisasiaa ajaneiden keskuudessa haluttiin  luonnollisesti korostaa ratkaisun  luonnetta hallinnollisena yleisen ja erityisen edun kysymyksenä. Se oli omiaan hämärtämään sitä, että kyse on arvoista ja arvovallasta. Kiistassa asettuvat nimittäin vastakkain paikallisen itsehallinnon yhteisöllisyyteen ja läheisyyteen liittyvät arvot sekä toimintojen yhtenäisyyttä ja tasa-arvoista satavuutta  korostavat  hyvinvointivaltion  arvot.

Samalla kierrytään kohti  tulkintaa,  että paikallisen itsehallinnon ideaalin vastakohtana ovatkin valtion hallinnon intressit ja periaatteet. Lopulta kyseisessä  osaliitoksessa  koeteltiinkin  valtion  ja kuntien päätösvallan rajoja. Hiukan  paradoksaalisesti  pakko-osaliitosta  ajaneiden  keskuudesta  avautui myös  toivon  perspektiivi kuntajakoa koskevaan keskusteluun. Kolmen ministerin mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 18.2.2008 koski Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten neuvoa-antavan kansanäänestyksen  järjestämistä  yhdistämisen  selvittämisestä. Braxin  (vihr.), Kiviniemen  (kesk.)  ja Vapaavuoren  (kok.)  esitystä  pidettiin   pääkaupunkiseudun  uusien  yhteistyönäkymien  kynnyksellä huonosti  ajoitettuna  ja  jopa demokratian  vastaisena. He  kuitenkin  osuivat  kuntaliitoskeskustelumme heikkoon kohtaan. Tähän asti asukkailla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa selvityksen aloittamiseen eikä edes selvityshenkilön valintaan. Kuntaliitosselvityksiä ovat tehneet muutamat  kokeneet  ja  arvostetut  asiantuntijat tai  emeritustoimijat. ...

Kuntien  rajat  eivät ole pelkästään hallintoteknisiä  ja oikeudellisia kysymyksiä, vaan myös poliittisia.  Tässä  kirjoituksessa  on  tuotu  esiin muutamia kunnallista  itsehallintoa kyseenalaistavia menettelyjä koskien Lounais-Sipoon pakkoliitosta ja kaupunkiseutujen rikkonaisia liitoksia. Käytössä olevaan neuvoa-antavaan  kansanäänestykseen  on myös  otettu  epäilevä  kanta. ...

Paras-hankkeen  alkuvaiheessa oli  esillä niin sanottu alue- ja lähikuntamalli, jota eritoten suuret kaupungit vieroksuivat. Se voisi kuitenkin olla malli, joka ottaa parhaiten huomioon kuntien kolmitahoisen roolin palvelujen järjestäjänä, elinkeinojen edistäjänä ja asukkaiden osallistumiskanavana sekä näihin rooleihin  liittyvät eritasoiset toiminnan skaalat.

Pyy är doktor i samhällsvetenskaper universitetslektor vid institutionen för historia och geografi vid Itä-Suomen yliopisto.

Temat för Maaseudun uusi aika 1/ 2009 är "kuntarakennemuutos". I tidningen ingår även en intervju med Mari Kiviniemi. Kiviniemi säger här att "Ainoastaan Sipoolle on myönnetty poikkeus tästä 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksesta, mutta sielläkin raja tulee lähivuosina ylittymään."

Ljus framtid. Den 10 december 2011

Sipoon Sanomat 8.12 2011 s 3

Kommundirektören i Sibbo Mikael Grannas publicerade igår ett på kommunens förnyade webbplats ett blogginlägg med rubriken "Sibbos framtid ser ljus ut...". Motsvarande finska blogginlägg har rubriken "Sipoon tulevaisuus näyttää valoisalta...". Blogginlägget handlar om Sibbos, enligt komunens egen mening, goda förutsättningar att förbli en självständig kommun. Samma budskap presenteras i en artikel med rubriken "Sipoo vakuuttaa selviänsä itsenäisena jatkossakin". Artikeln är identisk med artikeln "Sipoo selviää omillaan" i måndagens nummer av Uusimaa. (Se "Kapitulera? Aldrig! Den 6 december 2011".)

Sipoon Sanomat 8.12 2011 s 4

I samma nummer av Sipoon Sanomat ingår en artikel med rubriken "Sipoolaiset itsenäisyyden juurilla". Artikeln är en längre version av texten "Sotien sankareita, taiteellisia esiintyjiä ja väkeviä puheita" på tidningens webbplats.

Yle publicerade igår en nyhet med rubrikerna "Jokerbanan är aktuell igen" och "Ruuhkaista jokerilinjaa ollaan taas hilaamassa kiskoille". Om spårjokern förverkligas, så finns det goda förutsättningar för en snabbspårvägsförbindelse från Östra centrum till Östersundom itsället för den i utkastet till gemensam generalplan utritade metrolinjen.