Halmstrån. Den 8 mars 2008

I mitt blogginlägg "Grundlagsutskottets ståndpunkt. Den 27 februari 2008" omnämnde jag Henrik Lax artikel "Poljettujen kansalaisten oljenkorsi", som publicerades i tidningen Kaleva den 23 feruari. På sin hemsida har Lax publicerat ett motsvarande "uttalande" eller en sammanfattning under rubriken "Den överkörda medborgarens halmstrå". Jag återger här valda bitar ur artikeln:

Harva kansalainen tietää, että hän voi vedota Euroopan parlamenttiin, kun julkinen valta on kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti eikä kansallisista oikeussuojakeinoista ole ollut apua. Vetoomus parlamenttiin on eräänlainen poliittinen oikeusuojakeino, kansalaisen perusoikeus, jolla hän voi saada asiansa kokonaisvaltaiseen julkiseen tutkintaan. Kansalaisen vetoomus on yksi Euroopan unionin demokratiapilareista, jonka avulla poljettu kansalainen hyvässä lykyssä voi saada oikeuksilleen moraalista tunnustusta, joskus jopa oikeudellistakin.

Tällä hetkellä poljettu kansalainen on sipoolainen. Hänestä valtiovalta on vahvemman vallalla ja Korkeimman hallinto-oikeuden tuella syrjäyttänyt kunnallisen itsehallinnon ja vastoin kuntalaisten yksiselitteistä tahtoa sallinut Helsingin kaupungin rohmuta itselleen Sipoon parhaimpia paloja.
...

Sipoolaiset pohtivat tiettävästi parast'aikaa mahdollisuuksiaan saada asiansa tutkittavaksi EY-tuomioistuimessa. Koska Suomella ei ole perustuslakituomioistuinta asian vieminen EU-tasolle jää heille ehkä ainoaksi oljenkorreksi. Vaikka unionin perustamissopimuksessa säädelty vetoomusmenetelmä ei olekaan oikeudellinen suojakeino, se voi johtaa myös oikeudellisiin toimiin.

Det finns inga garantier för att EG-domstolen tar fallet Sibbo till behandling, men Lax skriver att "parlamentin tuomitseva kannanotto olisi jo suuri moraalinen voitto sipoolaisille". Ett dömande ställningstagande från Europaparlamentet skulle förutom en moralisk seger för Sibboborna även kunna tolkas som en politisk seger för Sfp. Ur Högsta förvaltningsdomstolens Sibbobeslut förefaller det som om domstolen skulle se både Sfp och Sibbo kommun som skyldiga. Så har faktiskt flera medier tolkat beslutet, fastän det formellt sett naturligtvis inte finns några skyldiga.

EU och petitionsutskottet må vara ett halmstrå, men själv undrar jag om det inte finns flera möjligheter att söka upprättelse. Då medierna inte visat mod eller intresse av att undersöka fallet Sibbo, kunde det vara på sin plats med en brottsutredning. Det bör finnas starka skäl att misstänka att flera personer har gjort sig skyldiga till tjänstebrott. Förutom möjligheten till brottsanmälan återstår att göra klagomål hos justitieombudsmannen.

Google+ Followers