Vilt. Den 7 maj 2010

Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet publicerade i tisdags ett meddelande med rubriken "Suunnitteilla oleva Sipoonkorven kansallispuisto on tärkeä myös ilvekselle". Jag citerar ur meddelandet:

Kansallispuiston rajaamisessa on ollut esillä neljä vaihtoehtoa. Suppeimman rajausvaihtoehdon sisään osui vain vajaat kymmenen prosenttia ilveksen paikannuksista. Rajauksen pinta-alan kasvaessa vajaasta kahdesta tuhannesta hehtaarista lähes kolmeen tuhanteen hehtaariin jo lähes kolmasosa paikannuksista oli kansallispuiston sisäpuolella. Suppeimman ja keskimmäisen rajauksen välillä ei ollut suurta eroa paikannuspisteiden määrässä.

Ekologiset käytävät nousevat erityisen merkittävään osaan tutkimusilveksen liikkumisessa. Vaikka käytävät ovat pinta-alaltaan vain noin 16 % suppeimman rajauksen pinta-alasta, niiltä löytyi enemmän ilveksen paikannuksia kuin suppeimman vaihtoehdon alueelta. Yhdessä laajin rajaus ja ekologiset käytävät kattavat jo lähes 40 % ilveksen Sipoonkorven lähialueen paikannuksista. Tällä yksilöllä ekologiset käytävät ovat siis olleet tehokkaassa käytössä.

Texten i meddelandet finns med samma rubrik i en lite längre version under kategorin "Suurpetotutkimus". Här finns även en karta med Forsstyrelsens alternativ och en markering av observationer av lodjur. Observationerna har speciellt gjorts i de ekologiska korridorerna söder om motorvägen.

Investeringar. Den 6 maj 2010

Hufvudstadsbladet har idag publicerat en notis med rubriken "Pajunen vill skjuta upp investeringar". Hbl refererar till en intervju i Helsingin Sanomat med rubriken "Helsingin talous synkkenee yhä". På tidningens webbplats finns en version av artikeln under under rubriken "Helsingin talous luultuakin pahemmassa jamassa". Helsingin Sanomat skriver bl.a. följande:

Ensisijaisena säästötoimena kaupunginjohtaja pitäisi sitä, että kaavoituksessa keskityttäisiin vain muutamaan uuteen asuinalueeseen.

Uusien raideliikenneinvestointien tarve pitää punnita tarkkaan, Pajunen jatkaa.

Tankarna går naturligtvis till inkorporeringsområdet. Östersundom omnämns även i en del läsarkommentarer.

Tomtmark. Den 5 maj 2010

I inlägget "Jaettavissa. Den 30 april 2010" noterade jag att man på webbplatsen Uutta Helsinkiä föregående dag publicerades ett meddelande med rubriken "Östersundomin Karhusaarentiestä katu – viereen uusi kevyen liikenteen väylä". Eftersom nyheten gällde ett beslut som tagits sex veckor tidigare drog jag slutsatsen satt man har brist på nyheter om Östersundom. Motsvarande nyhet har publicerats flera gånger förut. I måndags uppdaterades - eller snarare endast daterades - samma nyhet till den 3 maj. Några ändringar i nyheten har dock inte gjorts. Planerimngen av Östersundom ser ut att stå stilla.

Jag hade väntat mig att denna vår få följa med en diskussion om spårvägslösningar för Östersundom. Utredningarna om alternativen för metro och snabbspårväg har emellertid inte förts vidare till Helsingfors beslutande organ och de har därmed förblivit opublicerade. Man kan fråga sig varför stadsplaneringskontoret inte vill ge utredningarna publicitet. Kanske vill man vänta tills alla instanser har gett sina utlåtanden om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. Kanske vill man vänta tills Matti Vanhanen har avgått som statsminister. Inkorporeringen var i första hand ett resultat av en överenskommelse mellan och ena sidan beslutsfattare i Helsingfors och å andra sidan Hannes Manninen och Matti Vanhanen. Det är lättare att medge att man måste avvika från överenskommelserna om bl.a. en metrolinje då Vanhanen inte längre sitter kvar som statsminister. Vanhanen har i offentligheten förutsatt att Helsingfors bygger Östersundom i rask takt, men det skulle bli väldigt dyrt, då staden i verkligheten här äger mycket lite lämplig tomtmark. Planering garanterar i sig inte att projekten förverkligas. Att staden inte har brottom med att planera Östersundom framgår ur diskussionsprotokollet för Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 3 mars. Här några repliker:

Valtuutettu Puura

Todella haaste on todella iso tässä asuntopolitiikassa ja asuntojen rakentamisessa ja kaavoituksessa. Valtuuston asettamat haasteet ovat isot. Olen samaa mieltä valtuutettu Modigin kanssa siitä, että sinällään Mustavuoren yksinään esille otto tässä asiassa ei kerro ollenkaan koko totuutta. Mustavuoresta tullut asukasmielipide oli vahva, tämä alue on hyvin kovassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä, ja se liittyy myös siihen, että Helsingin, Sipoon ja Vantaan tulee tehdä yhteinen osayleiskaava ja tarkastella tätä aluetta silloin kokonaisuutena.

Sinällään meillä lautakunnassa on ollut paljon kaavaluonnoksia, joissa on keskusteltu siitä, että mikä rakentamisen määrä pitää olla, mikä pitää olla kerrosneliömäärä. On ollut tilanteita, monia kaavaluonnoksia, joissa ehkä eräät muut tahot ovat vastustaneet rakentamisen määrän lisäämistä, esimerkkinä Verkkosaari. Vahvistettuja kaavoja sinällään saatiin viime vuonna ennätysmäärä, mikä on hyvä asia, mutta loppujen lopuksi se, miten paljon niitä asuntoja rakennetaan, riippuu hyvin monesta eri tekijästä, ei pelkästään siitä, että kaavoitus on sujuvaa ja onnistuu. Esimerkiksi se, että rakennusliikkeet eivät laita käyntiin näitä hankkeita, on suuri ongelma. Tämä on kysymys, mihin pitäisi myös kaupungin pystyä vaikuttamaan nykyistä enemmän.



Valtuutettu Hakanen

Tämä, mistä valtuutettu Björnberg-Enckell puhui äsken, oli todella tärkeää. Haluaisin kuitenkin palata valtuutettu Männistön nostamaan kysymykseen ja korostaa sitä, että oli hyvä ja on hyvä, että Mustavuori pelastettiin ja toivottavasti tämä linja näkyisi myös, kun katsotaan Sipoonkorpea ympäröiviä alueita ja Lounais-Sipoon rantoja tulevissa kaavaratkaisuissa.

Muistuttaisin, että Helsingin kaupungissa on jo tällä hetkellä valmiiksi kaavoitettua tonttimaata noin 70 000–80 000 asukkaalle. Tämä tilanne on vallinnut nyt jo joitakin vuosia suunnilleen samana. Itse asiassa kaavoitetun tonttimaan määrä on tainnut vain lisääntyä. Eli rakennusliikkeillä ja pankeilla on päävastuu siitä, että asuntotuotantoa ja erityisesti kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa koskevat tavoitteet eivät ole toteutuneet.



Valtuutettu Rantanen

Mustavuoren alueesta voi sanoa sen, siis Niinisaarentien pohjoispuolen alue oli itse asiassa siinä edellisessä yleiskaavavalmistelussa, jossa olin vahvasti mukana, kaikkein kiistanalaisin kohde Kivinokan ja näiden muiden erikseen selvitysalueeksi merkittyjen kohteiden jälkeen. ...

Tosin silloin kun tätä palautettiin, oli jo tiedossa, että kaupunki tulee saamaan aika paljon uutta kaavoitettavaa nimenomaan Sipoon puolelta. Ja koska kyseessä oli nimenomaan tiivis matala, mitä tänne oli ajateltu ja vastaavasti Sipooseen oli mietitty tämäntyyppistä rakentamista, niin ikään kuin nähtiin näiden asioiden yhteys. Nämä isot perusteet, miksi Mustasaari (sic) haluttiin säästää, oli helpompi ottaa huomioon.

Vit fläck. Den 4 maj 2010

Stadsutvecklingssektionen i Kervo antog på sitt möte den 29 april Kervo stads utlåtande över Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. I sitt utlåtande konstaterar Kervo bl.a. följande:

Sipoonkorven alue sijoittuu pääosin maakuntakaavan mukaisille suojelu- ja virkistysalueille. Nykyiset valtion ja kuntien omistamat alueet ovat hajanaisia ja niiden väliin jää paljon yksityisomistuksessa olevia ja osin jopa asuttuja alueita. Maakuntakaavan ja suojelun tavoitteiden toteuttamiseksi tulisikin pyrkiä lunastamaan ainakin keskeiset ja aluetta yhtenäistävät metsäalueet valtiolle.

Kansallispuiston ulottaminen merenranta-alueille lisää kansallispuiston monimuotoisuutta, mutta johtaa sirpaleiseen kokonaisuuteen ja saattaa hämärtää kansallispuiston alueen hahmottamista. Kannattaa tutkia myös vaihtoehtoa, että pohjoisosan nykyiset suojelualueet ja niiden väliin jäävät virkistysalueet yhdistettäisiin yhtenäiseksi kansallispuistoksi ja eteläosan maakuntakaavojen mukaisista virkistysalueista muodostettaisiin retkeilyalue. Kerava ei kuitenkaan vastusta alueiden liittämistä kansallispuistoon, jos maat omistavat kunnat niin valtion kanssa sopivat.

Vid mötet gavs även ett moförslag, som röstades ned med rösterna 5 - 2. Säde Evilän anteckande följande avvikande åsikt till protokollet:

Sipoonkorven kansallispuiston tulee olla mahdollisimman laaja, Metsähallituksen V3 vaihtoehdon mukainen. Keravan kaupunki esittää lausunnossaan, että merenranta alueita ei liitettäsi Kansallispuistoon vaan niistä tehtäisiin virkistysalue. Alue on jo Natura aluetta. Sipoonkorven kävijämäärä ylittää monen kansallispuiston kävijämäärät, alueen merkitys kuntalaisille on siis merkittävä. Keravalaisia ja sipoolaisia kävijöistä on noin 10 % kokonaiskävijämäärästä. Sipoonkorven läheisyyteen suunnitellut asuinalueet lisäävät alueen käyttöä, paine alueen virkistyskäyttöön kasvaa. Alueen luonnonmukaisena säilyminen edellyttää sen liittämistä kansallispuistoon.

Till föredragninmgslistan hade bifogats en karta över en förening av Nylands och Östra Nylands landskapsplaner. Inkorporeringsområdet är här en vi fläck, eftersom Helsingfors så önskat och bostadsministern sett till att så är. Ingen vet vad som gäller för området, men Helsingfors torde försöka tolka lagen så att landdskapsplanen kan förbigås. Samtidigt saknar den del av Sibbo storskog som ligger innanför inkorporeringsområdet allt skydd.

Älgjakt möjligt. Den 3 maj 2010

I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår en notis med rubriken "Sipoonkorpi-elokuva avoimessa illassa". Filmen om Sibbo storskog visas i Topeliussalen i torsdag klockan 18. I samma tidning ingår en notis med rubriken "Sipoo ei ottanut kantaa kansallispuiston kuluihin", samt en artikel med rubriken "Hirvenmetsästys mahdollista myös kansallispuistossa".

Avgränsning av nationalparken. Den 2 maj 2010

Även ett flertal föreningar har gett utlåtanden över Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. Bl.a. har Landbon omakotiyhdistys ry och Puroniityn asukasyhdistys ry gett ett gemensamt utlåtande. Jag citerar ur utlåtandet:

Rajaus

Tuemme ehdotusta, jossa Sipoonkorven kansallispuisto perustetaan Metsähallituksen laajimman vaihtoehdon (VE3) pohjalle. Tämän lisäksi toivomme puistoon liitettäväksi Helsingin kaupungin Hältingträskin, Talosaaren ja Kasabergetin alueet sekä Mustavuoren lehdon Natura 2000-alue. ...

Suunnitellun kansallispuiston alueella on lisäksi tärkeätä turvata eri osien ekologisten käytävien, puskurivyöhykkeiden ja muiden luonto- ja virkistysalueiden säilyminen tulevassa maankäytössä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry/ Helsingfors naturskyddsförening rf ger i sitt utlåtande "Lausunto Ympäristöministeriölle Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä" ett liknande förslag till avgränsning:

Kansallispuistorajausta tulisi laajentaa Sipoonkorpi VE3 osalta niin että mukana on:
1) Koko Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura 2000 -alue (tärkeimmiltä osin myös yksityiset suojelualueet tulisi ottaa harkintaan liittää mukaan kansallispuistoon). Lisäksi rajausta tulisi laajentaa länsiosasta koskemaan nykyisiä virkistysalueita.
2) Kasabergetin kallioalueet
3) Mustavuoresta pohjoiseen, Porvoontien pohjoispuolella sijaitseva Helsingin kaupungin omistama alue
4) Talosaari ja Husön kartanoalue

Natur och miljö är i sitt utlåtande "Utlåtande om utredning om förutsättningarna för grundandet av Sibbo Storskogs nationalpark" på samma linje:

3. Nationalparkens avgränsning

Natur och Miljö anser, att nationalparken redan från början bör vara större är Forststyrelsens mest omfattande förslag (VE3). Norr om motorvägen E 75 bör alla områden, som ägs av staten eller kommunerna, höra till nationalparken. Således bör området kring Hältingträsk i sin helhet ingå i nationalparken. Området är redan nu ett mycket populärt utflyktsmål och det skulle kunna fungera som en viktig inkörsport för besökare till nationalparken och avlasta längre bort belägna områden med ännu större naturvärden.

Forststyrelsens utredning innehåller starka ekologiska argument för att grunda en nationalpark som knyter ihop Sibbo Storskog med de redan skyddade områdena söder om motorvägen. Nationalparken skulle bli en unik helhet, som sträcker sig från strandmiljöer till skoglig natur, en dimension som hittills saknas i nätverket av nationalparker. Natur och Miljö utgår ifrån att Naturaområdet Svarta backen - Labbacka inom kort kommer att övergå i statlig ägo och att det således kan integreras i nationalparken.

De fortfarande fungerande nord-sydliga grönkorridorerna mellan Sibbo storskog och Svarta backen - Labbacka respektive de till Natura 2000 –nätverket hörande fågelvattnen får inte brytas av kompakt bebyggelse. För att säkra den västliga grönkorridorens funktion anser Natur och Miljö att Kasabergets skyddade område bör ingå i nationalparken. Därtill bör även Helsingfors stads områden på Husö ingå i nationalparken.

Fördelning av kostnaderna. Den 1 maj 2010

I föredragningslistan för Helsingfors miljönämnds möte nästa vecka ingår ett ärende med rubriken "Ympäristölautakunnan maastoretki Sipoosta liitetylle alueelle". Bättre sent en aldrig, men en dylik utfärd borde ha ordnats redan 2006. Jag har i många sammanhang kritiserat det sätt på vilket man i Sibbo försökte avvärja hotet om en inkorporering. Istället för att att göra egna planer på massiv bebyggelse i Östersundom borde man i Sibbo ha framhållit att största delen av Östersundom inte lämpar sig för bebyggelse. Då Helsingfors tog sitt initiativ till en ändring i kommunindelningen föreslogs dock att ett betydligt större område skulle ha anslutits till Helsingfors. På detta 5 000 hektar stora område fanns mark som åtminstone med tanke på ekologiska aspekter betydligt bättre än Östersundom hade lämpat sig för bebyggelse. Liksom i Sibbo var det få i Helsingfors som visste att förslaget på det 5 000 hektar stora området var en bluff. När utredningsmannen Pekka Myllyniemni lade fram sitt förslag på ett knappt 3 000 hektar stort område den 30 november 2006 hördes det vissa protester från grönt håll, men då var Helsingfors Sibboprojekt redan i rullning - liksom Sibbos eget projekt.

Osmo Soininvaara publierade igår ett blogginlägg med rubriken "Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010". I inlägget kommenteras även stadsplaneringsnämndens utlåtande om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog:

Lausunto Sipoonkorven kansallispuistosta

Lautakunta kannatti kansallispuistoa ainakin Porvoonväylän pohjoispuolelle. Sen mahdollista laajentamista väylän eteläpuolelle pitää tarkastella yhdessä muiden kaavoitukseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Äänin 5-3 hylättiin lisäys, jossa olisi painotettu vähän enemmän suojelun tärkeyttä.

Jag har svårt att i stadsplaneringsnämndens utlåtande överhuvudtaget hitta något stöd för en nationalpark. Stöder man en nationalpark, så gäller det ett område som ligger mycket långt norr om motorvägen. Indirekt stöder stadplaneringsnämnden fastighetsnämndens förslag att dela Sibbo storskog i två delar: en nationalpark i norr, som ägs av staten, och ett rekreationsområde längre söderut, som ägs av staden - och som vid behov senare kan exploateras. Jag citerar ur stadsplaneringsnämndens utlåtande:

Kustannusten jakautuminen on myös yksinkertaisinta, kun valtio huolehtii kansallispuiston kustannuksista ja kunnat puolestaan omista virkistys- ja retkeilyalueistaan.