"Kuntajakolain mukaisella menettelyllä". Den 17 augusti 2008

I föredragslistan för Helsingfors stadsstyrelsemöte den 4 september 2006 noterar stadsdirektören att stadsfullmäktige den 21 juni beslöt "föreslå till statsrådet" att ett ca 5 000 ha stort område av Sibbo ansluts till Helsingfors "kuntajakolain mukaisella menettelyllä". Att sydvästra Sibbo skulle anslutas till Helsingfors och huvudstadsregionen just kuntajakolain mukaisella menettelyllä var ingen självklarhet. Det är därför föredragaren Jussi Pajunen påpekar att inkorporeringen enligt Helsingfors förslag skulle följa det förfarande som bestäms i kommunindelningslagen. Enligt gängse tolkning erbjöd gällande kommunindelningslag inte möjligheter till en dylik inkorporering mot Sibbo kommuns vilja (se "Nya tolkningar. Den 11 februari 2008"), men idén att göra en ändring i kommunindelningen kuntajakolain mukaisella menettelyllä torde inte ha kommit från Helsingfors stad, utan från kommunministern och inrikesministeriet. Då ordförandena för de tre största partierna kommit överens om en inkorporering var lagen inte längre ett oöverkomligt hinder.

Det kunde ha funnits andra, lagliga möjligheter till en ändring i kommunindelningen i Helsingforsregionen i samband med kommunreformen, men Manninen och Kommunförbundet ville inte ha tvångssammanslagningar i samband med KSSR. Genom att lova en anslutning av sydvästra Sibbo "kuntajakolain mukaisella menettelyllä" fick Hannes Manninen Rakel Hiltunen, Helsingfors stad och SDP att godkänna Manninens och Kommunförbundets förslag till kommunreform.

I den ovannämnda föredragslistan till statsstyrelsemötet den 4 september 2006 fortsätter föredragaren med att notera att "Esityksen perusteluissa toistuvat samat metropolialueen kehittämiseen liittyvät seikat, joihin kaupunginhallitus on toistuvasti kiinnittänyt Itä-Uudenmaan liiton huomiota." Jo, det stämmer. I föredragningslistan citerar stadsdirektören ur det utlåtande som stadstyrelsen i september 2005 gav om utkastet till landskapsöversikt för Östra Nylands förbund. Jag citerar här direkt ur utlåtandet:

Koko talousalueen kannalta parhaiden kehitysvaihtoehtojen realistista tarkastelua ilmeisesti haittaa alueen suunnitteleminen kahtena eri maakuntana ja kahdessa maakuntasuunnitelmassa ja -kaavassa. Maakuntien rajalla sijaitsevan Helsingin kaupungin kannalta olisi toivottavaa maakuntajaotuksen muuttaminen siten, että nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettäisiin. Vähimmäismuutos olisi Sipoon siirtäminen pääkaupunkiseudun kanssa samaan maakuntaan, kuuluuhan esim. Pornainen Sipoon takana Uudenmaan liittoon.

Pääkaupunkiseudun kehityksen näkökulmasta katsottuna Vantaan itäisimmät osat ja Sipoon länsiosa ovat seudun asutuksen ja työpaikkojen selvä ja tärkeä tulevaisuuden kasvusuunta.
...

Itä-Uudenmaan kaupunkirakenteelliset tavoitteet suunnataan enemmänkin Porvoon alueelle maakunnan itäosiin. Sipoon ja Itä-Uudenmaan maakunnan länsiosan roolia taas vahvistetaan luonnonläheisenä asuinpaikkana ja arvokkaana luontokokonaisuutena, vaikka alueelle tulisi suunnata selkeästi enemmän yhdyskuntarakenteen kehittämisen voimavaroja ja vahvempaa visiointia. Olisi toivottavaa, että maakuntasuunnitelma 2035 -luonnoksessa otettaisiin kantaa tähän keskeiseen seudulliseen kehityskysymykseen, koska Sipoon alueen merkitys Suomen eteläisen rannikkovyöhykkeen tulevan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja kehittymisessä on ilmeinen.
...

Itä-Uudenmaan länsiosat tarjoavat hyvän lähtökohdan uudentyyppisen, luontoon tukeutuvan ja samalla kaupunkimaisen tiiviin pientalomaisen yhdyskuntarakenteen koemuotoiselle toteuttamiselle. Nämä kaupunkirakenteen vyöhykkeet voisivat liittyä tiiviimmän ja tehokkaan liikennejärjestelmän varaan muodostettujen ytimien ympärille.

Eftersom en väsentlig del av texten förefaller härstamma från fastighetsnämnden kunde man dra slutsatsen att man i Helsingfors hösten 2005 fortfarande tänkte sig att Sibbo kommun borde planera sydvästra Sibbo i enlighet med Helsingfors stads önskemål. Fastighetsnämnden hade Helsingfors stads misslyckade markinvetsringar i Sibbo att bekymra sig över. I utlåtandet ifrågasätts emellertid Sibbo kommuns möjligheter att utveckla området, speciellt med tanke på invånarunderlaget som en metroförbindelse skulle kräva. Jag citerar:

Suunnitelman liitteessä arvioidaan Sipoon väestön kasvavan 18 500 asukkaasta lähes 27 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä eli keskimäärin 257 asukasta vuodessa. Kasvu olisi vuoteen 2025 asti hieman nopeampaa eli 375 asukasta vuodessa. Sipoon nykyiseen asukasmäärään verrattuna prosentuaalinen vuosikasvu olisi ensimmäisellä viisivuotisjaksolla yli 2 % ja sen jälkeen alle 2 % tasaantuen vuoden 2025 jälkeen varsin vähäiseksi.

Kunnallistalouden kannalta yli kahden prosentin vuotuisen väestön kasvun on arvioitu tuottavan vaikeuksia. Metron sekä sen asemien ympärille ryhmittyvien asuntoalueiden rakentaminen seuraavien 30 vuoden aikana johtaisi monin kerroin suurempaa väestön kasvuun, esim. 1 700 - 2 400 asukkaaseen vuodessa. Kasvun aiheuttamia kustannuksia Sipoon nykyinen ja väestö- ja veronmaksajapohja ei yksin voisi maksaa. Kun uusia suuria asuntoalueita on rakennettu muualle, ei yleensä ole voitukaan lähteä siitä, että lähialueella asuvien kunnallisveroilla voitaisiin kustantaa kaikki tarvittavat investoinnit.

I lanskapsöversikten och -planen för Östra Nyland ingår emellertid ingen reservering för någon metrolinje, vilket även noteras i utlåtandet:

Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman ja -kaavan luonnoksissa ei metron jatkamiseen ole lainkaan varauduttu eikä sitä esitetä edes selvitettäväksi. Uudenmaan maakuntakaavassa sen sijaan metrovaraus on nuolisymbolilla merkitty jatkuvan Mellunmäestä Vantaan kautta Sipooseen. Metroon varautuminen ja sen linjauksen tutkiminen olisi tärkeä ja realistinen kehityshanke myös Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa.
...

Maakuntasuunnitelmassa onkin tarpeen käsitellä yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja eheyttämistä asuntorakentamisella Sipoossa. Parhaiten, myös luonnonvarojen käytön kannalta, alueet on kytkettävissä muuhun yhdyskuntarakenteeseen tehokkaalla joukkoliikenteellä, metrolla.

Yhdyskuntarakenteen kehittämisen turvaamiseksi ja seudun kasvavan asuntokysynnän helpottamiseksi ja etenkin pientalorakentamismahdollisuuksien lisäämiseksi, on tärkeää, että Itä-Uudellamaalla voidaan Porvoonväylän tuntumaan rakentaa uusia taajamatoimintojen alueita, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikenteeseen, metroon. Helsingin metro on luontevasti jatkettavissa virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen vähintään Östersundomiin asti.

I sitt utlåtande kräver alltså Helsingfors en metrolinje, som man anser att Sibbo inte har råd med. Det är väl just det som är själva idén med metrolinjen, att den skulle kräva en ändring i kommunindelningen. Metrolilnjen till Östersundom är även utredningsman Pekka Myllyniemis centrala argument för en annektering av ett knappt 3 000 hektar stort område. De "metropolialueen kehittämiseen liittyvät seikat" som Helsingfors framförde i sitt utlåtande hösten 2005 är de samma som kommunindelningsutredaren framförde som motiveringar för en ändring av kommunindelningen ett år senare. Samstämmigheten är inget bevis på att synpunkterna är objektiva eller riktiga. I stället beror överensstämmelsen på att utredningsmannen direkt kopierat utlåtanden och utredningar som getts av Helsingfors stad.

Google+ Followers