I senaste nummer av tidningen Polemiikki (Polemiikki 4/11), som utges av Kunnallisalan kehittämissäätiö, ingår en artikel med rubriken "Kuntauudistuksen avaimen etsintä". I artikeln, som även publicerats på stiftelsens webbplats kaks.fi, kan man bl.a. läsa följande:
– Emme mitenkään suoriudu yhdellä ainoalla mallilla kuntapalveluista. Kunnat ja alueet ovat niin erilaisia, että erilaisuus on tunnistettava palveluiden järjestämis- ja rakenneratkaisuissa. Ellei tunnisteta, ei uudistuksessa synny kestävää jälkeäkään, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja, KTT Aki Kangasharju sanoo. ...
– Jos tavoitteena on kestävä kuntatalous, on uskallettava arvioida kuntien tehtävät uudelleen. Aivan erikseen haluaisin tarkasteltavan terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Suoriutuuko minkäänlainen kunta enää terveydenhuollon vastuista vai tarkoittaako kuntien järjestämisvastuu vain jatkuvaa altavastaajana olemista?
http://www.kaks.fi/sites/default/files/pdf/201104.pdf |
I en annan artikel, "'Miljardisäästöt mahdollisia vain maakuntamallilla'" på samma webbplats kan man läsa följande:
Asiamies Antti Mykkänen puhui Muuramen kunnan 90-vuotisjuhlaseminaarissa keskiviikkona.
Suomalainen kuntakeskustelu on jämähtänyt viime vuosituhannelle. Rajojen piirtelijät ivaavat nykyistä mallia hevosaikakauden tuotteeksi. Itse he piirtävät kuntakarttaa vanhoihin työssäkäyntialueisiin perustuen, kuin pääkulkuväline olisi mopo. Kuntaliitosinttely elääkin samanlaisessa marginaalissa kuten eurooppalaisesti tarkastellen koko yksiportainen kuntajärjestelmämme.
Liitoskeskustelun perusharha on siinä, että yritetään ängetä samaan niin sanottuun peruskuntaan kaikki mahdollinen. Vahvaa identiteettiä ja taloutta, suoraa demokratiaa sekä laadukkaita, tehokkaasti tuotettuja palveluita on toivotonta ympätä yksiportaiseen kuntamalliin läpi valtakunnan.
Här håller jag långt med Aki Kangasharju och Antti Mykkänen, men åsikterna stämmer även väldigt långt överens med Hannes Manninens ursprungliga förslag till kommunreform. Målsättningen för Kunnallisalan kehittämissäätiö är att stöda och utveckla kommunalt självstyre. Det är alltså inte konstigt att stiftelsen kritiserar den nya kommunreformen. Man kunde ha väntat sig att stiftelsen och dess språkrör som en principfråga även hade stött Sibbo i tvisten med Helsingfors, men något dylikt stöd har jag inte lagt märke till. Tvärtom publicerade Polemiikki år 2006 en kolumn med rubriken "Tassut irti milloin mistäkin", där man bl.a. kan läsa följande:
Ilman Helsinkiä Sipoo olisi muutaman tuhannen asukkaan uinuva maaseutukunta. Suhteellisen vauras, mutta pahasti ikääntyvä. Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Sipooseen muuttaneiden ja sinne omakotitalonsa rakentaneiden nuorien perheiden ansiosta Sipoo muistuttaa nykyisin jopa suhteellisen vireää kuntakeskusta. Sanomatta on selvää, että Sipoon kassaa kartuttavat veroeurot ovat peräisin helsinkiläisten yritysten maksamista palkoista ja, että Sipoon houkuttelevuus asuinpaikkana perustuu 99-prosenttisesti Helsingin ja sen tarjoamien palvelujen läheisyyteen.
Helsinki on jo pitkään kärsinyt tonttipulasta. Osin ongelma on sisäsyntyinen, kun rakennuskelpoista maata ei ole saatu erilaisten intressiryhmien painostuksessa kaavoitettua, mutta varsinainen ongelma on ollut huonosti toimiva yhteistyö naapurikuntien kanssa. Maata ei ole saatu edes ostettua, muutamaa vaatimatonta poikkeusta lukuun ottamatta.
Sipoon kanssa Helsinki on neuvotellut yhteistyöstä jo yli 20 vuoden ajan. Neuvottelujen tulos on aina ollut sama. Sipoo on asettunut täyteen vastakarvaan ja siilipuolustukseen. Kun Helsingin mitta lopulta täyttyi ja se hakee kohtuullisen maa-alueen pakkolunastusta, ovat sipoolaiset järkyttyneitä.
Hyvä että ovat. Helsinkiläisiä on jo pitkään järkyttänyt Sipoon itsekkyys.
Jos Helsingin ja helsinkiläisten tulee sipoolaisen kansanliikkeen sloganin mukaisesti pitää ”tassut irti Sipoosta – tassarna bort från Sibbo”, voisivat Sipoo ja sipoolaiset vastaavasti pitää kaupunkimaasturinsa pois ruuhkauttamasta Itäväylää ja itsensä pois aiheuttamasta jonoja helsinkiläisille palveluille.
Vad har dylikt lögn och förtal att göra i tidskriften Polemiikki?
Kunnallisalan kehittämissäätiö uppger sig vara helt oberoende, men i verkligheten domineras den av representanter för Centern. Stiftelsens nuvarande ledare och chefredaktör för Polemiikki är Antti Mykkänen, som var kommunminister Hannes Manninens politiska statssekreterare då denna ansvarade för kommunreformen KSSR och för lösningen på Sibbofrågan, som var en förutsättning för en överenskommelse om KSSR.
Igår publicerade finansministeriet ett pressmeddelande med rubriken "Kommunernas uppgifter kartläggs", där det berättas att finansministeriet tillsatt en arbetsgrupp "som ska gå igenom kommunernas uppgifter och eventuella reformeringsbehov, och i enlighet med regeringsprogrammet bedöma möjligheterna att minska på kommunernas förpliktelser." I meddelandet kan man vidare läsa följande:
Arbetsgruppen för bedömning av kommunernas uppgifter ska på ett övergripande sätt utvärdera kommunernas nuvarande uppgifter och uppskatta huruvida kommunernas förpliktelser borde minskas eller ändras i samband med kommunreformen. Det blir nödvändigt att omfördela förhållandet mellan statlig och kommunal service i ett läge där kommunernas övergripande ansvar för medborgarnas välfärd accentueras.
En omfördelning av servicen från kommunerna till staten borde minska på behovet av kommunsammanslagningarna, men i meddelandet drar man den ologiska slutsatsen att "nya livskraftiga kommuner möjliggör uppgiftsöverföringar mellan staten och kommunerna."
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar