Tomtmark. Den 5 maj 2010

I inlägget "Jaettavissa. Den 30 april 2010" noterade jag att man på webbplatsen Uutta Helsinkiä föregående dag publicerades ett meddelande med rubriken "Östersundomin Karhusaarentiestä katu – viereen uusi kevyen liikenteen väylä". Eftersom nyheten gällde ett beslut som tagits sex veckor tidigare drog jag slutsatsen satt man har brist på nyheter om Östersundom. Motsvarande nyhet har publicerats flera gånger förut. I måndags uppdaterades - eller snarare endast daterades - samma nyhet till den 3 maj. Några ändringar i nyheten har dock inte gjorts. Planerimngen av Östersundom ser ut att stå stilla.

Jag hade väntat mig att denna vår få följa med en diskussion om spårvägslösningar för Östersundom. Utredningarna om alternativen för metro och snabbspårväg har emellertid inte förts vidare till Helsingfors beslutande organ och de har därmed förblivit opublicerade. Man kan fråga sig varför stadsplaneringskontoret inte vill ge utredningarna publicitet. Kanske vill man vänta tills alla instanser har gett sina utlåtanden om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. Kanske vill man vänta tills Matti Vanhanen har avgått som statsminister. Inkorporeringen var i första hand ett resultat av en överenskommelse mellan och ena sidan beslutsfattare i Helsingfors och å andra sidan Hannes Manninen och Matti Vanhanen. Det är lättare att medge att man måste avvika från överenskommelserna om bl.a. en metrolinje då Vanhanen inte längre sitter kvar som statsminister. Vanhanen har i offentligheten förutsatt att Helsingfors bygger Östersundom i rask takt, men det skulle bli väldigt dyrt, då staden i verkligheten här äger mycket lite lämplig tomtmark. Planering garanterar i sig inte att projekten förverkligas. Att staden inte har brottom med att planera Östersundom framgår ur diskussionsprotokollet för Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 3 mars. Här några repliker:

Valtuutettu Puura

Todella haaste on todella iso tässä asuntopolitiikassa ja asuntojen rakentamisessa ja kaavoituksessa. Valtuuston asettamat haasteet ovat isot. Olen samaa mieltä valtuutettu Modigin kanssa siitä, että sinällään Mustavuoren yksinään esille otto tässä asiassa ei kerro ollenkaan koko totuutta. Mustavuoresta tullut asukasmielipide oli vahva, tämä alue on hyvin kovassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä, ja se liittyy myös siihen, että Helsingin, Sipoon ja Vantaan tulee tehdä yhteinen osayleiskaava ja tarkastella tätä aluetta silloin kokonaisuutena.

Sinällään meillä lautakunnassa on ollut paljon kaavaluonnoksia, joissa on keskusteltu siitä, että mikä rakentamisen määrä pitää olla, mikä pitää olla kerrosneliömäärä. On ollut tilanteita, monia kaavaluonnoksia, joissa ehkä eräät muut tahot ovat vastustaneet rakentamisen määrän lisäämistä, esimerkkinä Verkkosaari. Vahvistettuja kaavoja sinällään saatiin viime vuonna ennätysmäärä, mikä on hyvä asia, mutta loppujen lopuksi se, miten paljon niitä asuntoja rakennetaan, riippuu hyvin monesta eri tekijästä, ei pelkästään siitä, että kaavoitus on sujuvaa ja onnistuu. Esimerkiksi se, että rakennusliikkeet eivät laita käyntiin näitä hankkeita, on suuri ongelma. Tämä on kysymys, mihin pitäisi myös kaupungin pystyä vaikuttamaan nykyistä enemmän.



Valtuutettu Hakanen

Tämä, mistä valtuutettu Björnberg-Enckell puhui äsken, oli todella tärkeää. Haluaisin kuitenkin palata valtuutettu Männistön nostamaan kysymykseen ja korostaa sitä, että oli hyvä ja on hyvä, että Mustavuori pelastettiin ja toivottavasti tämä linja näkyisi myös, kun katsotaan Sipoonkorpea ympäröiviä alueita ja Lounais-Sipoon rantoja tulevissa kaavaratkaisuissa.

Muistuttaisin, että Helsingin kaupungissa on jo tällä hetkellä valmiiksi kaavoitettua tonttimaata noin 70 000–80 000 asukkaalle. Tämä tilanne on vallinnut nyt jo joitakin vuosia suunnilleen samana. Itse asiassa kaavoitetun tonttimaan määrä on tainnut vain lisääntyä. Eli rakennusliikkeillä ja pankeilla on päävastuu siitä, että asuntotuotantoa ja erityisesti kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa koskevat tavoitteet eivät ole toteutuneet.



Valtuutettu Rantanen

Mustavuoren alueesta voi sanoa sen, siis Niinisaarentien pohjoispuolen alue oli itse asiassa siinä edellisessä yleiskaavavalmistelussa, jossa olin vahvasti mukana, kaikkein kiistanalaisin kohde Kivinokan ja näiden muiden erikseen selvitysalueeksi merkittyjen kohteiden jälkeen. ...

Tosin silloin kun tätä palautettiin, oli jo tiedossa, että kaupunki tulee saamaan aika paljon uutta kaavoitettavaa nimenomaan Sipoon puolelta. Ja koska kyseessä oli nimenomaan tiivis matala, mitä tänne oli ajateltu ja vastaavasti Sipooseen oli mietitty tämäntyyppistä rakentamista, niin ikään kuin nähtiin näiden asioiden yhteys. Nämä isot perusteet, miksi Mustasaari (sic) haluttiin säästää, oli helpompi ottaa huomioon.