"Virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen". Den 18 augusti 2008

I gårdagens blogginlägg "'Kuntajakolain mukaisella menettelyllä'. Den 17 augusti 2008" citerade jag ur ett utlåtande som Helsingfors stadsstyrelse i september 2005 gett om utkastet till landskapsöversikt för Östra Nylands förbund. I utlåtandet hävdar man bl.a. att "Helsingin metro on luontevasti jatkettavissa virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen vähintään Östersundomiin asti." Varför hävdade man inte bara att metron kan förlängas åtminstone till Östersundom? Varför måste man påpeka att metron kan förlängas "virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen". Orsaken är att det just med tanke på rekreations- och naturvärden är högst tvivelaktigt att metrolinjen kan förlängas från Mellungsbacka via Vanda till Sibbo. I motiveringarna till statsrådets Sibbobeslut utgår man från att metrolinjen förlängs från Mellungsbacka österut, men i beredningen har man inte tagit i beaktande att metrolinjen hotar rekreations- och naturvärden.

Jag har på denna blogg i otaliga inlägg redogjort för Nylands miljövårdsdistrikts och Naturskyddsförbundets syn på en metrolinje från Mellungsbacka till Östersundom. Jag har ännu inte citerat ur miljövårdsdistriktets besvär från den 2 februari 2005 till miljöministeriet över landskapsplanen för Nylands. Här ett utdrag ur besväret:

Metroyhteys Mellunmäestä itään

Maakuntakaavassa ehdotettu metroyhteys Mellunmäestä itään Itä-Uudenmaan maakunnan rajalle tulee poistaa seuraavista syistä:

Metroyhteys edellyttäisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (MRL 24 § ja 28.1 §) vastaista maankäyttöä Sipoon Östersundomin alueella. Kyseinen alue ei sovellu luonteensa (luontoarvot, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot) puolesta metroyhteyden vaatiman tiiviin, taajamaluonteisen asutuksen kohteeksi.

Pelkän metroyhteyden esittäminenkin maakuntakaavassa lisäisi rakentamispaineita kahden valtakunnallisesti tärkeän Natura 2000 -alueen välisellä alueella (Sipoonkorpi sekä Mustavuori-Östersundomin lehdot ja lintuvedet). Alueen arvot liittyvät sekä luonnonsuojeluun että virkistyskäyttöön. Metroyhteyttä seuraava taajamaluonteinen asutus heikentäisi todennäköisesti merkittävästi molempia Natura-alueita sekä niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Lisäksi maakuntakaavaan merkitty metroyhteys lisäisi paineita lohkaista osa Sipoonkorven yhtenäisestä metsämantereesta muuhun maankäyttöön.

Uudenmaan liitto ei ole selvittänyt metroyhteyden vaikutuksia, joten sen sisällyttäminen maakuntakaavaan on myös maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vastaista. Natura 2000 –alueiden osalta se on myös LSL:n 65 §:n vastaista.

Yhteenveto: Sipoon metrorata on poistetettava MRL 9 §:n, 24 §:n ja 28 §:n sekä LSL 65 §:n vastaisena.