Sociala medier. Den 11 juni 2009

Det är redan tio år sedan jag gjorde mig en hemsida på internet. Här var jag relativt tidigt ute. Förts år 2005 började jag skriva blogg. Länge tyckte jag att det var så enkelt att publicera texter på internet att jag inte behövde någon blogg, men bloggar är mera än texter på internet. På Facebook registrerade jag mig först först denna vår. Jag har således inte registrerat mig i gruppen "Näpit irti Sipoosta - tassarna bort från Sibbo!". (Se bilden ovan.) Ja, jag har inte ens tills nyligen vetat att det existerat dylika grupper. Något större behov av att på Facebook dela med mig av min vardag har jag inte, men för att ordentligt kunna ta del av vad andra skriver på detta sociala nätverk registrerade jag mig för kanske en dryg månad sedan. Jag har långt tagit i bruk de nya typerna av internetbaserade medier i samma takt ordning och takt som politiska partier och kandidater. Månne man inte kunde tala om ett genombrott för Facebook i politiska sammanhang i Finland just i samband med EU-valet.

För att följa med fallet Sibbo har bloggen varit ett lämpligt medium. Tyvärr har varken jag eller mina läsare fullt ut utnyttjat bloggens kapacitet. På Yahoo! 360 fick ja aldrig en enda "vän", fastän besöken räknas i hundratusental. Delvis berodde detta kanske på att tekniken inte riktigt fungerade som det var tänkt, varför jag i ett senare skede även styrde besökarna till en tekniskt sett primitiv webbplats på Geocities. För att locka besökare borde en blogg ha bättre möjligheter till interaktivitet. Att jag ändå behållit läsare torde långt bero på att jag skriver så regelbundet. Det kommer jag inte att göra i framtiden. Därför kan det vara skäl för dem som är intresserade av min blogg att utnyttja de möjligheter som Blogger /Blogspot erbjuder. De som registrerar sig som mina vänner på Facebook kan direkt via Facebook läsa mina blogginlägg. Det går även att på ett liknande sätt registrera sig som "följare" (även anonym) direkt på Blogger /Blogspot. (Klicka på "följ blogg" uppe på sidan eller på knappen "följ" längre ner på sidan.)

Det går även att "prenumerera" på blogginlägg via olika slag av feeds.

Den som vill vara riktigt interaktiv kan kommentera mina inlägg i ord eller med kryss direkt på bloggen eller skriva i min gästbok (via sidan "Fallet Sibbo"). Hittils har folk kommenterat och kontaktat mig huvudsakligen via e-post. Nu går det även att skicka inlägg via e-post. (Klicka på bilden av ett brev/kuvert.)

Liksom andra partier har Centern upptäckt betydelsen av sociala nätverk eller sociala medier och speciellt Facebook. På Facebook har Keskusta flitigt "delat" nyhetsartiklar. Tack vare Facebook hittade jag idag en artikel i Iltasanomat som jag inte tidigare noterat.

I artikeln "Vanhanen puolustautuu: Kehitän Helsinkiä intohimolla" gör Matti Vanhanen den 26 maj ett liknande uttalande som Mari Kiviniemi i pressmeddelandet "Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi: Keskusta on aloittanut suomalaisen metropolipolitiikan – kannattaako Kokoomus alueellistamista? 25.5.2009". (Se "Centerns förtjänst. Den 25 maj 2009".) Jag citerar ur artikeln i Iltasanomat:

Vanhanen kiistää syytökset metropolipolitiikan laiminlyömisestä.

- Päinvastoin olen ollut käynnistämässä metropolipolitiikkaa. Ykköshallituksen aikana pantiin liikkeelle Aalto-yliopisto, Sipoon osaliitos, länsimetro ja kehärata.

Fallet Sibbo

Besökare. Den 10 juni 2009

Tyvärr har jag inte haft full kontroll på besöksfrekvensen på denna blogg. Besöksstatistiken på min blogg på Yahoo! 360 visar fantastiska siffror på flera hundra tusen träffar. Det är möjligt att mina sidor här faktiskt har haft över 300 000 träfar. Antalet träffar är av samma storleksordning som antalet träffar på min övriga webbsidor. En mycket stor del av besöken på mina webbsidor med akademiska och filosofiska texter kommer via sökmotorer. Det är troligt att mina blogg på ett liknande sätt huvudsakligen får besök via google. Av någon anledning rankar Google fotfarande sidor på Sibbobloggens gamla adress högre än inlägg på den nya bloggen på Blogger / Blogspot. Det betyder att de som t.ex. googlar efter Heikki Harjula huvudsakligen hamnar på den gamla bloggen.

Från och med idag finns det en räknare på denna blogg. Räknaren visar endast unika besök, alltså inte alla träffar. Alla läsare kommer dock inte att registreras i räknaren. Mina egna besök registreras inte, eftersom räknaren negligerar besök från vissa IP-adresser och webbläsare med speciella cookies. En del läsare läser kanske min blogg via Facebook eller motsvarande feeds.

Besöken på mina övriga webbsidor går starkt ner till veckoslut och ledigheter. På sommaren är träffarna här bara en bråkdel av vad de är under det övriga året. Det samma torde gälla bloggen. På grund av det dåliga vädret har jag fortsatt att skriva blogg. Det dåliga vädret torde även ha gynnat besöksfrekvensen. Jag kommer framöver inte att skriva inlägg lika ofta som hittills, vilket även kommer att reducera antalet trogna besökare eller läsare. Via sökmaskiner kommer min blogg dock fortsättningsvis att läsas. En del besökare är kanske intresserade av fallet Sibbo i allmänhet, men de flesta tillfälliga läsare torde ha ett specialintresse så som kommunindelningslagen och Sibbo storskog. Många besökare torde även kolla enskilda personer så som Arto Sulonen, Kari Prättälä och Heikki Harjula.

Fallet Sibbo

Sibbofrågan och kommunreformen. Den 9 juni 2009

Gårdagens blogginlägg "Ett litet under. Den 8 juni 2009" är det längsta hittills. Å andra sidan består störta delen av inlägget av citat. Knappast har någon brytt sig om att läsa igenom hela inlägget med nyhetstexter från juni 2006, men nu finns texterna i varje fall dokumenterade. Jag hävdar i gårdagens inlägg att man måste sätta huvudet i busken för att inte se ett samband mellan Sibbofrågan och förhandlingarna kring kommunreformen (KSSR, Paras). Sambandet mellan Sibbofrågan och KSSR har väl inte direkt förnekats av någon annan än förre kommunminister Hannes Manninen (se "Samtidshistoria. Den 5 augusti 2007"), men det har inte heller påtalats. I juni 2006 förorsakade kommunreformen, som Hannes Manninen (c) ansvarade för, en potetntiell regeringskris. Veckan före midsommaren var en ödesfråga för reformen, för regeringen och alldeles speciellt för Manninen. Det är ingen hemlighet att sydvästra Sibbo var ett av Helsingforspolitikernas krav i förhandlingarna om reformen. Tanken att Sibbofrågan inte skulle ha kopplats samman med KSSR är direkt absurd. För den som är intresserade av sambandet rekommenderar jag blogginläggen markerade med etiketterna eller nyckelorden "kommunreformen" och "Hiltunen" på denna blogg.

Lösningen på Sibbofrågan var en förutsättning för en överenskommelse om kommunreformen. Dylika kopplingar är i sig inte unika. Det unika är att kopplingen i det aktuella fallet var så oerhört korrumperande. Är man inte medveten om kopplingen, kan man inte heller förstå HFD:s avgörande i fallet Sibbo. Hade HFD dömt mot statsrådets beslut, hade domstolen inte bara gått emot statsministern och regeringen. HFD hade även rivit upp grunden för överenskommelsen om kommunreformen och ramlagen. Ett justitiemord var nödvändigt för att bevara konsensusen.

Denna blogg har nu en sökruta på högra sidan. Sökrutan fungerar på ett annat sätt än sökfunktionen uppe till vänster på sidan. Tyvärr förefaller funktionen ännu inte fungera felfritt, men den är vär att pröva på. Skriv "Rakel Hiltunen" i sökrutan, så har du nyckeln till fallet Sibbo!

Fallet Sibbo

Ett litet under. Den 8 juni 2009

I inlägget Kommunfrågor och kommunproblem. Den 5 juni återgav jag en del nyhetstexter från en sida på webbplatsen iLab.fi. De aktuella nyheterna är från år 2005 och början av år 2006. Sidan "Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia (4.)" ger om möjligt en ännu intressantare bild av bakgrunden till Helsingfors initiativ till ändring i kommunindelningen. Texterna är från en mycket intensiv period i juni 2006. Två frågor dominerar: KSSR och Sibbofrågan. Sibbofrågan kopplas plötsligt inte öppet samman med kommunreformen, men man måste sätta huvudet i busken för att inte se ett samband mellan de snabba svängningarna i de två frågorna veckan före midsomar för tre år sedan. Jag återger här valda bitar:

06-06-2006
Puitelaista puristetaan esitys juhannusviikolle
STT-IA, 6.6.2006

Kuntauudistuksen puitelain sisällöstä aiotaan sopia vielä ennen juhannusta. Lähtökohtana on, että lain päälinjoista on sopu paperilla 19. kesäkuuta. ...

Päähallituspuolueilla on ollut näkemyseroja siitä, mikä pää edellä uudistusta pitäisi valmistella. Keskusta on painottanut palvelujen uudenlaista järjestämistä ja sosiaalidemokraatit kuntien määrän supistamista.


07-06-2006
Kuntaliitto kiirehtii puitelakia
IA, 7.6.2006

Kuntaliiton keskiviikkona koolla ollut valtuusto kiirehtii pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksessa valmistelussa olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää puitelakia, jonka "lähtökohtana on oltava palvelujen turvaaminen ja kuntatalouden tasapainottaminen".

Kuntaliitto korostaa, että kuntien taloudellinen tilanne edellyttää nopeita ja riittäviä ratkaisuja palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen.

Kuntaliiton valtuusto painottaa yksimielisesti hyväksymässään kannanotossa, että "uudistuksilla tulee olla taloudellista vaikuttavuutta ja niiden tulee saada aikaan rakennemuutos, joka turvaa kunnalliset palvelut myös tulevaisuudessa".

Puitelakia on vatvottu kuukausitolkulla, eikä valmista ole tahtonut syntyä. Syynä ovat päähallituspuolueiden SDP:n ja Keskustan erimielisyydet lain sisällöstä. Hurskaana toiveena on, että puitelain keskeinen sisältö saadaan hyväksyttyä ennen juhannusta. Valmistelun on tarkoitus jatkua kesällä ja lakiehdotus mennee eduskunnalle alkusyksystä.


14-06-2006
Tuleeko Paras vai Kupru?
Arkadianmäen ääni
ESKO KURVINEN, 14.6.2006

Kriisiytyvä kuntatalous pakotti hallituksen reilu vuosi sitten käynnistämään kunta- ja palvelurakenne uudistuksen. Ensitöiksi ministeriö vaihtoi hankkeen nimen Kuprusta Paras–hankkeeksi. Valitettavasti nyt näyttää käyneen niin, että hyvissä motiiveissa aloitettu kunta- ja palvelurakenneuudistus on itse ajautunut pahaan kriisiin. Saapa nähdä putkahtaako lopulta maailmaan Kupru vai Paras.

Pitkin vuotta Keskustan ja SDP:n erimielisyydet ovat varjostaneet uudistusprojektin kulkua. Päähallituspuolueiden näkemykset poikkeavat ratkaisevasti toisistaan ja vaikka hiekka tiimalasissa projektin osalta alkaa auttamattomasti valua loppuun, ei sopua valitettavasti näytä löytyvän. Valtava valmistelutyö maakunnissa ei ole saanut hallituspuolueita löytämään yhteistä tavoitetta. Kun puuttuu tavoitteet, niin ei synny ratkaisuja käytännön toimiksikaan.

Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) on jo joutunut lopulta myöntää ääneen tosiasiat. Uudistusta vetävän rakenneryhmän työ takkuilee pahasti ja puitelain tulo eduskunnan käsittelyyn lykkääntyy syksyyn. Viivästyminen kertoo ennen kaikkea asian hankaluudesta, mutta myös hallituksen kyvyttömyydestä päästä sopuun tässä loppuvaalikauden tärkeimmässä asiassa. Nyt hankkeessa on menossa vaihe, jossa hallituspuolueet puristavat niin väljää yhteistä periaatepäätöstä puitelaista, että molemmat voivat sanoa voittaneen.

Eräs uudistuksen suurista kiistakysymyksistä, joka on hiertänyt hallituspuolueiden välejä, on ollut kuntaliitokset.


18-06-2006
Manninen: Kuntauudistus vaakalaudalla

Kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan hallituksen suuren kuntauudistuksen toteutuminen on vaakalaudalla.

Manninen sanoo tv-uutisille, että poliittista yhteisymmärrystä ydinkysymyksistä kuten kuntaliitoksista ja kuntien yhteistyöstä ei ole syntynyt, vaikka uudistuksen päälinjojen piti valmistua juhannukseksi.

Mannisen mukaan mitään varmuutta sovun löytymisestä ensi viikolla ei ole.

Mikäli sovitusta aikataulusta livetään, koko uudistus voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen.

YLE24


18-06-2006
Sarkomaa: Hallituksen päättämättömyys vaarantaa palvelut
HR, 17.6.2006

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa epäilee, että Vanhasen hallituksen päättämättömyys vaarantaa tasa-arvoiset palvelut. Keminmaalla puhunut Sarkomaa vaati hallitusta kantamaan vastuunsa ja tekemään välttämättömät ratkaisut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vielä ennen juhannusta. ...

"Molemmat päähallituspuolueet uudistuksen jarruina"

Sarkomaan mukaan molemmat päähallituspuolueet ovat osaltaan toimineet uudistuksen jarruna.

- "Mikään ei muuttua saa" on muodostunut punamullan linjaksi ja tulokseksi pitkästä työrupeamasta ja koko maan kattavasta kuntakierroksesta. Keskusta on halunnut pitää kuntarakenteen ennallaan ja Sdp palvelurakenteet nykyisellään. Palveluiden turvaamisen edellytys on, että molemmissa edetään. ...

Sarkomaan mielestä Kokoomus on oppositiosta käsin antanut uudistukselle vahvan tukensa sekä kaikin tavoin kannustanut ja rohkaissut hallitusta päätöksiin.


Manninen: Kuntauudistus vaakalaudalla
STT–RAISA KARSIKKO-HR, 17.6.2006

Kunta- ja alueministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan suuren kuntauudistuksen toteutuminen on vaakalaudalla, Ylen tv-uutiset kertoi lauantaina.

Manninen vahvisti STT:lle, että yksimielisyyttä hankkeen ydinkysymyksistä kuten kuntaliitoksista ja kuntien yhteistyöstä ei vieläkään ole löytynyt, eivätkä kannat ole loppurutistuksissa mainittavasti lähentyneet.

- Maanantaina meillä pitäisi olla kokous, jossa asia ratkaistaan, mutta sopua ei tällä hetkellä vielä ole. Vielä on tietysti viikonloppu ja maanantaiaamu aikaa, mutta syntyykö ratkaisu maanantaina, sitä en tällä hetkellä pysty sanomaan, Manninen sanoi.

Kuntauudistuksen päälinjojen on ollut määrä valmistua juhannukseksi ja sitä valmistelevalta rakennetyöryhmältä odotetaan puitelakiehdotusta maanantaina.

Jos rakennetyöryhmä ei saa ratkaisua aikaan, asian on arveltu siirtyvän hallituksen avainministerien muodostaman ns. kolmen koplan ratkottavaksi. Manninen ei tässä vaiheessa halunnut ottaa kantaa siihen, käykö näin.

- Kyllä sitä on tietenkin mietitty, hän sanoi STT:lle.

Rakenneryhmälle myönnettävään aikalisään Manninen joka tapauksessa suhtautuu skeptisesti.

- Jos ratkaisu ei synny maanantaina, niin ei se rakenneryhmässä ilman uusia eväitä enää synny.

Puitelain sisällön on määrä keskittyä siihen, miten kunnalliset peruspalvelut järjestetään ja mitä kuntien määrälle tapahtuu.

Päähallituspuolueet keskusta ja SDP ovat olleet kuntauudistuksen valmistelussa eri mieltä lähes kaikesta. Keskustalaisia miellyttää vahva maakuntahallinto ja palvelujen järjestäminen kuntien yhteistyönä, kun taas demarit haluaisivat uudistaa kuntakentän vahvojen peruskuntien pohjalta.


19-06-2006
AL: Kasvukeskukset pakkoyhteistyöhön asumisessa ja liikenteessä
STT-ASK, 19.6.2006

Keskusta ja SDP ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että pakkoyhteistyön piiriin kuuluisivat kaikki kasvukeskukset. Keskusta on aikaisemmin puhunut vain neljän suurimman seutukunnan yhteistyövelvoitteesta.

Kuntauudistuksessa sopu on kuitenkin vielä kaukana. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli sanoi Aamulehdelle, että puolueiden välit kiristyivät yllättäen viime viikolla, vaikka oltiin lähellä ratkaisua. SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman puolestaan on sitä mieltä, että sopu ei ole ollut lähelläkään.


SDP:n Hiltunen: Vesitetty malli ei kelpaa
IA, 19.6.2006

Kuntauudistusta valmistelevassa työryhmässä SDP:tta edustaja kansanedustaja Raakel Hiltunen sanoo maanantain Kalevassa, ettei sosialidemokraateille kelpaa vesitetty kuntauudistusmalli.

- Nyt on ratkaisun tultava. Ei voi edes ajatella sitä, että nostettaisiin vuoden työn jälkeen kädet pystyyn ja asia siirrettäisiin seuraavan hallituksen päänsäryksi. Hannes Mannisella (kesk.) on nyt johtopäätösten teon aika. Enää hänen ei kannata esitystä venyttää. Se on saatava ennen juhannusta, Hiltunen vaatii.

Hiltunen tekee myös selväksi sen, että mikään vesitetty malli ei kelpaa SDP:lle.
- Minulla ei ole valtuuksia hyväksyä sellaista vesitettyä mallia, joka ei sisällä myös kuntarakenneuudistusta, hän ilmoittaa.

Hiltusen mukaan tämän on oltava koko uudistuksen lähtökohtana. SDP pitää hänen mukaansa myös kiinni siitä, että uusia hallintotasoja ei luoda, vaan vahvistetaan peruskuntia.


19-06-2006
Kuntauudistuksen jatkon pitäisi ratketa maanantaina
STT-HR, 18.6.2006

Kuntauudistusta valmistelevalta rakennetyöryhmältä odotetaan maanantaina esitystä puitelaista, joka linjaa uudistuksen keskeisen sisällön. Ratkaisun syntyminen ei kuitenkaan ole läheskään varmaa. Kunta- ja alueministeri Hannes Manninen kertoi viikonvaihteessa, että yksimielisyyttä hankkeen ydinkysymyksistä ei ollut löytynyt.

Periaatteessa sopu saattaa syntyä vielä maanantaiaamun loppurutistuksessa, mutta se lienee melko epätodennäköistä.

Kuntauudistuksen päälinjojen on ollut määrä valmistua juhannukseksi. Jos rakennetyöryhmä ei saa ratkaisua aikaan, asian on arveltu siirtyvän hallituksen avainministerien muodostaman ns. kolmen koplan ratkottavaksi.

Puitelain on määrä keskittyä siihen, miten kunnalliset peruspalvelut järjestetään ja mitä kuntien määrälle tapahtuu. Avainroolissa ovat päähallituspuolueet keskusta ja SDP, joiden kannat uudistuksen kiistanalaisista kohdista eivät ole valmistelun aikana lähentyneet juuri lainkaan.


19-06-2006
Kuntauudistus kolmen koplan käsittelyyn
STT-ASK-IA, 19.6.2006

Neuvottelut kuntauudistuksesta jatkuvat vielä tällä viikolla. Kuntien taloutta ja palvelurakennetta koskevaa uudistusta valmisteleva rakennetyöryhmä ei maanantaina päässyt sopimukseen. Hallituspuolueiden avainministereiden eli ns. kolmen kopla pohtii tilannetta tiistaina.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi maanantaina, että hän ei aio puuttua uudistuksen yksityiskohtiin keskusteluissaan valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) kanssa, vaan pyrkii jättämään sisältökysymykset edelleen työryhmälle.

Hän piti mahdollisena että juhannukseen asetettu takaraja ylittyy. Asian on toivottu saavan ratkaisunsa ennen eduskunnan jäämistä kesälomille. Asia halutaan saada eduskunnan käsittelyyn ennen kevään vaaleja, koska vaalitaistelu vaikeuttaisi lain syntymistä.

Heinäluoman mukaan työryhmällä aikaa on vain tämä viikko, sen jälkeen asia siirtyy hallituksen pöydälle.

Keskusta eri linjoilla muiden kanssa

Työryhmää vetävä alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kertoi neuvottelujen jälkeen, että hän on pyytänyt hallitusryhmien puheenjohtajia "arvioimaan pikaisesti mahdollisuuksia jatkaa puitelain valmistelua".

- Rakennetyöryhmä ei voinut tänään käsitellä puitelain sisältöä, koska valmistelussa ei ole päästy hallitusryhmien kesken yhteisymmärrykseen.

Manninen ei halunnut yksilöidä, mitkä ovat pahimmat ongelmat sovun löytämisessä, vaan korosti, että kokonaisuus ratkaisee.

Neuvotteluja ovat pitkittäneet kaiken aikaa etenkin kahden suurimman hallituspuolueen eli keskustan ja SDP:n erimielisyydet.

Mannisen sunnuntaina tekemä kompromissiehdotus ei maanantain kokouksessa kelvannut sen enempää sosiaalidemokraateille kuin oppositiopuolueillekaan. Niissä katsotaan, että keskusta on jumiuttanut neuvottelut.

Valmistelussa mukana olevien oppositiopuolueiden näkemykset ovat olleet lähempänä demareiden tavoitteita.

SDP:n pääneuvottelija kansanedustaja Rakel Hiltunen kertoi, että esitys ei ollut riittävä, joten sellaista odotetaan keskiviikoksi.

Kuntaliitokset eivät keskustalle kelpaa

Puitelain on määrä keskittyä siihen, miten kunnalliset peruspalvelut järjestetään ja mitä kuntien määrälle tapahtuu. Keskustan ja SDP:n kannat uudistuksen kiistanalaisista kohdista eivät ole valmistelun aikana lähentyneet juuri lainkaan.

Hiltusen mukaan suurimmat kiistat koskevat kuntarakenteen uudistamista ja kuntaliitosten estämistä hallinnollisilla rakenteilla.

Keskusta on pitänyt tavoitteena kuntien itsenäistä asemaa jossa yhteistyö järjestettäisiin vahvan maakuntahallinnon avulla. Demarit ovat korostaneet väliportaan byrokratian karsimista ja suurempia kuntia.


19-06-2006
Lankia: Keskusta valmis sopimaan puitelaista
IKK, 19.6.2006

Keskustan kuntatyöryhmää vetävä Eero Lankia sanoo puolueensa olevan valmis sopimaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevasta puitelaista. Lankian mielestä puitelain valmistelussa ei kuitenkaan voi ohittaa "tutkittua kansalaismielipidettä" , jonka mukaan suomalaiset eivät halua kuntien pakkoliitoksia eivätkä minimiasukaskokoja kunnille.

Lankia myöntää maanantaina julkisuuteen saattamassaan tiedotteessa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa linjaavan puitelain aikaansaaminen on "odotetusti vaikea ponnistus". Hän pitää tärkeänä, että puitelaista kyetään sopimaan hallituksessa.

- Keskusta on ollut jo pitkään valmis ratkaisuun, Lankia tulkitsee.


19-06-2006
Kuntauudistuksen jatkosta ei sopua

Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) maanantaina aamulla tekemä kompromissiesitys kuntauudistuksen jatkosta ei edesauttanut sovun syntymistä.

Mannisen mukaan hänen johtamansa rakenneryhmä ei voinut käsitellä puitelain sisältöä, koska valmistelussa ei ole päästy hallitusryhmien kesken yhteisymmärrykseen.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sdp.) toivoo sovun kuntauudistuksesta löytyvän.

Heinäluoman mukaan aikaa ei enää ole tuhlattavaksi. Heinäluoman mielestä olisi parasta, että puitelaista päästäisiin sopuun laajassa (ministeri Mannisen johtamassa) rakennetyöryhmässä. Mikäli näin ei tapahdu, asia siirtyy hallituksen ratkaistavaksi, sanoi Heinäluoma eduskunnassa.

Oppositiopuoleet epäilivät eduskunnassa, että hallitus ei pääse sopuun kuntauudistuksesta.

Seuraavan kerran sovintoratkaisua puitelakiin yritetään löytää keskiviikkona. Tällöin neuvotteluihin osallistuvat todennäkäisesti myös hallituspuolueiden johtajat.

Puitelailla on tarkoitus raamittaa tulevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen päälinjat.

Neuvotteluja on pitkittänyt kahden suurimman hallituspuolueen eli keskustan ja SDP:n erimielisyydet.

YLE24, STT


19-06-2006
Oppositio kuntauudistuksesta: Kiville menee että kolisee

Eduskunnan oppositiopuolueet kiirehtivät maanantaina tuomitsemaan hallituksen kuntauudistushankkeen jo epäonnistuneeksi – ainakin luvatun aikataulun osalta.

"Hallituksen valmistelu on kokenut mahalaskun", kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies luonnehti tilannetta. Hän nosti kuntauudistuksen esille eduskunnassa lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä.

Häkämies muistutti, että alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupaili alkuvuonna, että hallitus antaa esityksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaista eduskunnan kevätistuntokauden aikana eli ennen juhannusta. Niin ei tapahdu.

"Hanke näyttää menevän kiville että kolisee," Kari Uotila (vas) jatkoi arviointia.

"Eikö olisi selkeintä, että hallitus toteaisi epäonnistuneensa ja jättäisi eronpyynnön", kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Sari Essayah ehdotti.

"Paras muuttui Kupruksi", Eero Akaan-Penttilä (kok) julisti. Puoluesisar Sari Sarkomaa pystyi nimeämään myös syylliset: pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) ovat kyvyttömiä turvaamaan ihmisten peruspalvelut.

Heinäluoma huomautti, että kuntauudistuksen valmistelussa ovat myös oppositiopuolueet mukana. "Kaikkien puolueiden on otettava vastuu uudistuksesta. Tämä on aidosti yhteinen talkoo."

Oppositio ei ottanut heitetystä pallosta koppia. "Vastuu on Sdp:llä ja keskustalla", Ben Zyskowicz (kok) vastasi ja muistutti, että valmistelu on pysähtynyt näiden kahden hallituspuolueen keskinäisiin erimielisyyksiin.

"Ei ole syytä arvioida asiaa vielä liian negatiivisesti", keskustan kunnallismies Pekka Nousiainen tyynnytteli. "Keskiviikoksi on sovittu vielä kokous."

ARTO ASTIKAINEN / Helsingin Sanomat


20-06-2006
Ratkaisu kuntauudistuksesta siirtyy viikolla
STT-TIMO SIPILÄ-PP, 20.6.2006

Ratkaisut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta lykkäytyvät ainakin ensi viikkoon. Kiistaa selvittänyt hallituspuolueiden avainministereiden niin sanottu kolmen kopla päätti tiistaina, että uudistusta valmisteleva työryhmä kokoontuu vielä 28. kesäkuuta.

Päätöksiä oli tarkoitus saada aikaan keskiviikkona aamupäivällä, jolloin hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajista koostuvan rakennetyöryhmän piti kokoontua.

Juhannus oli asetettu takarajaksi, jotta lakiesitys saataisiin eduskuntaan syksyllä.

Asiaa käsiteltiin tiistaina Kesärannassa myös muun muassa keskustan ministereiden kesken.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi jo maanantaina pitävänsä mahdollisena, että ratkaisu lykkäytyy. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) on vaatinut takarajassa pysymistä.

Kolmannen hallituspuolueen edustaja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) on toivonut asian ratkaisua kolmen koplassa.

Kiistoja aiheuttaa kuntien määrä

Neuvotteluja ovat pitkittäneet etenkin kahden suurimman hallituspuolueen eli keskustan ja SDP:n erimielisyydet. Valmistelussa mukana olevien oppositiopuolueiden näkemykset ovat olleet lähempänä SDP:n tavoitteita.


20-06-2006
Kuntaneuvotteluihin viikon aikalisä

Hallitus on ottanut kuntauudistusneuvotteluissa viikon aikalisän.

Kuntaministeri Hannes Mannisen mukaan hallituksen pääpuolueet yrittävät päästä yksimielisyyteen ensi viikon keskiviikkoon mennessä.

Sosiaalidemokraattien ja keskustan ylin johto pui kuntaremontin tilannetta tiistaina parisen tuntia pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.

Neuvottelujen jälkeen Manninen oli haluton kertomaan, mistä kompromissia lähdetään hakemaan.

YLE24, STT


20-06-2006
Perttu Vartiainen hahmottelee Suomelle laajaa metropolialuetta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisetkään voimavarat eivät riitä pitkäjänteiseen ja kestävään yhdyskuntasuunnitteluun, arvioi Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.

Aluemaantieteen professori Vartiaisen mielestä kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat estävät tehokkaan ja taloudellisen toiminnan. Siksi olisi syytä puhua vakavissaan metropolialueesta, joka ulottuisi idässä Kotkaan, pohjoisessa Lahteen ja Hämeenlinnaan sekä lännessä Tammisaareen.

Tulevaisuudessa siihen näyttäisi liittyvän luontaisesti Tampere ja tietyin varauksin myös Turku.

Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa tai Helsingin seutukunnan 14 kuntaa ovat liian heikkoja tuottamaan tulevaisuuden megaluokan päätöksiä, hän pohtii. ...

Valtiovallan pitäisi ohjata aluekehitystä ja -suunnittelua vakaasti kohti nykyistä suurempia kokonaisuuksia. Vartiainen arvelee, että vapaaehtoisuus ei riitä.

TIMO SIUKONEN / Helsingin Sanomat


Metropoliin tiivistä rakentamista

Hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei käsitellä metropolialuetta, vaan neljän kunnan pääkaupunkiseutua ja 14 kunnan seutukuntaa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD perusti 1999 aluekehityskomitean, joka aloitti metropolikatsausten tuottamisen 2000.

Käsikirjoitus Suomen metropolialueesta hyväksyttiin 2002. Siellä asuu noin 1,8 miljoonaa ihmistä neljän maakunnan alueella.

OECD:n metropolikatsaus on analyysi alueen talouden, hallinnon, ympäristön ja sosiaalisten asioiden kehityksestä. ...

Kansainvälisen vertailun mukaan Suomen metropolialue on yhdyskuntarakenteeltaan hajautettu ja suurin osa rakennetuista alueista erittäin harvaan asuttuja.

Lapsiperheiden muuttosuunta on keskuksista kasvaville reuna-alueille.

Katsauksen mukaan suurten kasvualueitten kestävä kehitys edellyttää nykyistä voimakkaampaa sitoutumista tiiviin rakentamisen periaatteisiin.

Helsingin Sanomat


21-06-2006
Helsinki päättää jo tänään Sipoolta ja Vantaalta vaadittavista alueista

Helsingin kaupunginhallitus aikoo tehdä jo tänään keskiviikkona esityksen niistä maa-alueista, joita Helsinki havittelee itselleen Vantaalta ja Länsi-Sipoosta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan kaupunginhallitus on kutsuttu yllättäen ylimääräiseen kokoukseen kello kahdeksaksi aamulla.

Kokouksen aiheena on salassa valmisteltu esitys niistä maista, joita Helsinki esittää siirrettäväksi sen alueisiin Länsi-Sipoosta ja Vantaan Vesterkullasta. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelee kiireellisesti rajansiirtoja koskevan esityksen.

Jos kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) esityksen, asia viedään hyväksyttäväksi tänään kello 16 kokoontuvaan Helsingin valtuuston kokoukseen.

Jussi Pajunen ei tiistai-iltana suostunut kommentoimaan asiaa millään tavalla Helsingin Sanomille.

Kaupunginhallituksen ryhmät kokoontuvat poikkeuksellisesti ennen kello kahdeksaa aamulla. Ennakkotietojen mukaan niille jaetaan vasta silloin esityslistat, joista selviävät hankkeen yksityiskohdat.

Helsinki aikoo esittää valtioneuvostolle, että kaupunkiin liitettäisiin Länsi-Sipoosta noin 5 000 hehtaarin alue.

Maa-alueen siirto ei onnistu, ellei kunnilla ole yhteistä maarajaa. Sen vuoksi Helsingin täytyy saada itselleen myös osa Vantaan niin sanotusta Vesterkullan kiilasta.

Vesterkullan kiila on epämääräinen alue, jonka koosta on kiistelty. Vantaalla itsellään ei ole suunnitelmia sen kehittämisestä. Helsinki haluaa Itäväylän eteläpuolelle sijoittuvan kiilanosan siirtämistä itselleen.

Aiemmin suunniteltiin Vesterkullan kiilan vaihtamista Helsingin Ala-Tikkurilan kaupunginosaan. Vaihtokaupasta on kuitenkin nyt luovuttu.

Helsinki vie hanketta eteenpäin poikkeuksellisen tiukalla aikataululla.

Syynä on se, että kaupunki haluaa lähettää hakemuksen rajansiirroista sisäministeriöön niin nopeasti kuin mahdollista.

Nopealla toiminnalla halutaan varmistaa se, että valtioneuvosto ehtii päättää rajansiirroista ennen ensi maaliskuun vaaleja.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hankkeeseen on suhtauduttu ministeritasolla suopeasti.

Sipoon kunnanhallitus keskusteli eilen kokouksessaan ylimääräisenä asiana Helsingin aikeista. "Tämä on kauhuskenaario", kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoi.

"On erittäin mautonta, että lähdetään näin aggressiiviseen hyökkäykseen yhteistyökumppania vastaan."

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (sd) mielestä Vantaalla pitää olla valmius keskustella Vesterkullan kiilan rantaosan siirtämisestä Helsingille.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


21-06-2006
Helsinki haluaa 14 prosenttia Sipoon pinta-alasta

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) esittää, että Sipoon kunnasta siirretään 14 prosenttia Helsingille.

Siirrettävän alueen väkiluku on noin 3 500 asukasta eli 19 prosenttia väestöstä.

Helsingin havittelemalla alueella on vesialuetta 2 300 hehtaaria ja vesialueelle sijaitsevien saarten pinta-ala on 825 hehtaaria.

Helsinki esittää myös Vesterkullan Itäväylän eteläpuolen siirtämistä Vantaasta Helsinkiin. Alueen maapinta-ala on 200 hehtaaria.

Helsingin kaupunginhallitus aloitti aamukahdeksalta ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään Pajusen esitystä. Asia on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi tänä iltana.

Lopullisen päätöksen rajansiirroista tekee valtioneuvosto.

Helsinki aikoo rakentaa Sipoolta ja Vantaalta mahdollisesti saamilleen alueilleen asuntoja noin 50 000 ihmiselle.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


Helsinki aikoo haukata Länsi-Sipoon

Sipoon länsiosia suunnitellaan liitettäväksi Helsinkiin valtioneuvoston päätöksellä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan asiasta on käyty poliittisia neuvotteluja, mutta päätöksenteon ovat estäneet vielä eräät tekniset yksityiskohdat, kuten aikataulusta sopiminen.

Sipoossa on suhtauduttu rajansiirtoihin kielteisesti. Valtioneuvosto voi kuitenkin liittää Länsi-Sipoon osia Helsinkiin ilman Sipoon omaa suostumusta. Aloitteen rajansiirrosta voi tehdä esimerkiksi Helsingin kaupunki. Helsingillä on Sipoossa suuria maanomistuksia.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ei maanantaina myöntänyt eikä kieltänyt, että Helsinki olisi valmistelemassa esitystä rajansiirrosta sisäasiainministeriölle. "En pysty tähän vastaamaan", Pajunen sanoi Helsingin Sanomille.

Kuntarajan siirtäminen ei ole Suomessa poikkeuksellista. Rajasiirtoja tehdään säännöllisesti, vaikka toinen kunta vastustaisikin asiaa. Esimerkiksi viime vuonna valtioneuvosto päätti liitoksesta Kauhavan ja Kortesjärven välillä.

Kuntajakolaissa edellytykset alueluovutuksiin ovat varsin väljät, jos luovutettava alue on kunnan pinta-alasta alle kymmenen prosenttia tai jos luovutettavan alueen asukasmäärä on alle viisi prosenttia koko väestöstä.

Muussa tapauksessa luovutukseen vaaditaan erityisen painavia perusteluja. Sellainen on muun muassa se, että maan luovutus edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Käytännössä Helsingin ja Sipoon kuntarajan siirtäminen tapahtuisi aikaisintaan 2008 alussa.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


21-06-2006
Ensi vuodenvaihteessa yhdeksän kuntaliitosta
IKK, 21.6.2006

Hallitus päätti keskiviikkona yhdeksän kuntaliitoksen toteuttamisesta ensi vuodenvaihteessa.


Cronberg tarjoilee maakuntahallintoa, Cronberg ei usko sopuun kuntauudistuksesta
IA, 21.6.2006

Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg ei usko, että kuntauudistuksesta päästään sopuun juhannuksen jälkeen. Ratkaisuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta lykättiin tiistaina ensi viikolle, koska hallituspuolueet Keskusta ja SDP ovat edelleen eri mieltä uudistuksen sisällöstä.

Cronberg sanoi keskiviikkona näyttävän siltä, että Keskusta käy asiassa omaa poliittista peliään, jossa se äänestäjien menettämisen pelossa vastustaa uudistuksia, jotka näyttäisivät sen kannalta huonolta.


21-06-2006
Helsinki hamuaa suurta osaa Sipoosta itselleen
STT-AKI SALO-PP, 21.6.2006

Helsinki hamuaa Länsi-Sipoosta noin 5 000 hehtaarin maa-alaa asuntotuotantoa varten.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoillan kokouksessaan esittää maan hallitukselle Länsi-Sipoon ja Vantaan Västerkullan kiilan alueiden liittämistä Helsinkiin. Helsinki perustelee kuntajakomuutosta kaupungin laajentumispaineilla.

Valtuusto hyväksyi esityksen kahden äänestyksen jälkeen. Jan Oker-Blomin (r.) esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi äänestettiin kumoon luvuin 75-8. Yrjö Hakasen (skp.) hylkäämisesitys kaatui niin ikään äänin 76-8.

Kaupunginhallitus esitti valtuustolle keskiviikkoaamuna, että Sipoosta liitettäisiin noin 5 000 hehtaarin alue Helsinkiin. Liitettäväksi esitetään myös Vantaalla sijaitsevaa noin 200 hehtaarin kokoista Västerkullan kiilaa. Se liittäisi Länsi-Sipoon myös maan kautta Helsinkiin, pelkän vesirajan sijaan. Helsinki omistaa luovutettavaksi vaatimillaan alueilla Sipoossa noin 1 300 hehtaaria maata.

Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 14-1, RKP:n Birgitta Dahlberg vastusti esitystä ja toivoi asian edistyvän neuvotteluteitse.

Helsingin mukaan alueelle on edellytykset rakentaa pientalopainotteisia asuinalueita 50 000 asukkaalle. Suunnitelmiin sisältyy myös metrolinjan jatkaminen Östersundomiin saakka. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan Sipoosta liitettävä alue olisi niin iso, että asiaan ei tarvitsisi enää palata tulevaisuudessa.

Kaupunginhallitus perustelee kuntajaotuksen muutoksia myös pääkaupunkiseudun kehityksen painottumisella itään Vuosaaren sataman valmistumisen myötä. Lännessä ja pohjoisessa kuntien välinen yhteistyö pelaa, mutta Sipoon hidas kehitys haittaa idässä Keravalle saakka, kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd.) kuvailee. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) kertoi, että Sipoo voisi saada Helsingin muualla Sipoossa omistamat alueet, joita on noin 400 hehtaaria.

"Sipoon asioita ei tunneta"

Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma ei näe Helsingin liitospuheille laillista pohjaa.

Kuntajakolain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos alueen palvelut, asukkaiden elinolot ja elinkeinot paranevat ratkaisevasti uuden kuntajaon myötä.

Helsingin mukaan nämä ehdot täyttyvät, Luomalle se merkitsee vain sitä, että Sipoon oloja ei tunneta.

- Kun ottaa huomioon, mitä Sipoossa tapahtuu tänä päivänä, niitä perusteita ei ole, hän jatkaa.

Luoman mukaan myös Sipoolla on alueelle rakenne-ehdotuksia, joita käsitellään syksyllä. Hän kuittaa suurimman osan Helsingin kuntaliitospuheista valtapoliittiseksi propagandaksi.

Vantaan kaupunginhallitus sen sijaan suhtautuu myönteisesti Itäväylän kaakkoispuolelle jäävän kiilan luovutukseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen (kok.) mukaan alue on varsin vähäinen ja pitää sisällään lähinnä Natura- ja luonnonsuojelualuetta.

- Sipoon länsiosien rakentaminen antaa mahdollisuuden myös Vantaalle kehittää omia alueitaan, ja vielä niin, että alueella on metro, Mäkinen perustelee.

Västerkullan kiilan yhteydessä on keskusteltu myös Ala-Tikkurilan siirtämisestä Vantaan rajojen sisään.

Mäkinen kertoo, että alueliitosta ei nähty tarpeelliseksi, eivätkä asukkaatkaan sitä toivoneet. Mäkisen mukaan Vantaan kaupunginhallitus teki asioista yksimielisen päätöksen ylimääräisessä kokouksessaan.


21-06-2006
Manninen: Kuntauudistuksen puitelaki etenee "rakentavasti"

Välillä keskeytyksissä olleisiin neuvotteluihin suuresta kuntaremontista tuli keskiviikkona päivällä uutta vauhtia, mutta illalla jälleen kerran toivon hiipumista ja epäilyä.

Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) arveli keskiviikkona, että keskustan ja Sdp:n neuvottelut kuntauudistuksen puitelaista etenevät juuri nyt "rakentavasti".

Neuvotteluja läheltä seuranneiden mukaan Mannisen neuvotteluasenteessa näkyvät ilmeisen kovat paineet tulosten saavuttamiseksi. Demarien mukaan Manninen antoi päivällä jonkin verran periksi esimerkiksi ylikunnallisista palvelupiireistä.

Illalla kuitenkin arvioitiin, etteivät hyvässä hengessä sujuneet neuvottelut sittenkään olleet muuttaneet keskustan neuvottelutarjousta.

Keskustan piiristä korostettiin vain hyvää yhteishenkeä ja todettiin varovaisesti, että katsotaan lopputulos ensi viikolla.

Manninen ei halunnut määritellä "rakentavuutta" tarkemmin. Hän käynnisti uudet neuvottelut tiistaina heti, kun hallitusryhmien vetäjien kolmen kopla oli palauttanut puitelain valmistelun Manniselle.

Sdp:n vahva kuntavaikuttaja, rakenneryhmän varapuheenjohtaja ja valtiosihteeri Pertti Rauhio arveli, että muuta lähtökohtaa ei voi olla kuin tuloksen saavuttaminen. "Muut puolueet keskustaa lukuun ottamatta ovat vahvojen itsehallinnollisten kuntien takana. Tästä ei voi luopua."

Sdp:n neuvottelija, kansanedustaja Rakel Hiltunen oli keskiviikkona optimistinen. "Kaikki etenee nyt suotuisissa merkeissä. Tavoite on tehdä esitys puitelaista keskiviikon kokouksessa", Hiltunen sanoi päivällä lähes samoin sanoin kuin Manninen.

JAAKKO HAUTAMÄKI / Helsingin Sanomat


21-06-2006
Vanhanen tukee Helsingin alueliitoksia

Pääministeri Vanhanen tukee Helsingin aikeita hankkia lisämaata asuntorakentamiseen naapurikunniltaan Sipoolta ja Vantaalta. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti asiasta illalla.

Helsinki pyrkii saamaan valtioneuvoston päätöksen alueliitoksista nopeasti vielä tällä hallituskaudella.

Levitäkseen Sipooseen Helsingillä on oltava maaraja sen kanssa. Siksi siltana käytetään Vantaan Vesterkullan aluetta.

Naapurikunnista Vantaa on luovuttamassa alueensa kernaasti; vastalahjaksi metro ulotetaan todennäköisesti sinne asti. Sen sijaan Sipoolle uusi rajanveto on kitkerämpi pala. Kunta menettäisi 14 prosenttia maa-alastaan ja viidesosan väestöstään.

Alueliitokselle on kuitenkin Helsingin johdon mukaan annettu jo valtioneuvoston alustava siunaus. Sen takana ovat sekä pääministeri Vanhanen että valtionvarainministeri Heinäluoma.

YLE24


27-06-2006
Kuntauudistuksesta odotetaan ratkaisua
STT-PP, 27.6.2006

Takkuisesti edenneen kuntauudistuksen jatkon on määrä selvitä keskiviikkona. SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma toivoo, että uudistusta valmisteleva ryhmä saa puserrettua kokoon yksimielisen ehdotuksen.

Jos sopua ei nyt löydy, ollaan Heinäluoman mukaan hyvin vaikeassa tilanteessa. Ratkaisu olisi saatava ennen lomia, koska niiden jälkeen odottavat EU-puheenjohtajuus- ja budjettikiireet.


27-06-2006
Sipoo kasvattaa asukasmääräänsä

Sipoo on ryhtynyt vastatoimiin Helsingin suunnitelmille leikata pala Länsi-Sipoota itselleen.

Sipoon kunnanhallitus päätti maanantaina illalla hätäkokouksessaan, että Helsingin vaatimuksiin vastataan muun muassa kasvattamalla Sipoon asukasmäärää reilusti. ...

Vantaa on luovuttamassa alueensa kernaasti. Vastalahjaksi Helsingin metroa todennäköisesti jatkettaisiin Vantaalle.

Sipoolle uusi rajanveto on kitkerämpi pala. Kunta menettäisi 14 prosenttia maa-alastaan ja viidesosan väestöstään.

Helsingin kaupunginvaltuuston esitys Länsi-Sipoon ja Vantaan Vesterkullan liittämisestä Helsinkiin lähtee sisäasiainministeriöön tiistaina. Ministeriö laittaa seuraavaksi esityksen lausuntokierrokselle.

YLE24


28-06-2006
Hallituspuolueet sopuun kuntauudistuksesta
STT-IKK-PP, 28.6.2006

Hallituspuolueet SDP, keskusta ja RKP ovat päässeet sopuun kuntauudistuksesta, vahvistetaan hallituslähteistä. Syntynyttä esitystä käsitellään parhaillaan uudistusta valmistelleessa rakennetyöryhmässä.

Työryhmä pitää tiedotustilaisuuden kokouksen jälkeen myöhemmin iltapäivällä.

Sopua hiersivät viime metreille asti suhtautuminen valtion viimekätiseen oikeuteen pakottaa talousongelmissa painivia kuntia yhteistyöhön tai yhdistymisiin ja toisaalta suurta väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestäminen.


28-06-2006
Kuntauudistuksesta syntyi viimein sopu

Kuntauudistus nytkähti vihdoin eteenpäin, kun sitä valmistellut rakennetyöryhmä hyväksyi hallituspuolueiden työstämän kompromissin.

Erityisen vaikeassa taloustilanteessa olevien kuntien osalta päädyttiin monipolviseen menettelyyn, jossa kunta ja valtio yhdessä selvittävät kunnan mahdollisuudet turvata peruspalvelut.

JAAKKO HAUTAMÄKI / Helsingin Sanomat


Oppositiolta varovaisen myönteiset kannat kuntauudistukseen

Oppositiopuolueiden edustajat ottivat varovaisen myönteiset kannat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta syntyneeseen ratkaisuun. Kokoomuksen kuntaneuvottelija, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho luonnehti ratkaisua kompromissiksi, joka ei ole paras mahdollinen tulos.

Perho oli tyytyväinen, että keskusta taipui hyväksymään vakavissa vaikeuksissa sinnitteleville kunnille perälaudan, jonka perusteella kuntajakoa voidaan muuttaa vuoden 2009 alusta.

Perhon mukaan tuloksen arvo punnitaan siinä, pystyvätkö hallituspuolueet jatkossa ajamaan johdonmukaista uudistuslinjaa.

"Mikäli hallituspuolueilla on tämänkin jälkeen erilaiset viestit kuntien tulevaisuudesta esimerkiksi eduskuntavaalikeskusteluissa, on puitelaki epäonnistunut", Perho sanoi kannanotossaan.

Helsingin Sanomat


28-06-2006
Rakenneryhmä yksimielisyyteen puitelain sisällöstä
ASK, 28.6.2006

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmisteleva rakenneryhmä sai keskiviikkona valmiiksi esityksensä puitelaista. Puitelaki linjaa sekä aikatauluttaa uudistuksen jatkon. ...

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta ja puitelain tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009.

28-06-2006
Kuntauudistuksesta syntyi sopu

Ainoastaan vuoden 2009 jälkeen voidaan ottaa käyttöön pakkokeinot, jos nyt sovittu pehmeä linja ei tehoa. RKP:n puheenjohtaja, valtiosihteeri Stefan Wallin sanoo, että aikarajat antavat ruotsinkielisille kunnille tarvittavat sysäykset edetä uudistuksissa.


28-06-2006
Kuntauudistuksesta syntyi sopu

Hallitus sai viimein väännettyä esityksen, joka ohjaa monen kunnan tulevaisuutta. Sen mukaan kunnat saavat melko vapaasti päättää kehittämistavoista, liitoksista ja siitä, miten palvelut toteutetaan. Kovat keinot voidaan ottaa käyttöön vuonna 2009.

Kuntauudistusta valmistellut rakennetyöryhmä on hyväksynyt esityksen kuntien tulevaisuutta ohjaavasta puitelaista. Kolme hallituspuoluetta SDP, keskusta ja RKP saivat tänään viimein laadittua kaikkia tyydyttävän kompromissin.

- Sopu on merkittävä ja monessa mielessä historiallinen. Kyseessä on kuntakentän merkittävin uudistus koko sodanjälkeisenä aikana, sanoo valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma. ...

Pehmeästä linjasta montaa mieltä

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen uskoo, että syntynyt ratkaisu mahdollistaa kuntien ja palveluiden tasapainoisen kehittämisen. Hän on tyytyväinen siihen, että kunnat voivat itse valita kehittämistavat.

Puitelaki on Mannisen mielestä onnistunut, koska se ei määritä kuntien minimiasukasmääriä eikä velvoita pakkoliitoksiin. Tämä noudattaa kansalaisten mielipidettä asiasta, ministeri huomauttaa.

Vihreitä työryhmässä edustanut Osmo Soininvaara taas pitää pehmeää linjaa tehottomana. ...

Kritiikistään huolimatta Soininvaara kehottaa vihreitä hyväksymään esityksen.

Oppositio taipui kompromissiin

Oppositiopuolueiden edustajat ottivat varovaisen myönteiset kannat kuntaesitykseen. Kokoomuksen kuntaneuvottelija, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho luonnehtii ratkaisua kompromissiksi, joka ei ole paras mahdollinen tulos.

Perhon mukaan tuloksen arvo punnitaan siinä, pystyvätkö hallituspuolueet jatkossa ajamaan johdonmukaista uudistuslinjaa.

- Mikäli hallituspuolueilla on tämänkin jälkeen erilaiset viestit kuntien tulevaisuudesta esimerkiksi eduskuntavaalikeskusteluissa, on puitelaki epäonnistunut, Perho sanoo.

(MTV3-STT)


28-06-2006
Heinäluoma kiitteli sopua historialliseksi

Valtiovarainministeri, Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma kiitti kuntauudistuksesta saavutettua sopua historialliseksi ja merkittäväksi. ...

"Sopu on merkittävä ja monessa mielessä historiallinen. Kyseessä on kuntakentän merkittävin uudistus koko sodanjälkeisenä aikana", Heinäluoma sanoi.

Helsingin Sanomat


29-06-2006
Katainen ei vakuutu kuntauudistuksesta

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei ole vakuuttunut hallituksen eilen esittämistä kuntauudistuksen linjauksista. ...

Kuntauudistuksen valmistelua pitkittivät etenkin suurien hallituspuolueiden keskustan ja SDP:n erimielisyydet.

YLE24


29-06-2006
Sarkomaa: Punamullan rohkeus ei riittänyt
PP, 29.6.2006

Hallitus sysäsi vastuun kuntauudistuksesta kunnille ja tulevalle hallitukselle, arvioi kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

- Kun täysin eri mieltä olevat osapuolet ottavat toisistaan torjuntavoiton, ei kuntauudistuksen lopputulos voi olla kuin laiha ja vailla rohkeita linjauksia oleva lässähdys, jossa välttämättömäksi tiedetyt uudistukset siirretään tulevaisuuteen, sanoo Sarkomaa. ...

Pettymys oli myös se, että neuvottelutulos ei tuonut mitään uutta ja konkreettista kaupunkiseutujen kehittämiseen.

- Hallituksen lupaus tehdä kaupunkikeskuksista vetureita on näyttävä myös rahoitusuudistuksessa.

Pääkaupunkiseudun erityisolosuhteet on aivan erityisesti huomioitava ja huolehdittava, että Helsingin seutu saa sille kuuluvat voimavaransa. Helsinkiä ja muita suuria kaupunkeja ei saa millään muodoin kurittaa, kuten harmillisen usein on erilaisten muutosten yhteydessä tapahtunut, varoittaa Sarkomaa.


29-06-2006
Tyhjää parempi kompromissi

Poliittinen kompromissi on yleensä hyvä silloin, kun molemmat osapuolet voivat selittää voittaneensa. Kuntauudistuksessa aikaansaatu puitelaki oli niin väljä kompromissi, että selitysmahdollisuuksista ei Keskustalla ja SDP:llä ole pulaa.


01-07-2006
Kansanedustaja Kurvinen: Puitelaki pieni ihme
PK, 1.7.2006

Kokoomuksen kansanedustaja Esko Kurvinen pitää pienenä ihmeenä sitä, että hallitus sai aikaiseksi puitelain, joka voitiin yksimielisesti hyväksyä kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistelleessa työryhmässä. Kurvinen on myös Suomen Kuntaliiton hallituksen jäsen.

Fallet Sibbo

Tragiska vanföreställningar. Den 7 juni 2009

På ledarsidan i i dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en kolumn med rubriken "Peruutusvaihteeton metropoli". Artikeln, som är skriven av ledarskribenten Esko Nurmi, handlar till stor del om Sibbos beslut att byta landskapsförbund. Jag återger här början av Nurmis kolumn:

Päättyvän viikon maanantaina Helsingin seudun yhteistyörakenteita vietiin kohti uudistuksia. Samalle päivälle sattui tästä aihepiiristä kolme uutista.

Espoo kertoi tilanneensa koko metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä koskevan tutkimuksen. Vantaan kaupunginhallitus esitti, miten edetä seutuhallintovaihtoehtojen sekä Helsingin ja Vantaan yhdistymisen etujen ja haittojen selvittämisessä. Kolmas päätös syntyi Sipoon valtuustossa, joka ehdotti valtioneuvostolle kunnan siirtoa Itä-Uudenmaan maakunnasta Uudenmaan maakuntaan.

Sipoon päätös oli näistä kolmesta vähiten maailmoja syleilevä: se muuttaa nopeassa tahdissa käytännön elämää. Uudenmaan liitto on omalta osaltaan jo ehtinyt suostua Sipoon liittymiseen, jonka on määrä tapahtua jo ensi vuoden alusta.

Sipoo pääsee hyppäämään mukaan Uudenmaan maakuntakaavan tänä vuonna käynnistyneeseen uudistukseen. Maakuntakaavalla varmistetaan, että yhdyskuntarakenne jatkuu järkevästi Sipoon ja sen läntisten naapurien - ennen muuta Helsingin, Vantaan ja Keravan - rajojen yli.

Sipoolle oli traumaattinen kokemus, kun sen lounainen nurkka liitettiin Helsinkiin tämän vuoden alusta. Pakkoliitos on kuitenkin vaikuttanut siihen, että Sipoo näyttää kääntyneen kasvun tielle. Se näkee roolinsa uudessa valossa pääkaupunkiseudun kupeessa, johon suuntaan muuten Porvookin Sipoon takaa rakentaa yhteistyöakselia.

Sipoossa poliitikkojen vähemmistö oli maakunnan hitaamman vaihdon kannalla. Mieluusti olisi nähty, että Itä-Uudenmaan kunnat olsivat tässä asissa neuvotelleet porukassa. Nyt jäljelle jäävä Itä-Uusimaa joutuu meittimään, mikä on sen tulevaisuus itsenäisenä maakuntana. Veikkaan, että hyvin rajallinen.

I gårdagens nummer av Borgåbladet ingick ett helt uppslag om Östra Nylands förbunds 50-års jubileumsfestligheter. På plats var Mari Kiviniemi, som i sitt festtal i praktiken förespråkade en upplösning av förbundet. Östra Nylands förbund kan sägas ha grundats för endast drygt tio år sedan, men landskapsförbundet är en fortsättning på Östra Nylands regionplaneringsförbund, som grundasdes 1959. På motsvarande sätt firade Nylands förbund sitt 50-års jubileum år 2006, eftersom det då hade gått 50 år sedan Helsingfors regionplaneringsförbund grundades. (Se "'Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946 - 2006'. Den 18 oktober 2007".) Det landskapsförbund som kommunfullmäktige i Sibbo tidigare i veckan beslutit att Sibbo skall bli medlem i är inte ett speciellt nyländskt förbund. Namnet "Nylands förbund" fick landskapsförbundet efter att först Kyrkslätt och sedan de övriga västnyländska kommunerna gick med i förbundet. (Pekka Myllyniemi har i sin Sibborapport sammanfattat förbundets historia - i ett avsnitt som han naturligtvis plagierat.)
Sibbos beslut att lämna Östra Nylands förbund är i hög grad en följd av förlusten av sydvästra Sibbo. I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår en artikel med rubriken "Sipoo haluaa Uudenmaan liitton ensi vuoden alusta". I artikeln referesas diskussionen om förbundsfrågan vid senaste kommunfullmäktigemöte. Jag återger här några rader ur artikeln:

Rainer Karlsson (r) oli sitä mieltä, että liittyminen ei anna Sipoolle mitään etuja, eikä Sipoolla ole jatkossa kontrollia sen suhteen mitä kunnassa tapahtuu.
- Ei kyse ole siitä mitä voimme saada, vaan Sipoon uskottavuus on kyseessä. Lounais-Sipoon menettäminen osoitti, että silloin meillä ei vielä ollut uskottavuutta, totesi Clara Lindqvist (ysi). ...
Bo Melander (r) muistutti Uudenmaan liiton ajaneen Sipoon palasiksi pistämistä. ...
Monika Hämäläinen (ysi) totesi sydämen sanovan, että pitää kielen takia tulee pysyä Itä-Uudenmaan liitoss, mutta järki sanoo toista.
- Pelastetaan Sipoo. Ei kielen takia kannata tehdä tällaista päätöstä. Lounais-Sipoo menetettiin juuri sen vuoksi, että oltiin liikaa itään päin kääntyneitä.

Det är i hög grad de av Lindqvist och Hämäläinen representerade lögnerna och vanföreställningarna som driver mig att fortsätta mitt bloggskrivande, fastän jag flera gånger beslutit mig för att sluta.


Fallet Sibbo

Zon för rekreation. Den 6 juni 2009

I gårdagens blogginlägg citerade jag ur artikeln "Helsinki ja Sipoo täysin eri mieltä Sipoonkorven rakentamisesta", som publicerades i Helsingin sanomat den 13 januari 2006. Jag citerar här pånytt:

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä Vuosaaren sataman avaamisen myötä pääkaupunkiseudun rakenteessa tapahtuu merkittävä painopisteen muutos kohti itää.

"Koko Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta Sipoo ei ole ollut kehityksessä mukana. Sipoo on ollut irrallaan pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta. Ei ole järkevää, että pääkaupunkiseudun, Helsingin, Vantaan ja Keravan rajalta alkaa tällainen erämaa", Pajunen toteaa.

Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoman mukaan Sipoo haluaa säilyttää kunnan länsirajalla olevan yli 7 000 hehtaarin kokoisen Sipoonkorven talousmetsänä. Helsingin maanomistuksista merkittävä osa on juuri siellä.

Det är intressant att notera hur De gröna i Helsingfors under ledning av Otto Lehtipuu trots de ovan återgivna meningsskiljaktligheterna har försökt hävda att Sibbo storskog kan räddas bara Helsingfors får sin vilja igenom. Att storskogen bevarats obebyggd är emellertid inte enbart Sibbos förtjänst. Ur kartan ovan, som är en del av en karta i dagens nummer av Helsingin Sanomat, framgår att grönzonen öster om Helsingfors till stora delar ligger (och redan 2006 låg) i Sibbos grannkommuner Kervo, Vanda och Helsingfors. I Nordsjö ligger en vid zon för rekreation faktiskt väster om Nordsjö hamn.

Den ovannämnda kartan har publicerats tillsamman med en artikel med rubriken "Metropolin ympärille suunnitteilla yhtenäinen virkistysvyöhyke". (Kartan finns även tillsammans med artikeln "Uusi lähiö uhkaa Nuuksion rauhaa", som Helsingin Sanomat publicerasde på tidningens webbplats på morgonen.) Jag citerar ur artikeln:

Ajatellaanpa, että Helsinki olisi metropolin sydän, Espoo aivot ja Vantaa vaikkapa verisuonisto. Se ei kuitenkaan riitä pitämään metropolia hengissä. Tarvitaan keuhkot.

Sellainen voisi olla pääkaupunkiseutua ympäröivä ainutlaatuinen suojelu- ja virkistysalueiden verkko – viherkehä.

Viherkehä koostuisi kymmenistä, nyt jo olemassa olevista suojelu- ja virkistysalueista. Alue täydentyy jatkuvasti, mutta koko ajan erillisinä ratkaisuina.

Suunnitelmaa yhtenäisestä viherkehästä ajaa Metsähallituksen luontopalvelut.

Heti ensimmäisenä tarvittaisiin yhteiset hoito- ja käyttösuunnitelmat, koska retkeilijöiden yhä lisääntyvää määrää on pakko tasata ja kanavoida.

"Viherkehän idea on hyvä, jos sen avulla saadaan ihmiset liikkumaan nykyistä helpommin lähialueillaan. Itä-Helsingistä ja -Vantaalta voitaisiin suunnata nykyistä enemmän vaikkapa Sipoonkorpeen sen sijaan, että kaikki sukkuloivat Nuuksioon. Siellä on nyt todella isot paineet", sanoo Nuuksiossa toimiva retkeily-yrittäjä Pekka Väänänen.

Artikeln "Uusi lähiö uhkaa Nuuksion rauhaa" har i själva tidningen rubriken "Histan uusi asuinalue uhkaa Nuuksiota". Även här lyfts Sibbo storskog fram:

Nuuksion kansallispuisto ei yksin kestä kaikkia pääkaupunkiseudun retkeilijöitä. ...

"Nuuksion kansallispuiston rajanaapureina olevat kuntien virkistysalueet voisivat toimia puskureina kasvavalle kävijäpaineelle", Niikkonen sanoo.

Sama tilanne on edessä Sipoonkorven suojelualueilla asutuksen tiivistyessä korven molemmin puolin. Monilla muillakin suojelu- ja virkistysalueilla kävijäpainetta pitäisi ohjata ja tasoittaa nykyistä paremmin.

Metsähallitus on aloittanut Sipoonkorvessa ja Porvoon ulkosaaristossa hoidon ja käytön suunnittelun.

Helsingin Sanomat har även publicerat en bakgrundstext med rubriken "Vihreä pääkaupunkiseutu syntyi puolivahingossa". Jag citerar även ur denna text:

Virkistys- ja suojelualueiden kehä on syntynyt pääkaupunkiseudun ympärille viime vuosikymmenien aikana ikään kuin vahingossa.

Helsinki on tehnyt kaukonäköisiä virkistysaluehankintoja, ja esimerkiksi Vantaa on tukenut suojelu- ja virkistysalueverkkonsa kehittämistä voimakkaasti ja poliittisestikin yksimielisesti.

Kehitys on ollut viime aikoina nopeaa. Viheralueiden verkko ulottuu nyt mereltä merelle Kirkkonummen ja Siuntion alueilta Vihdin, Espoon, Vantaan ja Helsingin kautta aina Sipooseen ja Porvooseen saakka.

Fallet Sibbo

Kommunfrågor och kommunproblem. Den 5 juni

Föreningen Virtuaalikokoomus ry (Virko) upprätthåller eller har åtminstone upprätthållit en webbplats med titeln "iLab" för arkivering av nyheter. Under rubriken "Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia" hittar man här en intressant översikt av bakgrunden till fallet Sibbo. Den första sidan innehåller nyhetstexter från 8.2.2005 till 13.2.2006. Följande sida som jag hittat ("Kuntakysymyksiä ja kuntaongelmia (4.)") innehåller texter från 4.6.2006 och därpå följande sida ("Kuntakysymyksiä ja kuntaongemia (5.)") från 4.7.2006. Jag återger här urval ur några notiser och nyhetsartiklar från den första sidan och återkommer senare med urval ur de övriga sidorna:

08-02-2005
Työllisyysaste vaihtelee suuresti kunnittain
IKK, 7.2.2005

Manner-Suomen kunnista korkein työllisyysaste oli Sipoossa 75,7 prosenttia.



05-09-2005
Lasten kotihoidon tuissa isot erot Helsingin seudun kunnissa

Sipoossa väestönkasvu ei ole ollut yhtä kiivasta kuin monessa muussa kehyskunnassa. Päivähoitopaikat on pystytty järjestämään tarvitseville.

JAANA SAVOLAINEN / Helsingin Sanomat



08-10-2005
HS luonnosteli 45 kunnan Suomen

Kansalaisten peruspalvelut voisivat hoitua 45 suurkunnan varassa, kertoo Helsingin Sanomien tekemä selvitys. Uusi kuntajako luonnosteltiin kartalle muun muassa työssäkäyntialueiden, seutukuntien ja muiden luontaisten asiointiyhteyksien pohjalta. ...

Helsinki olisi yli miljoonan asukkaan suurkaupunki. Nyky-Helsinkiin yhdistyisivät niin Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi kuin Sipookin. Liitoksen edut olisivat muun muassa maankäytön, elinkeinopolitiikan ja asutuksen järkeistämisessä.



25-10-2005
Vapaavuori hämmästelee Paras-hankkeen lähtöasetelmaa
IKK, 25.10.2005

Helsingin kaupunginhallituksen ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä niin sanotun Paras-hankkeen lähtöasetelma on pääkaupunkiseudun näkökulmasta hämmentävä.

- Koko hanke on lähtenyt liikkeelle pienten ja meitä syrjäisempien kuntien näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kuitenkin lähtökohtaisesti - väestöpohjaltaan, rakenteellisesti ja taloudellisesti - riittävän vahvoja pystyäkseen selviytymään nykyrakenteilla, Vapaavuori sanoi tiistaina.

Hänen mielestään kokonaisuus ei pääkaupunkiseudunkaan osalta kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

- Valtion toimesta paineet kuntien välisen tulontasauksen jyrkentämiseen ovat olleet vahvoja. Nettomaksajan roolissa olevan pääkaupunkiseudun selkeä etu on, että hallitus onnistuu tervehdyttämishankkeessaan valtakunnan tasolla, Vapaavuori sanoo pitäen mahdottomana, että pääkaupunkiseutu joutuisi uudistuksen maksumieheksi. ...

Vapaavuori uskoo vapaaehtoisiin yhteistyöjärjestelyihin ja vaatiikin, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ on otettava tosissaan. Hän peräänkuuluttaa myös YTV-aluetta laajemman yhteistyön tarvetta. Vapaavuoren mielestä Helsingin metropolialueen tulisi laajeta luontevasti myös Helsingin niemeltä itään päin.

- On täysin mahdotonta ajatella, että Sipoo ja varsinkaan sen läntiset osat eivät tulisi jatkossa elimellisesti olemaan osa alueen urbaania yhdyskuntarakennetta. Pahoin pelkään, ettei esillä ollut Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton yhdistäminen, ole tältä osin riittävä toimenpide, hän arvelee.


11-01-2006
Suur-Helsinki ei innosta valtuustopuheenjohtajia

Esitys Suur-Helsingin perustamisesta ei saa kannatusta Espoon, Kauniaisten eikä Sipoon valtuustojen puheenjohtajilta.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) suhtautuu uuden suurkunnan perustamiseen varauksellisesti, mutta hän kannattaa neljän suurimman kunnan yhteistyön tiivistämistä "tavalla tai toisella". ...

Esitys Sipoon pilkkomisesta ei saa tukea Sipoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Kristina Lyytikäiseltä (r). Sipoo haluaa pysyä itsenäisenä kuntana.

"Sipoo on täysin elinvoimainen kunta, jossa on hyvä väestönkasvu ja veropohja. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, sitä voidaan tehdä nykyisissä puitteissa pääkaupunkiseudulla", Lyytikäinen perusteli.

STT


Suur-Helsingin perustaminen sai vahvan tuen Helsingin valtuustossa

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistäminen sai voimakkaan tuen Helsingin valtuustossa keskiviikkoiltana.

Voimakkaimmin yhdistämisen puolesta puhui suurin puolue kokoomus.

Helsingin valtuusto piti keskiviikkona ylimääräisen istunnon, jossa käytiin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä lähetekeskustelu.

"Ensimmäisenä vaiheena tiivistyvä vapaaehtoinen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien välillä on erittäin kannatettava ja hyvä asia. Varsinaisena tavoitteena on pidettävä pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä", vaati kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Suvi Rihtniemi.

Kokoomus kannattaa peruskuntamallia. "Emme kannata uusia seudullisia tai alueellisia hallintorakenteita", Rihtniemi ilmoitti.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) esitti Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Sipoon länsiosan yhdistämistä uudeksi suurkaupungiksi. "Helsingin pitää jo kokonsa vuoksi vetää tätä hanketta", Vapaavuori ilmoitti.

Vapaavuoren mukaan läntinen Sipoo tulisi joka tapauksessa liittää Helsinkiin, vaikka laajempi kuntaliitos ei onnistuisi. ...

Pienistä ryhmistä Rkp suhtautui kuntaliitoksiin kriittisesti. Ryhmäpuheen pitänyt Jan Oker-Blom epäili miljoonakunnan tuovan mukanaan valtavan demokratiavajeen.

Sisäministeriö on pyytänyt pääkaupunkiseudun kuntia antamaan selvityksen kuntauudistuksesta helmikuun puoliväliin mennessä.

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


14-01-2006
Helsinki ja Sipoo täysin eri mieltä Sipoonkorven rakentamisesta

Helsingin kaupunginjohataja Jussi Pajunen ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapasivat perjantaina Länsi-Sipoon metsässä.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä Vuosaaren sataman avaamisen myötä pääkaupunkiseudun rakenteessa tapahtuu merkittävä painopisteen muutos kohti itää.

"Koko Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta Sipoo ei ole ollut kehityksessä mukana. Sipoo on ollut irrallaan pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta.

Ei ole järkevää, että pääkaupunkiseudun, Helsingin, Vantaan ja Keravan rajalta alkaa tällainen erämaa", Pajunen toteaa.


Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoman mukaan Sipoo haluaa säilyttää kunnan länsirajalla olevan yli 7 000 hehtaarin kokoisen Sipoonkorven talousmetsänä. Helsingin maanomistuksista merkittävä osa on juuri siellä.

Pajunen laskeskelee, että Helsinki omistaa noin viisi prosenttia Sipoon pinta-alasta. "Maaomistukset ovat juuri niillä alueilla, joihin suurin kehityspaine kohdistuu."


Helsingin kaupunginjohtaja pitää myös Sipoon kahden prosentin väestönkasvua aivan riittämättömänä. "Sehän on vain 360 ihmistä vuodessa!"

Pajunen muistuttaa mittakaavasta: koko Helsingin seudun kokonaisasunnontarve on 15 000, pitkällä aikajänteellä jopa 50 000 asuntoa.

"On kestämätön tilanne, että koko tämä kasvupaine kohdistuu vain länteen ja pohjoiseen, ja itä on täysin sivussa."

JARMO HUHTANEN / Helsingin Sanomat


13-02-2006
Manninen ei halua pakkotoimia
HJ, 13.2.2006

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kiistää kolumnissaan keskustan verkkosivuilla väitteet, että hän suhtautuisi myönteisesti erilaisiin pakkotoimiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa.

- En hyväksy sen enempää kuntien pakkoliitoksia kuin palveluiden pakkokilpailuttamistakaan. Kannustavia sanoja sekä liitosten että kilpailun puolesta olen kyllä käyttänyt ja aion käyttää vastakin, Manninen hehkuttaa


Mannisen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ainoa tavoite on palvelujen turvaaminen kohtuullisella verorasituksella. Hän vakuuttaa, että mitään muita tarkoitusperiä, kuten itseisarvoista myrkimystä kuntien lukumäärän vähentämiseen, sillä ei ole.

Fallet Sibbo