Luottamushenkilötoimikunnan kannanotto. Den 8 september 2011

Helsingin Sanomat publicerade den 15 juni en artikel med rubriken "Vantaa löi jarrut itäjatkeelle", som baserade sig på ett ett utlånande om utkastet till gemensam generalplan för Östersundom, som getts av kommittén i Vanda som övervakar Östersundom-kommitténs. (Se "Inte före 2030-talet. Den 15 juni 2011".) Av någon anledning lät Helsingin sanomat antyda att Jukka Peltomäki låg bakom "Vandas förändrade linje". (Se "Tähän palataan. Den 30 juni 2011".) Jag har nu tagit del av dokumentet "Vantaan kaupungin Östersundom luottamushenkilötoimikunnan kannanotto Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmisteluaineistoon", som i själva verket baserar sig på ett flertal utlåtanden, som bifogats till det aktuella dokumentet.

I Vandas utlåtande kan man bl.a. läsa följande:

Vantaan kaupungin tulevat maankäyttöratkaisut painottuvat Marja-Vantaan ja kehäradan avaamien mahdollisuuksien käyttämiseen. Kaupungin taloudellinen tilanne ei tee mahdolliseks uusien kasvusuuntien avaamista nopeasti.

Joukkoliikenteen perusratkaisuna tulee selvittää sekä pikaraitiotiejärjestelmään että metron jatkamiseen perustuvat maankäyttövaihtoehdot.

Östersundomin alueen maisemarakenne ja luonnon tarjoamat lähtökohdat ovat tiiviille ja tehokkaalle kaupunkirakentamiselle erityinen haaste. Alueen vetovoimatekijöitä ovat merenläheisyys, Sipoonkorven luontoalueet sekä viljelyn ja asumisen kulttuurihistoria. Alueella on edelleen tutkimattomia keskiaikaisia asuinpaikkoja. Alueen ekologisia ja virkistyskäyttöä palvelevia viherkäytäviä tulee leventää, etenkin Sipoonkorvesta Helsingin merenrannan Natura-alueille ja suunnitella tarvittava Porvoonväylän ja ratavarauksen ylittävä viheryhteys. Vantaan yleiskaavan mukaiset luonnonsuojelu ja luo-alueet on otettava huomioon kaupunkirakenteessa.

I miljöcentralens utlåtande, som bifogats, kan man bl.a. läsa följande:

kaavasta paistaa välinpitämättömyys alueen luontoarvoja ja niiden säilyttämistä kohtaan. Uskottavuus ekologisesta yhteiskunnasta tuolla alueella kyseenalaistuu.

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en text med rubriken "Storkommun i Vasaregionen ska utredas". Kommunindelningsutredaren Harry Bondas säger här att "Sibbofallet kommer knappast att upprepas i Finland - det var för traumatiskt för alla parter."

Ongelman ydin. Den 7 september 2011

Där Sibbo kommunstyrelse i sitt utlåtande om utkastet till etapplandskapsplan för Nyland inte torde ha sagt någonting angående området för den gemensamma generalplanen handlar största delen av Sibbo Naturskyddares motsvarande utlåtande, "Mielipide Uudenmaan vaihemaakuntakaava 2:n luonnoksesta" om just detta område och speciellt om Majvik och Granö. Jag återger här valda delar ur utlåtandet:

Östersundomin ja Majvikin alue

Östersundomin ja Majvikin alueen huomattavat muutokset kaavamerkinnöissä on oletettavasti tehty Östersundomin alueen yhteisen yleiskaavan takia. Kaavamerkinnät sisältävät täten samoja luonnon kannalta huonoja ratkaisuja, joihin sekä viranomaiset että muut tahot (mm. Uudenmaan ELY-keskus ja Metsähallitus) ovat ottaneet hyvin kriittisen kannan Östersundomin yleiskaavan luonnoksesta lausuessaan.

Ongelman ydin on se, että alue on vaihemaakuntakaavaluonnoksessa melkein kokonaisuudessaan varattu raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi ja että sitä halkovat vain muutamat kapeat viheryhteystarvemerkinnät. Sama koskee Majvikin aluetta. Samalla merkinnällä on lisäksi esitetty sekä virkistysalueverkostoon että ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja –alueet, mikä on yhdistyksen mielestä huono ratkaisu. Tällöin kaavamerkintä voi tulkinnasta riippuen tarkoittaa myös kapeaa rantabulevardia. Taajamatoimintojen alue ulottuu lisäksi pohjoisessa myös aivan liian lähelle Sipoonkorven kansallispuiston rajaa.

Keskeinen lähtökohta Östersundomin ja Majvikin alueen rakentamisessa tulee olla, että Sipoonkorven kansallispuiston ja rannikon arvokkaiden luontokohteiden väliset ekologiset yhteydet turvataan. Sipoonkorven kansallispuiston ja rannikon Natura 2000-alueiden ekologisten yhteyden turvaamisen tärkeyttä on korostettu myös eduskunnan ympäristövaliokunnan lausunnossa (helmikuu 2011).

Ekologisten käytävien tehtävä on turvata (nisäkäs)lajiston liikkumismahdollisuudet mutta samalla myös toimia hitaasti leviävien eläinten ja kasvien populaatioita ylläpitävinä kulkureitteinä. Tämä edellyttää ensisijaisesti riittävän leveitä käytäviä. Tällaiset riittävän leveät rakentamattomat vyöhykkeet ovat myös virkistykselle tärkeitä ja arvokkaita.

Lisäksi on tärkeätä, että Sipoonkorven kansallispuiston ja taajama-alueiden välissä on riittävän laajat rakentamattomat puskurivyöhykkeet. Sipoonkorven kansallispuisto ei yksinään riitä alueen asukkaiden virkistysalueeksi ilman että sen luontoarvot kärsivät.

Sama riittävän leveiden puskurivyöhykkeiden tarve koskee myös rannikon Natura-alueita, joten taajamatoimintojen alueiden ulottuminen aivan Natura-alueiden rajaan ei ole tarkoituksenmukaista. Asutukselle varatut alueet on sijoitettava riittävän kauas rannikon Natura-alueista niin, että linnusto ei häiriinny ja Natura-alueiden vesitasapaino ja oikeanlainen rantarakenne säilyy. Sibbo Naturskyddare – Sipoon Luonnonsuojelijat katsoo, että taajamatoimintojen alueita tulisi rannikon luontoarvojen takia varata ainoastaan maantie 170:n pohjoispuolelle, Sipoonkorven kansallispuisto huomioiden.

Yhdistys katsoo myös, että Östersundomin alueella tulee maakuntakaavassa huomioida tulvariski. Östersundomissa on runsaasti alueita, jotka eivät tulvariskin takia sovellu lainkaan taajamatoimintojen alueeksi.

Granö

Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Granön saaresta suurin osa on merkitty raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi. Sibbo Naturskyddare – Sipoon Luonnonsuojelijat ry katsoo, että Granön saareen ei tule osoittaa uusia asutusalueita. Saaren luonto koostuu Itä-Uudenmaan luontoselvityksen (MALU) mukaan ainutlaatuisesta kokonaisuudesta, noin kolmasosa saaren pinta-alasta on luonnontilassa olevia tai muilla tavoin arvokkaita elinympäristöjä. Yhdistys esittää siksi, että Granön rakentamattomat alueet varataan kokonaisuudessaan luonnonsuojelu- tai virkistysalueiksi. ...

Raideliikennevaraukset

Metro Östersundomiin & raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetään metroa Östersundomin alueen joukkoliikenneratkaisuksi. Lisäksi koko Östersundomin alueen sekä Sipoon Majvikin ja Granön alueet on merkitty raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi. Yhdistyksen käsityksen mukaan metroratkaisu vaatii hyvin tiheän asutuksen aivan asemien lähettyville ollakseen kannattava ja tarkoituksenmukainen, ja katsoo siksi, että näin laajojen taajama-alueiden esittäminen ”raideliikenteeseen tukeutuvaksi” ei ole todellisuuteen perustuvaa.

Utlåtande enligt förslag. Den 6 september 2011

Igår antog Helsingfors stadsstyrelse nästan en vecka efter deadline (se "Inget utlåtande i tid. Den 30 augusti 2011") ett utlåtande om utkastet till etapplandskapsplan 2 för Nyland. Trots att ärendet hade bordlagts och trots att det som bilaga till föredragningskistan nu ingick över tio olika utlåtande från nämnder och andra av stadens instanser gjordes vid mötet ett enda ynkligt förslag till tillägg till utlåtandet, som i praktiken fortfarande är identiskt med stadsplaneringsnämndens utlåtande. (Se "Perustuu pääasiassa. Den 28 augusti 2011" och "Syytä poistaa. Den 2 augusti 2011".) Förslaget till tillägg löd "Lisäksi Helsingin kaupunki kehottaa lisäämään kaavaan Tallinnan juna-lauttayhteyden", men det röstades ner. Övriga förslag till ändring gällde borttagande av textstycken ur förslaget till utlåtande. Bl.a. föreslogs det att följande text, som speciellt torde gälla Östersundom, lämnas bort:

Viheryhteystarve -merkinnän kuvausta ja suunnittelumääräystä tulisi tarkistaa. ... Merkinnän selitystä tulisi myös laajentaa. Sen tulisi joissain tapauksissa mahdollistaa myös pelkästään virkistysyhteystarve. Varsinkin ranta-alueilla ei aina ole kyse viheryhteydestä vaan virkistysyhteydestä.

Enligt utkastet till gemensam generalplan för Östersundom skall det gå strandpromenader längs fågelvikarna i Östersundom, men några ekologiska grönförbindelser har man inte ritat in i utkastet. Däremot har man i utkastet till landskaplan här markerat stränderna med "behov av grönförbindelse". Förslaget att lämna bort ovanciterade textavsnitt röstades dock ner. Det är i sig anmärkningsvärt att texten finns med, då Helsingfors kommit överens med Vanda och Sibbo om att i sitt utlåtande inte beröra området för den gemensamma landskapsplanen.

http://www.uudenmaanliitto.fi/files/3706/Uudenmaan2VaihekaavaLuonnos_Nahtaville160511_Lehti2.pdf

http://www.uudenmaanliitto.fi/files/3718/Kaavamaarakset_LUONNOS_6.5.2011_SVENSKA_valmis.pdf

Borgåbladet har idag publicerat en notis med rubriken "Nytt utkast till plan för Östersundom i november".

Bbl 6.9.2011 s 8

Yle publicerade igår en längre artikel med rubriken "Kommunreform väcker ilska". Här handlar det naturligtvis om den nya kommunreformen. (Se "En ny kommunreform. Den 3 september 2011".) Yle har talat med Siv Sandberg, som noterar att rikspolitikerna och de statliga tjänstemännen är representerade i Finlands kommunförbund på ett sätt aldrig vore möjligt i Kommunförbundet i Sverige:

- Det är helt uppenbart att avståndet mellan Kommunförbundet och de statliga aktörerna är rätt kort. Det finns en grupp människor som jobbar med de här frågorna och som ibland sitter på Kommunförbundet och ibland på ministeriet, säger Sandberg.

Hon kan förstå att det finns kommuner som anser att Kommunförbundet inte är deras förbund längre.

Sandberg nämner ett annat särdrag för det finska kommunförbundet, nämligen att det finns mycket rikspolitiker i de styrande organen.

På denna blogg har jag speciellt noterat att Arto Sulonen och hans föregångare som direktör för juridiska ärenden vid Kommunförbundet Kari Prättälä hoppat mellan Kommunförbundet och ministeriet, vilket delvis kan förklara deras agerande i fallet Sibbo.

Utlåtande av Helsingfors naturskyddsförening. Den 5 september 2011

Helsingfors natuturskyddsförening har den 31 augusti gett ett utlåtande, "Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta"om utkastet till etapplandskapsplan 2 för Nyland. Där Helsingfors i sitt försenade utlåtande enligt förslaget i stadsstyrelsens föredragningslista för idag inte säger någonting om Östersundom, handlar största delen av naturskyddsföreningen om Östersundom och Sibbo storskog. Jag återgerhär valda delar ur utlåtandet:

Uusien raideliikenneratkaisujen osalta Helsy edellyttää, että niistä tehdään perusteelliset vaikutusten arvioinnit ja selvitykset. Esimerkiksi Östersundomin alue esitetään kaavassa hyvin laajasti raideliikenteeseeen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi. Merkittävät osat alueesta eivät kuitenkaan sovellu merkittäväksi tällä merkinnällä, koska niiden etäisyys esimerkiksi metrosta olisi liian suuri. ...


Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole osoitettu riittävällä tavalla ekologisia yhteyksiä mm. rannikolta Sipoonkorpeen, eikä myöskään rannikon suuntaisesti Natura-alueiden välillä. Nyt esitetyt viheryhteystarpeet on jopa virheellisesti sijoitettu, eivätkä perustu aikaisempiin selvityksiin. Riittävien ekologisten yhteyksien ja viheralueiden varaaminen maakuntakaavassa Östersundomin alueella ohjaa alueen yleiskaavoitusta ekologisesti kestävään suuntaan ja toteuttaa näin myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Helsy edellyttää, että seuraavat Helsingin kaupungin alueelle sijoittuvat viheryhteystarpeet osoitetaan maakuntakaavassa riittävällä selvyydellä. ...


Östersundomin piirin Kasabergetin itäosa ja Kantarnäsbergetin alue on erittäin tärkeä virkistysalue. Sen merkitys alueellisena virkistysalueena korostuu entisestään, kun kolmen kunnan yhteinen yleiskaava asukastavoitteineen toteutuu. Alue kytkeytyy osaksi MustavuoriÖstersundomin Natura-aluetta. Kohteella on myös suojelematon osa Kasabergetin arvokkaasta kallioalueesta. Kasabergetin itäosa kuuluu samaan, valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun kallioalueeseen, kuten sen suojeltu länsiosakin. Ko. metsä- ja kallioalueet pitäisi maakuntakaavassa merkitä virkistysalueeksi. Alueen linnustoon kuuluvat mm. EU:n lintudirektiivilajit kirjokerttu, kehrääjä ja palokärki. Alueen eteläosa (Kantarnäsberget) kytkeytyy Natura-alueisiin ja on luontoarvoiltaan merkittävä.

Österusndomin piirin Sipoonkorven metsämantereelle sijoittuva Hältingträsk-Långkärrsbergetin alue on osa varsinaista Sipoonkorven metsämannerta, joka on määritelty Sipoonkorpi II -työryhmän mietinnössä vuonna 2004. Alue sijaitsee Sipoonkorven kaakkoisnurkassa välittömästi Landbon itäpuolella lähellä Porvoonväylää. Hältingträsk-Långkärrsbergetin alue edustaa Sipoonkorvelle tyypillistä kalliomäkien ja niiden välisten kangas- ja korpimetsien pienipiirteistä mosaiikkia. Alue on todettu valtakunnallisessa kallioselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Etenkin alueen eteläosassa sijaitseva Hältingträskin lammen ympäristö on jo tällä hetkellä erittäin suosittu virkistys- ja retkikohde. Alue tulisi merkitä maakuntakaavassa osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa tai vähintään kaavoittaa virkistysalueeksi.

Norrbergetin metsäalue liittyy pohjoispuolella suoraan Sipoonkorven nykyiseen kansallispuistoon kuuluvaan, Vantaan puolella sijaitsevaan Storträsk-Flatbergetin alueeseen. Alue on osa varsinaista Sipoonkorven metsämannerta, joka on määritelty Sipoonkorpi II -työryhmän mietinnössä vuonna 2004. Norrbergetin alueella on hienoja luonnontilaisen kaltaisia kalliometsiä sekä niiden välisiä kangas- ja korpimetsiä. Alue on linnustollisesti arvokas ja siellä pesivät mm. huuhkaja, metso, mehiläishaukka, kangaskiuru, kehrääjä, varpushaukka ja monet muut arat lajit. Norrbergetin alueen itäosan poikki virtaavan, Stora dammenin lammelta lähtevän puron yläjuoksun osa on suurelta osin luonnontilaisen kaltaisena hienosti säilynyt. Alue tulisi varata maakuntakaavassa osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa tai vähintään kaavoittaa virkistysalueeksi.

Östersundomin piirin Talosaaren niemen metsäalue, jonka eteläosa kuuluu Torpvikenin ja pohjoisosa Kapellvikenin luonnonsuojelualueeseen, on erittäin suosittu virkistysalue. Niemen itäosassa on arvokas kallioalue, jonka harjanteiden väliin jää useita luonnontilaisia suokuvioita. Talosaaren niemen eteläosassa on karu keto, joka on silmälläpidettävän ketoneilikan kasvupaikka ja vaarantuneen pukinjuurimaamehiläisen elinympäristö. Luontotyyppi on valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalainen (CR). Alueella on mm. kalasääsken asuttu pesä ja se on II arvoluokan lepakkoaluetta. Kesällä 2011 vahvistettiin erittäin uhanalaisen (EN) valkoselkätikan pesintä Talosaaressa.

Först efter tiotals år. Den 4 september 2011

Senaste tisdag antog kommunstyrelsen i Sibbo ett utlåtande över utkastet till etapplandskapsplan för Nyland. Förslaget till utlåtande utgjordes av planläggningssektionens utlåtande. (Se "Yhteystarve mantereelle. Den 26 augusti 2011".) Jag har inte sett det slutliga utlåtandet, men åtminstone när det gäller järnvägen torde förslaget ha lämnats oförändrat.

Nämnvärt är även att Sibbo - åtminstone enligt förslaget till utlåtande - vill ha en reservering för metro ända till Söderkulla. En spårvägsförnindelse till Söderkulla torde ändå inte vara realistisk inom en överskådlig framtid.

En ny kommunreform. Den 3 september 2011

Igår presenterade kommunminister Hanna Virkkunen (saml) den nya kommunreformen. Mycket är ännu oklart, men det lär vara klart att det inte blir någon fortsättning på Paras (KSSR). I regeringsprogrammet framhåller man att den nya kommunstrukturen skall bygga på pendelområden, men detta förutsätts redan i princip i den nuvarande kommunindelningslagen. Att begreppet pendelområde inte berättar mycket om hur den nya kommunstrukturen kan komma att se ut framgår ur en dia ur Virkkunens presentation från igår. (Se bilden ovan.) Knappast tänker man göra hela Nyland till en enda primärkommun.

Den senaste kommunreformen, som initierades av Hannes Manninen (c), blev en kompromiss mellan Centerns och SDP:s motstridiga målsättningar. Ur Manninnes och Centersn synvinkel var det viktigaste att sammanslagningar av hela kommuner förblev frivilliga. Paraserbjöd "morot" istället för "piska", men i praktiken har man i Svenskfinland varit piskade att genomföra sammanslagningar med tanke på framtida hot.

Syftet med den senaste kommunreformen, som inte fanns med i regeringsprogrammet för regeringen Vanhanen I, torde ur Centerns synvinkel ha varit att genomdriva en reform som inte hotade Centerns intressen. En kommunreform var förr eller senare att vänta och det gällde att passa på medan Centerns var statsministerparti och hade kommunministerns portfölj. Att Paras-reformen nu rivs upp innebär att Centern misslyckats.

Priset som Centern betalade för att driva igenom en kommunreform utan tvångssammanslagningar var metropolpolitiken och speciellt inkorporeringen av sydvästra Sibbo. (Se t.ex. "Maktkonstellation. Den 11 december 2010".) Tydligen gällde överenskommelsen om kommunreformen och "Sibbofrågan" endast så länge ramlagen är i kraft. Östersundom lär dock inte återlämnas till Sibbo efter att KSSR ersatts med en ny kommunreform som möjliggör tvångssammanslagningar.

Syytä poistaa. Den 2 augusti 2011

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2011/Halke_2011-09-05_Khs_30_El/40854569-D2E2-42C8-AD7D-886857BF3430/Lausunto_Uudenmaan_liitolle_Uudenmaan_2_vaihemaaku.pdf

I mitt inlägg "Perustuu pääasiassa. Den 28 augusti 2011" noterade jag att miljönämndens utlåtande om utkastet till etapplandskapsplan för Nyland inte fanns med bland bilagorna till Helsingfors stadsstyrelses föredragningslista för mötet senaste måndag. Trots att deadline för utlåtandet var den 31 augusti bordlade stadsstyrelsen vid senaste möte ärendet om stadens utlåtande till Nylands förbund. Fastän man i föredragningslistan för senaste möte kan läsa att "Uudenmaan liitto on pyytänyt lausuntoa uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (maakuntakaavan uudistaminen) 31.8.2011 mennessä ja ilmoittanut, että määräaikaan ei ole saatavissa pidennystä", skall stadsstyrelsen ta upp ärendet på nytt nästa måndag. Föredragningslistan för nästa stadsstyrelsemöte finns nu på Internet. Till föredragningslistan har man lagt till flera bilagor, men inte miljönämndens utlåtande. På stadens webbplats finns dock ytterligare ett dokument under rubriken "Päätöshistoria". Hit har man gömt miljönämndens utlåtande tillsammans med ett par andra utlåtanden. Med finns inte heller Östersundomkommitténs utlåtande, fastän stadsstyrelsen indirekt föreslås ställa sig bakom detta utlåtande eller åtminstone godkänna att yttrandet för Östersundoms del delegeras till Östersundomkommittén.

Förslaget till utlåtande är nästan oförändrat och därmed i praktiken fortfarande identiskt med stadsplaneringsnämndens utlåtande. Man har dock lagt till ett stycke om "maa-ainesalueiden ottopaikkojen ja vaikeasti hyödynnettävien maa-ainesten seudulliset sijoituspaikat" samt ett stycke om en utredning om skjutbanor. I det aktuella sammanhanget känns tillägget närmast bisarrt.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatoshistoria/2011/Halke_2011-09-05_Khs_30_El/9ACFDF4F-3CBA-4146-B107-FF27726868C9/Lausunto_Uudenmaan_liitolle_Uudenmaan_2_vaihemaaku.pdf

I miljönämndens utlåtande kan man bl.a. läsa följande:

Östersundomin alueella taajama-alueet on osoitettu yhteisen yleiskaavaluonnoksen aluevarausten mukaisesti. Rakennettavat alueet rajautuvat rannoilla Natura-alueisiin. Matalat ruovikkoiset ranta-alueet ovat myös tulvariskialuetta, ja ne lukeutuvat ELY-keskuksen ehdotukseen Uudenmaan merkittävistä tulvariskialueista. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa ja jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon nämä molemmat tekijät.

I Östersundomkommitténs utlåtande kan man däremot läsa följande:

Taajamatoimintojen ja raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen alueilla suunnittelumääräys edellyttää tulvariskialueiden huomioon ottamista. Näin luonnollisesti tapahtuukin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, mutta määräyksestä voi saada sellaisen käsityksen, ettei niille voi rakentaa.

Suunnittelumääräys tulvariskistä on syytä poistaa taajamaalueiden määräyksestä.