Sibbo kommun öppnade nya webbsidor senaste vecka. Redan igår på dagen kunde man på på den förnyade webbplatsen hitta kommundirektörens Mikael Grannas tvåspråkiga tal vid Sibbo kommuns självständighetsfest "Kommundirektörens självständighetsdagens festtal". Talet handlar till väsentliga delar om det "legaliserade rånet" av Östersundom (Itäsalmi), som Grannas knyter samman med den nya kommunreformen. Jag återger här en del av talet:
Sipoo on jälleen suurten haasteiden edessä. Juuri kun olemme joutuneet läpikäymään Itäsalmen laillistetun ryöstön, uhkaa valtion uusi kuntauudistus koko Sipoon itsenäisyyttä. Sipoolla on erittäin vahva asema kuntakentällä. Verotulomme asukasta kohden ovat Suomen kunnista kuudenneksi parhaat. Sipoon kunnalliset palvelut ovat maamme huippuluokkaa ja herättävät runsasta kiinnostusta muissa kunnissa. Sipoo on nyt väestömäärältään 65. suurin kunta Suomessa, ja kasvu tulee jatkumaan vahvana. Väestörakenne säilyy tulevaisuudessakin terveenä ja uudet yritykset ovat kiinnostuneita sijoittumaan kuntaamme. Sipoolaiset ovat ylpeitä toimivasta kaksikielisyydestään ja identiteetistään.
Kuntaliitosten tarkoitus on mielestäni kuntalaisten palvelujen parantaminen, ja jollei tällaista parannusta ole meneillään olevan kuntauudistuksen kautta näkyvissä, itsenäinen Sipoo on tulevaisuudessakin paras tae sipoolaisten hyvinvoinnille.
Vuonna 2006 Christel Liljeström piti itsenäisyyspäivän juhlapuheen, jossa hän totesi mm. Itäsalmeen liittyen seuraavaa:
”I den juridiska delen skall vi mäta ut lagligheten i framförda förslag. Finland har en kommunindelningslag som stöder vår argumentering. Finland har en lag om kommunal förvaltning som stöder vår argumentering. I Finland finns även en rättspraxis om lika bemötande parter emellan. Och med lag skall land byggas.”
Ilmeni kuitenkin, että vaikka laki mielestämme oli selvästi puolellamme, niin valtio antoi Helsingille luvan ottaa Itäsalmen vastoin sipoolaisten tahtoa ja tämän lisäksi Helsingin tarvitsi maksaa korvauksena Sipoolle vain murto-osa ottamiensa kiinteistöjen arvosta.
Tämä näyttää, että poliittiset realiteetit ovat joskus toista kuin mitä laki ja ”maalaisjärki” sanovat. Isomman oikeus on edelleen käypä oikeus tämän päivän Suomessa. Siksi teemme parhaamme jo tässä vaiheessa vaikuttaaksemme valtion kuntarakenneuudistuksen valmisteluun tuomalla esille vahvuutemme ns. vahvana peruskuntana sekä nyt että tulevaisuudessa. Lähihistoria on tosin opettanut meille, ettei tällaisilla faktoilla ja näkemyksillä ole välttämättä merkitystä isomman oikeutta jaettaessa.
Christel Liljeströms tal, som Grannas citerar ur, finns på Liljeströms webbplats under rubriken "Självständighetsdag Itsenäisyyspäivä 6.12.2006".
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar