För och emot tvångsinlösning. Den 28 maj 2010

Artikeln "Maakaupoista helsinkiläisille kymmenien miljoonien lisälasku" ("Maakaupoista kymmenien miljoonien lisälasku Helsingille") i gårdagens nummer av Helsingin Sanomat (se "Dyrt utan tvångsinlösning. Den 27 maj 2010") har föranlett diskussion så väl på tidningens insändarsida som i diskussionspalterna på tidningens webbplats. Helsingin Sanomat för själv vidare diskussionen om tvångsinlösning av mark i Östersundom genom att i dagens tidning publicera artiklar med rubrikerna "Helsingin poliitikot eivät lämpene pakkolunastukselle" och "'Parempi se kuin pakkolunastus'". På webbplatsen kan man läsa en text med rubriken "Helsingin poliitikot eivät kannata pakkolunastuksia Östersundomissa". Helsingin Sanomat noterar här dels att "Helsinki on syksystä 2008 saanut ostettua vain 45 hehtaaria yksityistyä maata Östersundomista" dels att "Kokoomuksen Laura Räty muistutti östersundomilaisille luvatun, että pääsääntöisesti pakkolunastusta ei käytetä." På diskussionsspaletrna har man reagerat på inkonsekvensen och hyckleriet då Helsingfors ledning säger att tvångsinlösning strider mot god sed medan inkorporeringen drevs igenom på det sätt som den gjordes.



Stadsfullmäktigeledamoten Yrjö Hakanen (fkp) påstod igår i ett blogginlägg med rubriken "Jättilahjoitus tonttikeinottelijoille" att det var han som gav tipset till nyheten i gårdagens Helsingin Sanomat. Jag återger här valda delar ur Hakanens inlägg:


Helsinki on perinteisesti kaavoittanut maata pääsääntöisesti vain alueille, joiden maat ovat sen omistuksessa. Näin kaavoituksen tuoma maan arvonnousu on jäänyt kaupungin eduksi. Kaupunginjohtajan nyt lupaama maankäyttösopimusten tekeminen antaa maanomistajille suuren osa tuosta ansiottomasta arvonnoususta.

Missä tällainen toimintamallin muutos on sovittu? Kysyin asiaa jo syksyllä kaupunginjohtajalta ja hän perusteli mallia vain sillä, että se on helpompi. Valtuusto tai kaupunginhallitus eivät ole asiasta päättäneet. Uutta toimintamallia ei voi perustella myöskään kiireellä, kun Sipoon liitosalueiden kaavoitus ja rakentaminen ovat joka tapauksessa vuosikausien, ainakin parin vuosikymmenen projekti. Voi vain arvailla, onko taustalla jotain kulissien takana tehtyjä sopimuksia ja ketkä kaikki niistä keräävät hyödyn?


Hakanen hänvisar i inlägget till ett äldre inlägg "Lahjoittaako Helsinki maanomistajille kymmeniä miljoonia?" från den 5 maj. Här skriver Hakanen bl.a. följande:


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on lupaillut Lounais-Sipoon kaavoittamista niin, että kaupunki ei hanki itselleen maa-aluieta ennen niiden kaavoittamista ja infrastruktuurin rakentamista. Kysyin tänään kaupunginvaltuustossa, paljonko kaupunki menettää tässä maan arvonnousun tuomaa tuottoa ja vastaavasti paljonko yksityiset maanomistajat ja rakennusliikkeet hyötyvät menettelystä. Apulaiskaupunginjohtaja Penttilän mukaan kaupunki menettää varovaisenkin arvion mukaan kymmeniä miljoonia euroja.

Helsinki on perinteisesti toiminut toisin eli ottanut kaavoituksen tuoman maan ansiottoman arvonnousun tuotot itselleen hankkimalla raakamaan kaupungin omistukseen ennen kaavoitusta. Miksi Lounais-Sipoon osalta on esillä toisenlainen malli? Kuka on luvannut mitä ja kenelle? Valtuuston onkin syytä linjata Sipoon liitosalueiden kaavoitusta niin, että palataan perinteiseen toimintamalliin ja lopetetaan kaavoituksen tuoman arvonnousun lahjoittamisesta maanomistajille ja gryndereille.


Google+ Followers