För drygt två år sedan återupplivades föreningen För Sibbo som en följd av att kommunreformen hotade Sibbos existens som en självständig kommun. För närvarande verkar hoten vara bortblåsta, fastän man inte vet vad regeringsförhandlingarna i vår för med sig. Under de senaste månaderna har föreningens styrelse hunnit även med annat än att försvara Sibbos självständighet. Under den gångna månade har föreningen bl.a. lämnat in en anmärkning mot den gemensamma generalplanen för Östersundom. Jag återger anmärkningen här:
Sipoon puolesta ry:n muistutus Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta
Sipoon puolesta ry:tä koskevat erityisesti Sipoossa olevat aluevaraukset, mutta koska kaava on laadittu kuntien yhteisenä osayleiskaavana, otamme kantaa koko kaavaehdotukseen.
Kaava toteutettava vaiheittain lännestä itään
Sipoon puolesta ry esittää, että uutta seudullista rakentamissuuntaa ei oteta käyttöön ennen kuin lähempänä Helsingin keskustaa olevat täydennysrakentamiskohteet on toteutettu. Kaavan toteuttaminen tulisi tehdä vaiheittain lännestä itään edeten. Myös Helsingin, Vantaan ja Espoon kanssa tehtävä yhteinen yleiskaavatarkastelu toteuttamisjärjestyksineen olisi hyvä edeltää itäisen suunnan rakentamista. Näin hyödynnetään tehokkaammin seudun olemassa oleva infrastruktuuri uuden rakentamisen sijaan. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on seudun näkökulmasta kestävämpi vaihtoehto.
Kaavan mitoitusta pienennettävä
Sipoon puolesta ry:n esittää, että Östersundomin yleiskaavaehdotuksen mitoitusta tulisi pienentää alueen luonteeseen sopivammaksi. Se on edelleen aivan liian suuri ottaen huomioon kaava-alueen luonnonympäristön, Natura-alueet ja kulttuuriympäristön, kuten Östersundomin kartanon alue, Kappelin alue ja Koivuniemen alue. Nämä ansaitsisivat nyt esitettyä laajemmat suoja-alueet.
Mitoituksen pienentämistä puoltavat myös Suomen ympäristökeskuksen julkaisemat meritulvakartat. Niiden mukaan kaavoitetuille alueille voi kohdistua yleisiä tulvia jopa 10 ja 20 vuoden esiintymissyklillä sekä merkittäviä tulvia 100 vuoden esiintymissyklillä. Tämä nostaa rakentamiskorkeuksia merkittävästi ja rakentamiskustannukset kasvavat niiltä osin erittäin suuriksi.
Virkistysalueet rahoitettava ja viheralueet suurennettava
Sipoon puolesta ry pitää hyvänä, että kaavaluonnokseen nähden monia keskeisiä virkistyksellisiä arvoja omaavia alueita on säilytetty rakentamattomina. Myöskin Majvikin maatila peltoalueineen on säilytetty kaavassa. Sen sijaan kaavaehdotuksessa olevat viherkäytävät meren rantaan ovat liian kapeita eläinten liikkumisen näkökulmasta. Porvarin alue Mustavuoren ja Salmenkallion välillä tulisi säilyttää luonnonsuojelualueen suoja-alueena. Siltayhteys Granöön saareen on nykyisessä muodossaan teknisesti ja taloudellisesti epärealistinen.
Haittariskit pienennettävä
Moottoritien ja Knutersintien kulmaan sijoittuva ET-alue, johon on kohdistettu maa-ainesten ottoa on edelleen liian laaja ja se uhkaa Sipoonrannan, Korsnäsin, Landbon ja muun lähialueen asutuksen ilmanlaatua. Myös melutaso tulee kohoamaan huomattavasti, sillä maa-ainesten otosta aiheutuva melu yhdistettynä moottoritien meluun kantautuu laajalle alueelle. Melun kantautuminen Sipoonkorven kansallispuistoon tulee olemaan iso ongelma häiriten kansallispuiston virkistyskäyttöä. Moottoritie nykyisellään kuuluu jo useiden kilometrien päähän. ET-alueelle sijoittuva lampi on ollut aktiivisessa virkistyskäytössä ja sen virkistyskäyttöarvo laskee.
Sipoon puolesta ry toivoo, että Sipoon kunta tekee hankkeesta omalta osaltaan riskianalyysin, jossa arvioidaan mm. kaavan taloudellisia, strategisia ja ympäristöriskejä sekä muita kaavan toteuttamiseen liittyviä riskejä, normaalin kaavoitukseen liittyvän vaikutusarvioinnin lisäksi.