Igår den 30 mars gick tiden ut för Pekka Myllyniemis utredning om en sammanslagning av Kemijärvi och Pekosenniemi. Eftersom det igår var söndag och det förts idag är månadens sista dag, misstänker jag att man på finansministeriet räknat med att mars bara har 30. Jag har dock inte ännu hittat någon rapport på finansministeriets webbplats. I sitt förslag till till Kemijärvi stadsfullmäktige och Pelkosenniemis kommunfullmuktige från den 27 februari skriver Myllyniemi själv att "Selvityksen lopputulos siihen mahdollisesti liittyvine ehdotuksineen kunnallisesta kansanäänestyksestä on toimitettava valtiovarainministeriölle 30.3.2008 mennessä, jolloin selvitystyö päättyy." Den utredning som jag skrev om i blogginlägget "Kommunindelningsutredning. Den 25 mars 2008" var alltså inte den slutliga rapporten. Myllyniemis senaste utredning visade sig bli ett fiasko, då så väl Kemijärvi som Pelkosenniemi motsätter sig en tvångssammanslagning. Då Myllyniemi inte föreslog någon folkomröstning, är fullmäktiges åsikt avgörande. Resultatet av Myllyniemis utredning borde vara att det inte finns några lagliga förutsättningar för en sammanslagning, men det resultatet tycks finansministeriet inte ha brottom med att publicera.
Speciellt i blogginlägget "Kemijärvi. Den 16 mars 2008" har jag noterat vissa paralleller mellan Myllyniemis senaste utredning och hans Sibboutredning. Den senaste tvångsutredningen torde ha varit ämnad att tilltala Kemijärvi, men Kemijärvi gick inte att köpa. Istället har Kemijärvi velat likna stadens krav på en inlösning av Storsa Ensos fabrik med Helsingfors inkorporering av sydvästra Sibbo. (Se "Kemijärvi jämförs med Sibbo. Den 19 mars 2008".) Men Kemijärvis kamp har även jämförts med Sibbos. Det gör åtminstone Ilkka Luoma i en insändarartikel med rubriken "Sipoolla ja Kemijärvellä paljon yhteistä" i gårdagens nummer av den östnyländska utgåvan av tidningen Vartti. Texten har även publicerats på Internet, bl.a. på tiede.fi under rubriken "Kemijärvi haluaa StoraEnson tassut pois maaperältään". Jag återger här valda avsnitt ur Luomas artikel:
Sipoossa ja Kemijärvellä on paljon samaa, niin yhdensuuntaisesti kuin käänteisesti. Sipoo taisteli enemmistönä vähemmistöä vastaan, kuten tekee Kemijärvi. Kemijärvi hakee oikeutta itselleen kuten Sipookin. Kemijärvi sen sijaan haluaa suorittaa itse pakkolunastuksen vedoten valtioneuvoston ja KHO:n Sipoo-ennakkotapaukseen....
Jos Vanhasen II hallitus epää kemijärveläisten anomuksen pakkolunastuksesta, herää kysymys miksi - hehän siunasivat paljon heppoisemmin eväin Helsingin mahtipuhalluksen Sipoosta. Jos taas valtioneuvosto hyväksyy kemijärveläisten pakkolunastusvaateen - saa siinä voiton rehellinen maatiaisjärki ja tahto tehdä työtä itsensä ja yhteiskunnan eteen.
...
Jos valtioneuvosto hyväksyy Kemijärven hakemuksen, jossa halutaan turvata kaupungin yhtenäisyyttä ja elinkelpoisuutta - se hyväksyy samalla virhepäätöksensä Sipoo casessa, jossa kunnan yhtenäisyyttä ja elinkelpoisuutta hajoitettiin. Jos maan hallitus taas ei hyväksy kemijärveläisten perusteltua anomusta, niin maan hallitus asettuu outoon valoon, kun se hyväksyi Sipoon osa-alue pakkolunastuksen. Pääministeri Vanhanen on nyt suuremmassa päänvaivassa kuin saattaa arvatakkaan - kyseessä on kansalaisten asia, se oli sitä Sipoossa ja se on nyt sitä myös Kemijärvellä.
Nyt onkin vain kaksi päätöstä, jos halutaan kansalaisten silmissä toimia oikeudenmukaisesti tavallista ihmistä huomioiden. Kemijärven on saatava lunastuksensa ja Sipoo case on purettava jollain tavalla
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar