Generalplanen före allt. Den 10 maj 2010

I föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelses möte ingåt en bilaga med "beslutshistorien" (MS World) i ärendet som gäller staden utlåtande om Forststyrelsens utredning om förutsättningarna för en nationalpark i Sibbo storskog. I dokumentet ingår ekonomi- och planeringscentralens utlåtande från 22 april. Jag citerar ur utlåtandet:

Kaupunki on paraikaa tekemässä yleiskaavatasoista maankäyttösuunnittelua Östersundomin alueelle. Tavoitteena on laatia osayleiskaavaluonnos vuoden 2011 aikana. Östersundomin alue rakennetaan raideliikenteen ääreen. Raideliikenne suunnitellaan osaksi Helsingin seudun liikennejärjestelmää ja samassa yhteydessä suunnitellaan koko Östersundomin alueen liikenneverkko. Suunnittelussa ratkeaa Östersundomin maankäytön periaatteet, joissa tärkeänä osana on asuinalueiden ja luontoalueiden suhde.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että valtion omistamilla mailla Porvoonväylän pohjoispuolella voidaan kansallispuisto perustaa jo nyt. Osayleiskaavan suunnittelualueelle ulottuvilta osin tulisi ensin tehdä osayleiskaavallinen suunnittelu ja vasta sen pohjalta harkita laajentamista kansallispuistoa tälle alueelle. Kansallispuisto tulisi perustaa valtion maille, jolloin sen hallinnointi olisi yksinkertaista. Mikäli kaupungin maita halutaan kansallispuistoon liitettäviksi, tulisi liittämisen perustua maanvaihtoihin. Maanvaihtojen suunnittelu ja toteuttaminen taas on vasta osayleiskaavan suunnitteluratkaisun jälkeen mahdollista.

Det är anmärkningsvärt att man från Helsingfors sida utgår ifrån att det är stadsplaneringen genom en delgeneralplan, inte landskapsplanen som bestämmer ramarna för markanvändningen i det aktuella området. Normalt brukar Helsingforspolitikerna betona betydelsen av planering på landskapsnivå, men när det gäller stadens egna intressen vill man göra ett undantag. Frågan är hur lagligt det hela är.

Keskustelunavaus. Den 9 maj 2010

Ur föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelses möte i morgon framgår att nämnden för allmänna arbeten gett sitt utlåtande om Forststyrelsens utredning den 27 april. Fastän jag sökt, har jag inte tidigare hittat detta utlåtande. Helsingfors förvaltningscentral hade bett om ett utlåtande före den 23 april, men fastän nämnden har möte varje vecka togs ärendet inte upp inom utsatt tid. Inte heller stadsplaneringsnämnden hann ge sitt utlåtande före tidsfristen gick ut, men ärendet fanns på stadsplaneringsnämndens föredragningslista redan den 22 april, då det bordlades. Enligt föredragningslistan för stadsstyrelsens möte gav även fastighetsnämnden sitt utlåtande den 27 april, men det stämmer inte. Fastighetsnämnden antog sitt utlåtande redan vid mötet den 20 april. Jag finner det en aningsanmärkningsvärt att nämnden för allmänna arbeten inte behandlade ärendet tidigare, speciellt som miljöministeriet ursprungligen gav Helsingfors tidsfrist för ett utlåtande till den 12 april. Miljöministeriet har beviljat Helsingfors en ny tidsfrist till den 18 maj. Nämnden för allmänna arbeten leder och övervakar byggnadskontorets verksamhet. Nämnden för allmänna arbeten och byggnadskontoret hör till byggnads- och miljöväsendet som leds av den gröna biträdande stadsdirektören Pekka Sauri.

I nämndens utlåtande från den 27 april kan man bl.a. läsa följande:

Perustettavan kansallispuiston hallinta, toimivalta, hoidon ja käytön koordinointi sekä kokonaisvastuu alueiden ylläpidosta tulee olla vain yhdellä taholla eli Metsähallituksella. Tämä on perinteinen ja hyväksi todettu toimintamalli, joka on käytössä myös kaikissa muissa Suomen kansallispuistoissa. Tästä syystä kansallispuisto tulee perustaa ensi vaiheessa valtion omistamille maille selvityksessä esitetyn vaihtoehto VE1:n lähtökohdan mukaisesti niin, että valtio omistaisi ja hankkisi omistukseensa tulevan kansallispuiston maat. Tavoitteena tulisi olla pidemmällä aikavälillä se, että meren rannan luonnonsuojelu- ja Natura-alueet olisivat mukana rajauksessa vaiheittain toteutettuna. ...


Perustettavan kansallispuiston tarkempi lopullinen aluerajaus on tarkoituksenmukaista selvittää kaavoituksen yhteydessä esimerkiksi kuntien yhteisellä yleiskaavalla.

Kansallispuiston perustamisessa ja maankäytön suunnittelussa tulee turvata riittävät ekologiset yhteydet meren rannalla olevien luonnonsuojelualueiden ja sisämaassa olevien luonnon arvoalueiden välillä. Nämä ovat myös tärkeitä ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksiä.

Satsen om att den "slutliga avgränsningen av området" fanns inte med i det ursprungliga förslaget till utlåtande. Istället ströks ordet "keskustelunavaus" ur föredragandens förslag, så att nämnden för allmänna arbeten anser att "Metsähallituksen laatima selvitys Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä on hyvä." I förslaget till stadsstyrelsens utlåtande heter det lika väl att "Kaupunginhallitus pitää Metsähallituksen selvitystä monilta osin ansiokkaana ja hyvänä keskustelunavauksena." Detta är ändå någonting helt annat än fastighetsnämndens direkt odiplomatiska kritik av Forststyrelsens utredning.

Principbeslut. Den 8 maj 2010

I dagens nummer av Borgåbladet finns en artikel med rubriken "nationalpark byggs på statens mark". Påståendet i rubriken torde basera sig på förslaget till Helsingfors stads utlåtande över Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. Förslaget har nu publicerats i föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelses möte i måndag. I förslaget till utlåtande kan man bl.a. läsa följande:

Kustannusten jakautumisesta voidaan todeta, että selkein tilanne on silloin, kun valtio huolehtii kansallispuiston kustannuksista ja kunnat puolestaan omista virkistys- ja retkeilyalueistaan.

Något klart ställningstagande för att nationalparken skulle begränsas till de områden som ägs av staten finns dock inte med i förslaget till utlåtande. Förslaget till stadsstyrelsens utlåtande skiljer sig här klart från Så väl stadsplaneringsnämndens som fastighetsnämndens utlåtande. Å andra sidan är förslaget till utlåtande mycket försiktigt. Helsingfors vill att ett principbeslut om ett grundande av en nationalpark tas innan nationalparkens utsträckning fastslås. Frågan är om det är möjligt. Om Sibbo storskog i enlighet med fastighetsnämndens utlåtande skulle delas upp i en nationalpark i norr och ett av städerna ägt rekreationsområde längre söderut, borde planeringen av Östersundom inte påverka nationalparkens utsträckning. I förslaget till stadsstyrelsens utlåtande heter det dock att gränserna för nationalparken bör anpassas efter den planerade delgeneralplanen för Östersundom. Jag citerar vidare ur förslaget till utlåtande:

Sipoonkorven kansallispuiston rajaukset on mahdollista suunnitella, Nuuksion kansallispuiston tapaan, varsinaisen kansallispuistosuunnittelun ja sitä tukevan yleiskaavatyön yhteydessä. Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava, nk Östersundomin osayleiskaava, on tarkoitus käynnistää vuoden 2010 aikana. ...

Valtion tulisi pyrkiä aikaan saamaan periaatepäätös sen perustamisesta niin, että kansallispuiston suunnittelu sen rajausten osalta olisi mahdollista yhteen sovittaa alkamassa olevan Östersundomin osayleiskaavoituksen kanssa. Kaupunginhallitus kannattaa myös eri osapuolista koostuvan valmistelutyöryhmän perustamista.

Vilt. Den 7 maj 2010

Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet publicerade i tisdags ett meddelande med rubriken "Suunnitteilla oleva Sipoonkorven kansallispuisto on tärkeä myös ilvekselle". Jag citerar ur meddelandet:

Kansallispuiston rajaamisessa on ollut esillä neljä vaihtoehtoa. Suppeimman rajausvaihtoehdon sisään osui vain vajaat kymmenen prosenttia ilveksen paikannuksista. Rajauksen pinta-alan kasvaessa vajaasta kahdesta tuhannesta hehtaarista lähes kolmeen tuhanteen hehtaariin jo lähes kolmasosa paikannuksista oli kansallispuiston sisäpuolella. Suppeimman ja keskimmäisen rajauksen välillä ei ollut suurta eroa paikannuspisteiden määrässä.

Ekologiset käytävät nousevat erityisen merkittävään osaan tutkimusilveksen liikkumisessa. Vaikka käytävät ovat pinta-alaltaan vain noin 16 % suppeimman rajauksen pinta-alasta, niiltä löytyi enemmän ilveksen paikannuksia kuin suppeimman vaihtoehdon alueelta. Yhdessä laajin rajaus ja ekologiset käytävät kattavat jo lähes 40 % ilveksen Sipoonkorven lähialueen paikannuksista. Tällä yksilöllä ekologiset käytävät ovat siis olleet tehokkaassa käytössä.

Texten i meddelandet finns med samma rubrik i en lite längre version under kategorin "Suurpetotutkimus". Här finns även en karta med Forsstyrelsens alternativ och en markering av observationer av lodjur. Observationerna har speciellt gjorts i de ekologiska korridorerna söder om motorvägen.

Investeringar. Den 6 maj 2010

Hufvudstadsbladet har idag publicerat en notis med rubriken "Pajunen vill skjuta upp investeringar". Hbl refererar till en intervju i Helsingin Sanomat med rubriken "Helsingin talous synkkenee yhä". På tidningens webbplats finns en version av artikeln under under rubriken "Helsingin talous luultuakin pahemmassa jamassa". Helsingin Sanomat skriver bl.a. följande:

Ensisijaisena säästötoimena kaupunginjohtaja pitäisi sitä, että kaavoituksessa keskityttäisiin vain muutamaan uuteen asuinalueeseen.

Uusien raideliikenneinvestointien tarve pitää punnita tarkkaan, Pajunen jatkaa.

Tankarna går naturligtvis till inkorporeringsområdet. Östersundom omnämns även i en del läsarkommentarer.

Tomtmark. Den 5 maj 2010

I inlägget "Jaettavissa. Den 30 april 2010" noterade jag att man på webbplatsen Uutta Helsinkiä föregående dag publicerades ett meddelande med rubriken "Östersundomin Karhusaarentiestä katu – viereen uusi kevyen liikenteen väylä". Eftersom nyheten gällde ett beslut som tagits sex veckor tidigare drog jag slutsatsen satt man har brist på nyheter om Östersundom. Motsvarande nyhet har publicerats flera gånger förut. I måndags uppdaterades - eller snarare endast daterades - samma nyhet till den 3 maj. Några ändringar i nyheten har dock inte gjorts. Planerimngen av Östersundom ser ut att stå stilla.

Jag hade väntat mig att denna vår få följa med en diskussion om spårvägslösningar för Östersundom. Utredningarna om alternativen för metro och snabbspårväg har emellertid inte förts vidare till Helsingfors beslutande organ och de har därmed förblivit opublicerade. Man kan fråga sig varför stadsplaneringskontoret inte vill ge utredningarna publicitet. Kanske vill man vänta tills alla instanser har gett sina utlåtanden om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. Kanske vill man vänta tills Matti Vanhanen har avgått som statsminister. Inkorporeringen var i första hand ett resultat av en överenskommelse mellan och ena sidan beslutsfattare i Helsingfors och å andra sidan Hannes Manninen och Matti Vanhanen. Det är lättare att medge att man måste avvika från överenskommelserna om bl.a. en metrolinje då Vanhanen inte längre sitter kvar som statsminister. Vanhanen har i offentligheten förutsatt att Helsingfors bygger Östersundom i rask takt, men det skulle bli väldigt dyrt, då staden i verkligheten här äger mycket lite lämplig tomtmark. Planering garanterar i sig inte att projekten förverkligas. Att staden inte har brottom med att planera Östersundom framgår ur diskussionsprotokollet för Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 3 mars. Här några repliker:

Valtuutettu Puura

Todella haaste on todella iso tässä asuntopolitiikassa ja asuntojen rakentamisessa ja kaavoituksessa. Valtuuston asettamat haasteet ovat isot. Olen samaa mieltä valtuutettu Modigin kanssa siitä, että sinällään Mustavuoren yksinään esille otto tässä asiassa ei kerro ollenkaan koko totuutta. Mustavuoresta tullut asukasmielipide oli vahva, tämä alue on hyvin kovassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä, ja se liittyy myös siihen, että Helsingin, Sipoon ja Vantaan tulee tehdä yhteinen osayleiskaava ja tarkastella tätä aluetta silloin kokonaisuutena.

Sinällään meillä lautakunnassa on ollut paljon kaavaluonnoksia, joissa on keskusteltu siitä, että mikä rakentamisen määrä pitää olla, mikä pitää olla kerrosneliömäärä. On ollut tilanteita, monia kaavaluonnoksia, joissa ehkä eräät muut tahot ovat vastustaneet rakentamisen määrän lisäämistä, esimerkkinä Verkkosaari. Vahvistettuja kaavoja sinällään saatiin viime vuonna ennätysmäärä, mikä on hyvä asia, mutta loppujen lopuksi se, miten paljon niitä asuntoja rakennetaan, riippuu hyvin monesta eri tekijästä, ei pelkästään siitä, että kaavoitus on sujuvaa ja onnistuu. Esimerkiksi se, että rakennusliikkeet eivät laita käyntiin näitä hankkeita, on suuri ongelma. Tämä on kysymys, mihin pitäisi myös kaupungin pystyä vaikuttamaan nykyistä enemmän.



Valtuutettu Hakanen

Tämä, mistä valtuutettu Björnberg-Enckell puhui äsken, oli todella tärkeää. Haluaisin kuitenkin palata valtuutettu Männistön nostamaan kysymykseen ja korostaa sitä, että oli hyvä ja on hyvä, että Mustavuori pelastettiin ja toivottavasti tämä linja näkyisi myös, kun katsotaan Sipoonkorpea ympäröiviä alueita ja Lounais-Sipoon rantoja tulevissa kaavaratkaisuissa.

Muistuttaisin, että Helsingin kaupungissa on jo tällä hetkellä valmiiksi kaavoitettua tonttimaata noin 70 000–80 000 asukkaalle. Tämä tilanne on vallinnut nyt jo joitakin vuosia suunnilleen samana. Itse asiassa kaavoitetun tonttimaan määrä on tainnut vain lisääntyä. Eli rakennusliikkeillä ja pankeilla on päävastuu siitä, että asuntotuotantoa ja erityisesti kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa koskevat tavoitteet eivät ole toteutuneet.



Valtuutettu Rantanen

Mustavuoren alueesta voi sanoa sen, siis Niinisaarentien pohjoispuolen alue oli itse asiassa siinä edellisessä yleiskaavavalmistelussa, jossa olin vahvasti mukana, kaikkein kiistanalaisin kohde Kivinokan ja näiden muiden erikseen selvitysalueeksi merkittyjen kohteiden jälkeen. ...

Tosin silloin kun tätä palautettiin, oli jo tiedossa, että kaupunki tulee saamaan aika paljon uutta kaavoitettavaa nimenomaan Sipoon puolelta. Ja koska kyseessä oli nimenomaan tiivis matala, mitä tänne oli ajateltu ja vastaavasti Sipooseen oli mietitty tämäntyyppistä rakentamista, niin ikään kuin nähtiin näiden asioiden yhteys. Nämä isot perusteet, miksi Mustasaari (sic) haluttiin säästää, oli helpompi ottaa huomioon.

Vit fläck. Den 4 maj 2010

Stadsutvecklingssektionen i Kervo antog på sitt möte den 29 april Kervo stads utlåtande över Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. I sitt utlåtande konstaterar Kervo bl.a. följande:

Sipoonkorven alue sijoittuu pääosin maakuntakaavan mukaisille suojelu- ja virkistysalueille. Nykyiset valtion ja kuntien omistamat alueet ovat hajanaisia ja niiden väliin jää paljon yksityisomistuksessa olevia ja osin jopa asuttuja alueita. Maakuntakaavan ja suojelun tavoitteiden toteuttamiseksi tulisikin pyrkiä lunastamaan ainakin keskeiset ja aluetta yhtenäistävät metsäalueet valtiolle.

Kansallispuiston ulottaminen merenranta-alueille lisää kansallispuiston monimuotoisuutta, mutta johtaa sirpaleiseen kokonaisuuteen ja saattaa hämärtää kansallispuiston alueen hahmottamista. Kannattaa tutkia myös vaihtoehtoa, että pohjoisosan nykyiset suojelualueet ja niiden väliin jäävät virkistysalueet yhdistettäisiin yhtenäiseksi kansallispuistoksi ja eteläosan maakuntakaavojen mukaisista virkistysalueista muodostettaisiin retkeilyalue. Kerava ei kuitenkaan vastusta alueiden liittämistä kansallispuistoon, jos maat omistavat kunnat niin valtion kanssa sopivat.

Vid mötet gavs även ett moförslag, som röstades ned med rösterna 5 - 2. Säde Evilän anteckande följande avvikande åsikt till protokollet:

Sipoonkorven kansallispuiston tulee olla mahdollisimman laaja, Metsähallituksen V3 vaihtoehdon mukainen. Keravan kaupunki esittää lausunnossaan, että merenranta alueita ei liitettäsi Kansallispuistoon vaan niistä tehtäisiin virkistysalue. Alue on jo Natura aluetta. Sipoonkorven kävijämäärä ylittää monen kansallispuiston kävijämäärät, alueen merkitys kuntalaisille on siis merkittävä. Keravalaisia ja sipoolaisia kävijöistä on noin 10 % kokonaiskävijämäärästä. Sipoonkorven läheisyyteen suunnitellut asuinalueet lisäävät alueen käyttöä, paine alueen virkistyskäyttöön kasvaa. Alueen luonnonmukaisena säilyminen edellyttää sen liittämistä kansallispuistoon.

Till föredragninmgslistan hade bifogats en karta över en förening av Nylands och Östra Nylands landskapsplaner. Inkorporeringsområdet är här en vi fläck, eftersom Helsingfors så önskat och bostadsministern sett till att så är. Ingen vet vad som gäller för området, men Helsingfors torde försöka tolka lagen så att landdskapsplanen kan förbigås. Samtidigt saknar den del av Sibbo storskog som ligger innanför inkorporeringsområdet allt skydd.