Helsingfors köper sten och lera. Den 26 december 2010

I Sipoon Sanomat den 16 december ingår en artikel med rubriken "Ristikydön jaolle olisi ollut enemmän perusteita kuin Lounais-Sipoon luovuttamiselle". I artikeln hävdas det att högsta förvaltningsdomstolen avslog anhållan om inkorporering av Ristikytö, men i verkligheten förkastade HFD endast besväret mot finansministeriets beslut att avslå Kervos och Träskändas framställning om en ändring i kommunindelningen. HFD:s beslut var ganska självklart. Även förutsättningarna för den föreslagna ändringen i kommunindelningen hade uppfyllts med särkild tyngd, hade ministeriet inte haft någon som hällst juridisk skyldighet att föra framställningen vidare till statsrådet.


En annan sak är att det var inkonsekvent att stöda Helsingfors initiativ om en inkorporering av sydvästra Sibbo och avslå initiativet om en inkorporering av "Ristikytö". Utan Helsingfors initiativ hade inkorporeringen av Ristikytö aldrig blivit aktuellt. Till saken hör att Eero Lehti, eller åtminstone hans mediebolag Suomen Lehtiryhmä, starkt stödde Helsingfors anspråk på sydvästra Sibbo.


Sipoon Sanomat publicerade på tidningens webbplats den 21 december en artikel med rubriken "Hallitus esittää kansallispuiston perustamista Sipoonkorpeen".





I mitt blogginlägg "Sten och lera. Den 16 december 2010" noterade jag att tidningen Vartti publicerat en artikel med rubriken "Östersundomin maat kivikkoa ja savikkoa". Den 20 december har Helsingin Sanomat på webbplatsen Oma kaupunki publicerat artikeln under rubriken "Helsinki ostaa Östersundomista kivikkoa ja savikkoa". Jag passar på att citera ur artikeln, när det nu är bara att klippa och infoga:

Helsinki on tehnyt maakauppoja liitosalueella tänäkin vuonna. Kaupunki on ostanut Östersundomista maata 20 hehtaaria 5,5 miljoonalla eurolla. Kiinteistöviraston projektipäällikkö Peter Haaparinne sanoo, että tarkkaa budjettia maahankinnoille ei ole.

Maanhankinnoille on tänä vuonna varattu koko Helsingissä 15 miljoonaa ja ensi vuodelle 14 miljoonaa euroa. ...

Liitosalueen maaperä on haasteellista kallio- ja savimaata. Tähän asti maita on ostettu, kun halukkaita myyjiä on ilmaantunut. Kaavoituksen edetessä on mahdollista, että tontteja myös lunastetaan omistajiltaan.

Döljs i snö. Den 25 december 2010

I onsdags gjorde jag en skidtur från Nordsjö till den yttersta udden på Husö och tillbaka. Jag passade på att med nobiltelefonen ta några bilder, som även kan ses på webbplatsen Sports Tracker. Bilden ovan visar den planerade badstranden med Torpviken i bakgrunden.



Helsingfors idrottsverk upprätthåller fina skidspår från Svarta backen till Husö. Tyvärr motarbetar idrottsverket rekreationsmöjligheterna genom att gå stadsplanteringskontorets ärenden och olovligt bygga ut infrastruktur på området. Idrottsverket torde ha dragit tillbaka sin ansökan till stadens byggnadstillsynsverk om byggnadslov för badstranden och båtbryggan, eftersom det i ELY-centralens utlåtande heter att endast ELY-centralen kan bevilja tillstånd för hela projektet (inklusive muddringen invid Natura 2000-området). Istället lär idrottsverket nu ha riktat en ansökan om tillstånd just till ELY-entralen.



På bilden ovan och bilderna nedan syns den gamla stenbryggan, som idrottsverket planerar att "restaurera" till båtbrygga. Snön döljer delvis stadens framfart på udden.





I inlägget "Kommer fram i tö. Den 8 november 2010" noterade jag att det som göms i snö kommer fram i tö och skrev att det skall bli intressant att se vad man skall göra åt byggarbetet på Husö nästa vår. Bilden nedan med idrottsverkets informationsskylt är från stadens bildmaterial för pressen.



Skylten torde finnas kvar, men den är begravd i en snödriva.

Julklapp. Den 24 december 2010

Miljöministeriets pressmeddelande "Regeringen föreslår inrättning av en nationalpark i Sibbo storskog" finns nu även på svenska. (Åtminstone hittade jag pressmddelande på miljöministeriets webbplats först igår.) I meddelande finns en länk till Regeringens proposition till Riksdagen med förslag till lag om Sibbo storskogs nationalpark (på svenska) samt en karta med svensk text. Delen som med delen som "avgränsats" (rajoitusosa) torde man syfta på en del där rörelsemöjligheterna kan begränsas.




Vihreä lanka publicerade på tisdagen en notis med rubriken "Hallitus esittää pienen kansallispuiston perustamista Sipoonkorpeen". Dessutom publicerade tidningen på sin webbplats en annan text med rubriken "Vihreät ja luontoväki kiittelevät uutta kansallispuistoa". medan den förstnämnda notisen baserar sig på miljöministeriets pressmeddelande bygger den senare på ett pressmeddelande med rubriken "Brax ja Sinnemäki: Sipoonkorven kansallispuisto on tärkeä luonnonsuojelupäätös", som publicerats av De gröna. I det senare pressmeddelandet kan man bl.a. läsa följande:

- Ekologisia käytäviä koskevat selvitykset otettava huomioon kaavoituksessa

Valtioneuvoston tämänpäiväinen päätös Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta toteuttaa yhden vihreiden pitkäaikaisista tavoitteista. ...

- Esityksen mukaan myös suojelualueiden välisten ekologisten käytävien sijainti ja laajuus selvitetään. Selvityksiä on myöhemmin hyödynnettävä alueen kaavoituksessa, jotta alueelle kaavailtu asuntorakentaminen ja maankäyttö eivät tuhoa uhanalaisten lajien kannalta välttämättömiä viherkäytäviä, oikeusministeri Tuija Brax korostaa.

- Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on vihreiden työvoitto luonnon monimuotoisuuden suojelelmiseksi.

De gröna ministrarna Tuija Brax och Anni Sinnemäki försöker ge De gröna äran för nationalparken, men det finns föga anledning att ära De gröna i denna fråga. De gröna förhandlade sig visserligen till en nationalpark i samband med Sibbofrågan, men utan de grönas stöd av inkorporeringen hade behovet av en nationalpark inte varit så akut. Dess värre skyddar nationalparken i sig inte de delar av Sibbo storskog som inkorporerades av Helsingfors. Medan Brax och Sinnenmäki försökt ge en bild av att De gröna stöder en mera omfattande nationalpark med ekologiska korridorer har partikamraten Osmo Soininvaara dessutom motarbetat skyddet av de södra delarna.

Hengittääkö Sipoonkorpi meren suuntaan? Den 23 december 2010

I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en arttikel med rubriken "Sipoonkorpeen tulee aluksi pirstaleinen kansallispuisto". Jag återger här valda delar ur artikeln:

"Sipoonkorpi on erittäin tärkeä kansallispuisto pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle", ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) sanoo. ...

"Tavoitteena on saada pirstaleinen kansallispuisto eheäksi mahdollisimman pian", ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä sanoo. ...
Sipoonkorven eteläreunalta merta kohti ulottuvista niin sanotuista ekologisista käytävistä lakiesityksessä ei ole mainintaa.

Flanderin mukaan ekologiset käytävät on mahdollista selvittää Östersundomin kaavoituksen yhteydessä. "On tietenkin toivottavaa, että eteläisetkin alueet tulisivat osaksi kansallispuistoa. Nyt sinne ei voi puistoa ulottaa, koska siellä ei ole yhtään valtion maita", Flander sanoo.

"Kuuluu jo hyvään maankäytön suunnitteluun, että samalla kun rakennetaan tehokkaasti yhdyskuntia, ei pirstota luontokokonaisuuksia", Flander evästää Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota, jotka ovat aloittaneet yhteisen yleiskaavan laatimisen Östersundomin alueelle.

"Ydinkysymys on, hengittääkö Sipoonkorpi meren suuntaan."

I en kolumn på ledarsidan i samma tidning skriver chefredaktör Mikael Pentkäinen om "Sipoossa nykyisin asuva Lehtomäki". Dess värre bor miljöminister Paula Lehtomäki i Östersundom, som administrativt numera lär skall höra till Helsingfors. I varje fall bor Lehtomäki inte längre innanför Nylands valdistrikt, där hon ställer upp som kandidat i riksdagsvalet.



Borgåbladet satsade stort på nyheten om Sibbo storskog. På paradsidan saknar den aktuella nyheten en rubrik, men sidan domineras av en bild av miljöministers granne Leena Liipola, som säger att det gäller att jobba för en större nationalpark.


I tidningen har nästan ett helt uppslag reserverats för Sibbo storskog.



Borgåbladets rubrikerna är "Sibbo storskog blir nationalpark", "Mycket har hänt under många år" och "'Det här är bara början'".




Yle publicerade i tisdags ännu en andra artikel om statrådets beslut om en nationalpark i Sibbo storskog. I nyhetstexten "Nationalpark i medvind" kan man bl.a. läsa följande:

Föreningen Natur och Miljö är missnöjd över nationalparkens omfattning, föreningen vill ha en nationalpark som sammanlänkar Sibbo storskog med Natura 2000-områden söder om motorvägen. Natur och miljös förslag till nationalpark är nästan dubbelt så stort som regeringens förslag. Föreningen hoppas därför att regeringens avsikt att förstora området med ca 600 hektar genom markbyte mellan staten och Helsinfors stad faktiskt blir av.

I gårdagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår endast en mycket förkortad version av FNB.s notis ,ed rubriken "Sibbo storskog kan bli nationalpark".

Nationalpark i fickformat. Den 22 december 2010

Miljöministeriet publicerade igår ett finskspråkigt pressmeddelande med rubriken "Hallitus esittää kansallispuiston perustamista Sipoonkorpeen". Dessutom har ministeriet publicerat en karta och ett dokument ("Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Sipoonkorven kansallispuistosta") med förslag till lag för en nationalpark i Sibbo storskog. 2 § (Sijainti ja rajat) i förslaget till lag lyder enligt följande:

Sipoonkorven kansallispuistoon kuuluu noin 1 857 hehtaaria valtion omistamia aluei-ta, jotka sijaitsevat Sipoon kunnassa ja Helsingin sekä Vantaan kaupungeissa. Alueen rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

I motiveringarna kan man bl.a. läsa följande:

Sipoonkorven – Östersundomin alueelle kaavaillun lisäasukasmäärän edellyttämät lähivirkistysalueet on mahdollista selvittää Helsingin kaupungin liitosaluetta koskevassa kolmen kunnan yhteisessä yleiskaavassa. Kaavoituksen yhteydessä tulee selvitettäväksi myös kansallispuiston ja Östersundomin alueen Natura 2000 -alueiden ja suojelualu-eiden välisten ekologisten yhteyksien sijainti ja laajuus.

Bl.a. Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet och Borgåbladet publicerade igår FNB:s notis i olika versioner under rubrikerna "Sipoonkorpeen tulossa kansallispuisto", "Sibbo storskog kan bli nationalpark" respektive "Sibbo storskog ska bli nationalpark". Senare på kvällen publicerade Borgåbladet en egen artikel med rubriken "Delade känslor om nationalpark".

Yle publicerade igår en nyhet med rubriken "Pocket-Sized National Park Planned in Sipoo". Yle noterar bl.a. att "the Sipoonkorpi Park would be much smaller than the 35 existing national parks." Rubriken på motsvarande nyhet på svenska och finska är "Sibbo storskog får liten nationalpark" respektive "Sipoonkorpeen pieni kansallispuisto". I en uppdaterad version av Yles finska nyhetstext har man även hunnit få med Fortsstyrelsens och Naturskyddsförbundets syn på regeringens beslut att föreslå en lag om en knappt 2000 hektar stor nationalpark i Sibbo storskog. Jag citerar:

Metsähallitus on tyytyväinen hallituksen esitykseen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta, mutta sen toiveissa on ollut jopa yli 5 000 hehtaarin kokoinen kansallispuisto.

Finlands naturskyddsförbund publicerade igår ett pressmeddelande, som jag här återger i sin helhet:

Sipoonkorven kansallispuiston yhteys Itämereen tulee turvata 21.12.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 21.12.2010

Sipoonkorven kansallispuiston yhteys Itämereen tulee turvata

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää hallituksen esitystä Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseksi hienona loppuna YK:n Luonnon monimuotoisuuden vuodelle. Piiri vaatii kuitenkin vielä Sipoonkorven yhteyttä merenrantaan turvattavaksi.

Piirin mielestä Sipoonkorven kansallispuistoon pitää sisällyttää vielä valtion Östersundomin alueella omistamat suojelualueet. Näin kansallispuistoon saataisiin arvokkaita lintukosteikkoja ja merenrantalehtoja.

Östersundomin alueelle kaavaillun lisäasutuksen tarvitsemat lähivirkistysalueet sekä suojelualueiden väliset ekologiset yhteydet on turvattava Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteisessä yleiskaavassa. On tärkeää, että kansallispuistoa laajennetaan tulevaisuudessa myös vapaaehtoisin maakaupoin ja -vaihdoin.

Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Natur och Miljö tekivät esityksen Sipoonkorven kansallispuistoksi vuonna 2006. Maassamme on nyt 35 kansallispuistoa. Niiden lisäksi eduskunnassa on jo esitys Selkämeren kansallispuistoksi. Sipoonkorvesta tulee näin maamme 37:s kansallispuisto.

Lisätietoja:
- luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(at)sll.fi
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola(at)sll.fi
- http://www.sll.fi/uusimaa/sipoonkorpi

Kaavaryhmä. Den 21 december 2010

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en notis med rubriken "Vantaa nimesi edustajansa Östersundomin kaavaryhmään". I notisen kan man även läsa att "Sipoonkorven kansallispuiston rajat määritellään vasta, kun Östersundomin yhteinen yleiskaava on tehty. " Den lösryckta satsen motiveras på inget sätt. Vem som skall definiera eller slå fast gränserna för nationalparken sägs inte heller. Sedan utredningsman Pekka Mylyniemi plagierade Helsingfors förvaltningscentrals egen utredning har påståendet att gränserna för Sibbo storskog kan slås fast först i samband med planeringen av området upprepats okritiskt otaliga gånger. Det nya är att Helsingin Sanomat nu inte talar om gränserna för Sibbo storskog (Sipoonkorpi), utan uttryckligen om gränserna av nationalparken.


Helsingin Sanomat har idag publicerat en nyhet med rubriken "Suur-Helsingin suosio kasvaa" ("Enemmistö vantaalaisista kannattaa pääkaupunkiseudun kuntaliitosta"). Här kan man bl.a. läsa att "Hiltunen toivoo, että liitoksesta tulee seuraavissa kuntavaaleissa kansanäänestys." Timingen är ingen tillfällighet och det är Helsingin Sanomat som har beställt gallupundersökningen, som nyheten baserar sig på.


Yle har senare idag publicerat en nyhet med rubriken "Politiker godkände fusionsutredning - beslut i januari".

Pyrrhusseger. Den 20 december 2010

I gårdagens nummer av Helsingin Sanomat ingår på ledarsidan en kolumn med rubriken "Pääkaupunkiseudun umpisolmu". I kolumnenen, som är skriven av tidningens ledarskribenten Antti Blafield, behandlas Helsingfors stads ekonomiska nöd utgående från utredningen om en sammanslagning av de två "fattiga" städerna Helsingfors och Vanda. Bakgrunden till Helsingfors ekonomiska problem uttrycks enligt följande:

Helsinki on perinteisesti vauras kaupunki, mutta kaupungin talouden kannalta asetelmat ovat synkkenemässä. Kaupungin sisällä eriarvoistuminen kasvaa, ja Helsingille lankeaa myös suurin taloudellinen vastuu esimerkiksi maahanmuuttajaväestön aiheuttamista kustannuksista. Samaan aikaan hyvätuloisia perheitä muuttaa pääkaupungista lähikuntiin. Pääkaupunkiseudulla hyväosaisuus tuntuu kasautuvan Espooseen ja Kauniaisiin.

Kaupungin taloudellinen pohja sai vakavan iskun ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa, kun maan hallitus leikkasi Helsingin saamia yhteisöverotuottoja. Tuolloin kaupunki selvisi säästöohjelmalla.

Sen jälkeen kaupungin talous on pidetty tasapainossa kaupungin omistaman Helsingin Energian tuotoilla. Nyt hallitus iski kaupungin tulopohjaan toisen iskun, kun energiaverouudistus ja paine puun käyttämiseen yhä enemmän energiantuotannon raaka-aineena heikentävät Helsingin Energian tuloksentekokykyä olennaisesti.

Regeringens behandling av Helsingfors förefaller obegriplig, om man inte känner till bakgrunden till metropolpolitiken och den tillfälliga ivern att stöda "Finlands enda metropol" i samband med fallet Sibbo. Blafield omnämner i sin kolumn även "kapningen" av (västra) Sibbo ("Sipoon kaappaus"):

Vantaan ja Helsingin valtuustot tarttuisivat historialliseen tilaisuuteen, jos niillä olisi rohkeutta todella käynnistää kaupunkien yhdistymisselvitys. Se ei vielä tarkoittaisi, että kaupungit yhdistettäisiin, mutta se tarkoittaisi, että asia selvitettäisiin ulkopuolisen asiantuntijan johdolla.

Luultavasti ainakaan Vantaalla tällaista päätöstä ei tammikuun lopussa tehdä, vaan valtuutetut antavat asioiden olla.

Päätöstä ei tehtäne siksikään, että yhdistyminen merkitsisi Helsingissä ja Vantaalla yhteensä 67 valtuutetulle valtuustopaikan menetystä.

Eikä hankkeen takana ole muuutoinkaan vahvaa poliittista tahtoa. Helsingissä poliittinen pääoma kului Sipoon länsiosan kaappaukseen. Koko pääkaupunkiseudun tasapainoisen kehityksen näkökulmasta Sipoon kaappaus saattoi näin lopulta olla Pyrrhoksen voitto.