PARAS tuoreeltaan tulkittuna. Den 7 augusti 2007

Att Hannes Manninen inte blev minister i Vanhanens andra regering torde ha överraskat många. Min egen bedömning är att oklarheterna i samband med Sibbofrågan gjorde honom allt för riskabel. En del av oklarheterna aktueliseras nu i besvären mot statsrådets gränsbeslut från den 28 juni.

Barnstjärnan Hannes Manninen, som blev kommundirekrör vid 23 års ålder, fyllde 60 senaste höst. För att hedra jubilaren utgavs antologin PARAS tuoreeltaan tulkittuna av Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS. Jubileumsskriften kan även läsas som en nidskrift om kommun- och servicestrukturreformens fader.

Fastän Manninen hävdat att Sibbofrågan i sig på inget sätt hör ihop med KSSR (PARAS), behandlar ett par av artiklarna i PARAS tuoreeltaan tulkittuna ändå fallet Sibbo. Författaren till den ena av dessa artiklar är självaste överborgmästare Jussi Pajunen.

Pajunens artikel har rubriken "Helsingin seutu suunnannäyttäjänä". Av stilen att bedöma finns det inga skäl att betvivla att det är överborgmästaren själv som har författat artikeln. Texten är som tagen ur Pekka Myllyniemis rapport. Jag citerar de inledande raderna:

Helsingin seudulla asuu 1,2 miljoonaa ihmistä. Itämeren tytär on Euroopan unionin keskiössä ja kilpailee muiden Euroopan pääkaupunkien kanssa. Helsingin seutu on esimerkki tiiviistä yhteistyöstä, jolla on saavutettu tuloksia. On nähty hallinnollisten rajojen yli.

En del av satserna i inledningen till Pajunens artikel är närmast identiska med satser i utlåtande till länsstyrelsen från den 29 november, som i sin tur återfinns i Ratasvuoris utredning från den 18 oktober, som Myllyniemi kopierat i sin rapport. Här citerar jag ett prov:

Tässä kilpailussa pärjäämiseen eivät yhden kaupungin voimat riitä. Tarvitaan tarpeeksi suuri ja yhteen hiileen puhaltava metropolialue, jonka volyymit vastaavat muita eurooppalaisia suurkaupunkeja.

Motsvarande text i Ratasvuoris utlåtande lyder enligt fäljande:

Tarvitaan riittävän suuri metropolialue, joka vastaa eurooppalaisia suurkaupunkia.

Metropolialueen kehittäminen vaatii rohkeita, tulevaisuuteen suuntautuvia ja mahdollisuuksia luovia strategisia päätöksiä sekä mittavia voimavaroja. Yhdenkään pääkaupunkiseudun kaupungin voimavarat eivät yksin riitä tarvittavaan kehittämiseen.

I Helsingfors utlåtande har texten omformats så att den lyder på följande sätt:

Tarvitaan riittävän suuri metropolialue, joka pystyy kilpailemaan eurooppalaisten suurkaupunkien kanssa.

Metropolialueen kehittäminen vaatii rohkeita, tulevaisuuteen suuntautuvia ja mahdollisuuksia luovia strategisia päätöksiä sekä mittavia voimavaroja. Yhdenkään pääkaupunkiseudun kaupungin voimavarat eivät yksin riitä tarvittavaan kehittämiseen.

Sambandet mellan Sibbofrågan och KSSR uttrycker Pajunen av förekommen anledning i vaga ordalag. Å andra sidan döljer Pajunen inte meningsskiljaktigheterna i samband med huvudstadsregionens svar på inrikesministeriets förfrågan angående KSSR. Jag citerar:

Neuvottelukunnan kannanotto hyväksyttiin yksimielisesti lukuun ottamatta kannanottoja, jotka koskivat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistämistä sekä Sipoon läntisten alueiden liittämistä pääkaupunkiseutuun. Kauniaista edustavat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan jäsenet jättivät kokouksen pöytäkirjaan lausuman, jonka mukaan he eivät voi yhtyä kannanoton näihin osiin. Lausumaan yhtyi myös Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.

Pajunen skriver mera om Sibbofrågan under rubriken "Helsinkiläinen näkökulma". Jag citerar:

Pääkaupunkiseudulla on tartuttu tilaisuuteen luoda sekä länteen että itään jatkuva, kestävän kehityksen mukaiseen joukkoliikennejärjestelmään perustuva elinvoimainen kaupunkirakenne. Espoo on tehnyt oman merkittävän ratkaisunsa läntisestä metroyhteydestä. Helsinki on pitkään tähynnyt itään. Sipoo on puolestaan halunnut näihin päiviin asti säilyä harvaan asuttua kuntana. Metron jatkamisella Sipooseen voitaisiin luoda edellytykset asuntojen rakentamiselle arviolta 50 000 asukkaalle.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 21.6.2006 esittää valtioneuvostolle Sipoon läntisen osan liittämistä Helsinkiin. Kysymys on noin 5 000 hehtaarin maa-alueesta ja 2 300 hehtaarin vesialueesta. Esitykseen sisältyi myös Vantaan puolella sijaitsevan 200 hehtaarin kokoisen ns. Westerkullan kiilan liittäminen Helsinkiin. Kaupunginvaltuuston päätös poiki Sipoon kunnan valituksen lisäksi kymmenkunta muuta valitusta, joiden käsittely on vireillä.

Prosessi sai uuden käänteen, kun sisäasiainministeriö katsoi syyskuun lopulla, että asian laajuuden, vaikeuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi on tarpeen toimittaa erityinen selvitys osakuntaliitoksesta Sipoon, Vantaan ja Helsingin välillä. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen. Selvityksen lopputulos on toimitettava ministeriölle 30.11.2006 mennessä.

Sipoon läntisen osan liittäminen Helsinkiin ei ole uusi idea. Se perustuu valtioneuvoston kanslian asettaman selvitysmiehen, ylipormestari Raimo Ilaskiven keväällä 1989 tekemiin ehdotuksiin.

Den första artikeln i antologin PARAS tuoreeltaan tulkittuna har rubriken "Vahvat kunnat ovat hallinnon perusta" och är författad av f.d. konsulterande tjänstemannen vid inrikesministeriet Aulis Pöyhönen och f.d. inrikesminister Heikki Koski. I ett avsnitt med rubriken "Kuntajakolaki" tar Pöyhönen och Koski upp Sibbofrågan. Jag citerar:

Suuren osa-alueen (esim. ajankohtaisen Sipoon länsiosan) liittäminen vaatii tuekseen sen, että yleisiä edellytyksiä on pidettävä erittäin painavina. Koska kysymyksessä on lakiin sisältyvä erityissäännös, on sitä tulkittava ahtaasti. Mielestämme on lähdettävä siitä, että jo yleisten edellytysten on oltava vähintäänkin painavia ja erityisten edellytysten on oltava monin verroin painavampia.

För att det inte skall vara oklart vad de ovannämnda artikelförfattarna ansåg om planerna på att ansluta sydvästra Sibbo till Helsingfors, vilka Manninen hade uttryckt sitt stöd för, skall jag här ytterligare passa på att citera ur Pöyhönens debattartikel "Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset?", som publicerades i Helsingin Sanomat den 18 september:

Lehtitietojen mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sekä ministerit Eero Heinäluoma (sd) ja Hannes Manninen (kesk) tukevat Helsingin suunnitelmaa. Kaiken lisäksi liitos pitäisi tehdä vielä ennen eduskuntavaaleja. Näin ei oikeusvaltiossa pitäisi menetellä.
...

Milloin kyseessä on kunnan kokoon nähden suuri alue - jollaisesta Sipoon kohdalla on siis kysymys - sen liittämiseen eivät pelkät yleiset edellytykset riitä, vaan niiden pitää olla painavat. Säännös on erityissäännös, jota on tulkittava ahtaasti. Ahdasta tulkintaa tukee myös se, että kyseessä olisi ilmiselvä pakkoliitos.

On vaikea nähdä, että Länsi-Sipoon asukkaiden palvelut paranisivat erityisen paljon, jos he saisivat ne Helsingin kaupungin järjestäminä. Entä miten erityisen paljon alueen asukkaiden elinolosuhteet paranisivat Helsingissä? Nyt jos koskaan kunnallinen kansanäänestys olisi paikallaan.

Entä miten painavasti elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat? Luvattaisiinko niille jotain erityisetuja? Miten paljon Helsingin kaupungin (sen organisaation) toimintakyky ja toiminnan taloudellisuus paranisivat? Entä miten kävisi Sipoolle? Lienee selvää, että liitos raunioittaisi Sipoon toimintakykyä ja taloutta paljon enemmän kuin se edistäisi Helsingin.

Helsingin kaupunki perustelee hakemustaan myös sillä, että liitos olisi koko seudun kannalta erityisen merkittävä. Onko näin, siitä hallituksen on kuultava myös muita seudun kuntia. Ei ole suinkaan varmaa, onko Espoo samaa mieltä.

Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on huonosti valmistautunut hakemuksensa tekoon - melkein kuin lähtenyt soitellen sotaan. Hallituskin tuntuu hätääntyvän, kun sen piirissä harkitaan erityisen kuntaselvittäjän asettamista!