Trettio kommuner. Den 8 februari 2012

Idag skall Östersundomkommittén offentliggöra ett förslag till gemensam generalplan för Östersundom. Helsingin Sanomat har på tidningens webbplats på morgonen publicerat enartikel med rubriken "Östersundom voi jarruttaa koko Uudenmaan kaavaa". Rubriken på motsvarande text i dagens tidning lyder "Luonto voi hyydyttää maakunnan"

"

HS 8.2 2012 s A 10

I artikeln kan man bl.a. läsa följande:

Maakuntakaava menee maaliskuussa maakuntahallitukseen. Aikataulu on tiukka, koska kaavan olisi valmistuttava ennen kuntavaalikauden loppua. Ensi vuonna liiton valtuustossa ja hallituksessa aloittavat kuntapoliitikot eivät välttämättä sitoudu siihen, mitä kaavaan on tulossa.

Muulle maakunnalle olisi tärkeä tietää, mihin esimerkiksi hypermarketteja saa rakentaa. Tai mihin tulisi läntisen maakunnan havittelema oikorata, joka vaikuttaa Lohjan uuteen keskustaan. Nämä ratkeavat maakuntakaavassa.

Jollei Helsinki taio Östersundomiin Naturaan istuvaa maankäyttöä, maakuntakaavan aikataulu on vaarassa.

Uudenmaan liitto laskee pystyvänsä hyödyntämään Helsingin Natura-selvitystä. Jokin merkintä maakuntakaavaan on pakko saada, muuten ympäristöministeriö ei voi vahvistaa sitä. Ministeriö vahvistaa myös Östersundomin osayleiskaavan.

"Oh", sanoo Östersundom-hankkeen helsinkiläinen projektipäällikkö Matti Visanti, kun kuulee, että liitto haluaisi Natura-arviota maaliskuuksi.

"Väliraportteja voimme tuottaa, mutta arvio valmistuu sopimuksen mukaan joulukuussa." Sopimus on tehty Finnish Consulting Groupin kanssa. Yhden väliraportin on määrä tulla julki tänään.

Helsingillä ei voi kuin koettaa sorvata sopivan kaavan.

"Jos kaava heikentää merkittävästi Naturaa, edessä on monimutkainen juridinen prosessi. Mutta ei meidän huonoa kaupunkiakaan kannata suunnitella", Visanti pyörittää.

http://www.oecd.org/dataoecd/47/24/49564001.pdf

Just igår, dagen före finansministeriet lägger fram ett förslag till ny kommunstruktur, har OECD publicerat en rapport, som starkt tar ställning för den planerade kommunreformen. Frågan är dock om finansministeriets (läs: Samlingspartiets) planer på att minska antalet kommuner till hundra eller rentav sjuttio räcker till. I rapporten kan man läsa följande:

Previous municipal mergers have so far not yielded expected productivity gains, and planned reforms therefore have to be accompanied by a more consolidated provision of services to achieve desired gains from scale economies. International evidence suggests that a population base of around 200 000 is needed for efficient care provision. In Finland, this would mean moving from more than 330 to about 30 municipalities.

En kommunstruktur med endast trettio kommuner är inte längre en struktur bestående av kommuner i den betydelse som primärkommun har i Finland. I OECD:s rapport lyfter man faktiskt fram ett mera realistiskt alternativ:

Should the municipal reform fail to achieve a high level of mergers and substantially lower the number of municipalities, efficient management of health care by municipalities would be difficult. This would raise questions on the need for potentially more radical reforms to boost equity and efficiency, for example through the creation of regional or national health funds, as some Finnish institutions have suggested.

Problemet med den senare modellen är att den inte stöder Samlingspartiets maktpolitiska ambitioner att riva ner strukturer som gynnar Centern.