Soininvaaras metroillusioner. Den 22 augusti 2007

I Helsingin Uutiset ingick den 10 augusti en kolumn av Osmo Soininvaar a med rubriken "Valtio vetäytyköön pääkaupunkiseudulta". I kolumnen uttrycker Soininvaara sitt missnöje med att så väl Ringbanan som "Sibbometron" ser ut att fördröjas eller dröja. Jag citerar:

Viime viikolla kuulimme, että metrolla päästään Sipooseen aikaisintaan vuonna 2017 ja että valtio lykkää Kehärataa tärkeämpien liikennehankkeiden
tieltä. Ei hyvä.
...

Jos Lounais-Sipoota rakennetaan ensin kumipyöräliikenteen varaan, joudutaan tieverkko mitoittamaan suuremmaks,i kuin mitä lopulta tarvitaan. Uudet asukkaat eivät autoistaan luovu, kun heidät on ensin pakotettu hankkimaan kaksi autoa.

Jos metro on mukana alusta alkaen, asukkaiksi valikoituu painotetummin niitä, joiden työpaikat ja muut matkustustarpeet osuvat metroradan varrelle. Silloin myös kaupat ja muut palvelut sijoittuvat metroasemien läheisyyteen. Jos metro tulee joskus myöhemmin, sitä käytetään paljon vähemmän.

Soininvaara bekymrar sig alltså över de problem som skulle följa av att Sibbometron skulle bli klar först år 2017 eller senare, men han borde bekymra sig över att Sibbometron knappast någonsin byggs. Jag lovar äta upp min hatt ifall det går att åka metro till Östersundom år 2017. (En doktorshatt är den enda hatt jag äger.)

Soininvaara har även på sin blogg nyligen skrivit om Sibbometron. I blogginlägget "Metro Sipooseen nopeasti" från den 2 augusti är budskapet det samma som i kolumnen i Helsingin Uutiset. Blogginlägget "Metro Söderkullaan yhdessä Sipoon kanssa" från den 1 juli är intressantare. Inlägget följs dessutom av en intressant och klargörande diskussion. Jag citerar ur själva inlägget:

Kuulun niihin, jotka iloitsevat valtioneuvoston päätöksestä liittää 30 neliökilometriä Lounais-Sipoosta Helsinkiin. Tämä tulee johtamaan terveempään kaupunkirakenteeseen, niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin.

Vielä iloisempi olisin ollut, jos valtioneuvosto olisi päättänyt liittää Helsinkiin alkuperäisen esityksen mukaisen 50 neliökilometriä niin, että raja olisi tullut Sipoonjoelle ja Sipoonlahdelle. Ingmannin tehtaat tosin olisi kohtuusyistä pitänyt jättää Sipoolle veroeuroja tuottamaan.

Isompi pala olisi ollut parempi - ei siksi, että Helsinkiin saataisiin enemmän asukkaita, vaan siksi, että olisi tukenut paremmin metroon perustuvaa nauhakaupunkia ja Sipoonkorven suojelua. Nyt kun Helsingin saama siivu on lyhyempi, on suuria paineita rakentaa se leveämmin. Leveämpi rakentaminen uhkaa sekä Sipoonkorpea että nauhakaupunkiarakennetta. Nyt riskinä on, että sekä Helsinki että Sipoo innostuvat rakentamaan Porvoonväylän pohjoispuolelle. Porvoonväylästä pitäisi tehdä raja, jonka pohjoispuoelle ei rakenneta lainkaan. Landbo siellä valitettavasti jo on, mutta lisää ei tarvita.

Jag har svårt att förstå Soininvaaras glädje över statsrådets beslut, då han själv konstaterar att det aktuella beslutet medför "risk" för att det byggs norr om Borgå motorväg. Jag frågar mig var Helsingfors annars skulle bygga. Det är ju norr om motorvägen som Helsingfors, enligt självaste statsministern, äger "färdig tomtmark". Området söder om motorvägen består till största delen av naturskyddsområden, vassbevuxen sankmark och annan låglänt mark. På Husö äger Helsingfors ett litet område där man i princip kunde bygga invid stranden, men området ligger fjärran från den tänkta metrolinjen.

Enligt Soininvaara hotar statsrådets beslut så väl "metroon perustuvaa nauhakaupunkia" som Sibbo storskog. Soininvaaras förslag till lösning är intressant: att Sibbo själv bygger metro från Östersundom till Söderkulla med tre stationer. Argumnetet är anmärkningsvärt emedan en central motivering för en annektering har varit att Sibbo inte har förutsättningar att bekosta en metrolinje till Östersundom. I sin rapport argumenterar kommunindelningsutredare Pekka Myllyniemi att Sibbo i praktiken inte skulle ha råd att bygga en metrolinje. Därtill ser Myllyniemi andra problem med att Sibbo skulle delta i metroprojektet. Jag citerar ur rapporten:

Metroon tukeutuminen vaatisi Lounais-Sipoon alueelle kaksi metroasemaa, joista toinen ei välttämättä mahtuisi Vaihtoehto 1:n alueelle.

Metron toteuttamisessa tarvitaan joka tapauksessa yhteistyötä Helsingin ja Vantaan kesken sekä valtiota osarahoittajana. Jos lisäksi tarvittaisiin erityisesti metrosta toteuttamisen vaatimaa yhteistyötä Sipoon kanssa, metron toteuttaminen saattaisi muodostua päätöksenteossa pitkäaikaiseksi ja monimutkaiseksi.

Näin tarkasteltuna Vaihtoehto 1:n mukainen alue ei ole riittävän suuri, vaan sitä on laajennettava itään.

Myllyniemis märkliga motivering till att alternativet VE1 inte är nog är i direkt konflikt med Soininvaaras förslag på metro till Söderkulla, men Soininvaaras vioner är sin tur helt orealistiska på andra grunder. Att Helsingfors aldrig planerade att dra metron ända fram till Sibbo å framgår ur Ratasvuoris utredning, där man utgår i från att det planerade banavsnittet är 6,3 km långt och om Helsingfors förslag på att annektera ett 5000 hektar stort område berättar att "joukkoliikenneselvityksessä alue on jaettu kolmeen osaan: läntinen Vantaan kahden metroaseman ympäristö, keskeinen Sipoon kahden metroaseman vaikutuspiiri ja itäisin metron vaikutuspiirin ulkopuolinen alue."