Fördelning av kostnaderna. Den 1 maj 2010

I föredragningslistan för Helsingfors miljönämnds möte nästa vecka ingår ett ärende med rubriken "Ympäristölautakunnan maastoretki Sipoosta liitetylle alueelle". Bättre sent en aldrig, men en dylik utfärd borde ha ordnats redan 2006. Jag har i många sammanhang kritiserat det sätt på vilket man i Sibbo försökte avvärja hotet om en inkorporering. Istället för att att göra egna planer på massiv bebyggelse i Östersundom borde man i Sibbo ha framhållit att största delen av Östersundom inte lämpar sig för bebyggelse. Då Helsingfors tog sitt initiativ till en ändring i kommunindelningen föreslogs dock att ett betydligt större område skulle ha anslutits till Helsingfors. På detta 5 000 hektar stora område fanns mark som åtminstone med tanke på ekologiska aspekter betydligt bättre än Östersundom hade lämpat sig för bebyggelse. Liksom i Sibbo var det få i Helsingfors som visste att förslaget på det 5 000 hektar stora området var en bluff. När utredningsmannen Pekka Myllyniemni lade fram sitt förslag på ett knappt 3 000 hektar stort område den 30 november 2006 hördes det vissa protester från grönt håll, men då var Helsingfors Sibboprojekt redan i rullning - liksom Sibbos eget projekt.

Osmo Soininvaara publierade igår ett blogginlägg med rubriken "Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010". I inlägget kommenteras även stadsplaneringsnämndens utlåtande om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog:

Lausunto Sipoonkorven kansallispuistosta

Lautakunta kannatti kansallispuistoa ainakin Porvoonväylän pohjoispuolelle. Sen mahdollista laajentamista väylän eteläpuolelle pitää tarkastella yhdessä muiden kaavoitukseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Äänin 5-3 hylättiin lisäys, jossa olisi painotettu vähän enemmän suojelun tärkeyttä.

Jag har svårt att i stadsplaneringsnämndens utlåtande överhuvudtaget hitta något stöd för en nationalpark. Stöder man en nationalpark, så gäller det ett område som ligger mycket långt norr om motorvägen. Indirekt stöder stadplaneringsnämnden fastighetsnämndens förslag att dela Sibbo storskog i två delar: en nationalpark i norr, som ägs av staten, och ett rekreationsområde längre söderut, som ägs av staden - och som vid behov senare kan exploateras. Jag citerar ur stadsplaneringsnämndens utlåtande:

Kustannusten jakautuminen on myös yksinkertaisinta, kun valtio huolehtii kansallispuiston kustannuksista ja kunnat puolestaan omista virkistys- ja retkeilyalueistaan.

Jaettavissa. Den 30 april 2010

Stadsplaneringsnämnden i Helsingfors beslöt på sitt möte igår att anta föredragandens förändrade förslag (se "Päin senää. Den 28 april 2010") till utlåtande om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog.

Tidigare i veckan ingick i tidningen Vatti (bl.a. upplagan Itä-Helsinki) en artikel med rubriken "Lautakunnat puoltavat Sipoonkorven kansallispuistoa".

I mitt inlägg "Direktör för juridiska ärenden. Den 14 mars 2010" noterade jag att Kommunförbundet söker en ny direktör för juridiska ärenden. Jag gissade att den nuvarande direktören Kari Prättälä skulle bli tjänsteman vid kommunavdelningen vid finansministeriet, där han redan nu har uppdrag. Min gissning var fel. Prättälä fortsätter vid Komunförbundet med andra uppgifter. Föga överraskande har Prättäläs kollega och parhäst vid Kommunförbundet Heikki Harjula sökt tjänsten som direktör för juridiska ärenden. På lisan över sökande finns även ett annat namn som är bekant från fallet Sibbo och denna blogg: Arto Sulonen från kommunavdelningen vid finansministeriet.

Borgåbladet kan idag berätta att kommundirektören i Sibbo inte kommer att återvända till sin tjänst. Det är minst sagt begripligt. Vissa politiska kretsar i Sibbo har sedan år 2006 utnyttjat inkorporeringen för att göra revolution och ta över makten i kommunen. Spelet om den nya direktören är redan igång med fula medel. Rubriken på huvudnyheten i dagens nummer av Borgåbladet lyder "Direktörskupp i Sibbo förargar".

På webbplatsen Uutta Helsinkiä publicerades igår ett meddelande med rubriken "Östersundomin Karhusaarentiestä katu – viereen uusi kevyen liikenteen väylä". Nyheten gäller ett beslut som togs för sex veckor sedan. Man förefaller ha brist på nyheter om Östersundom. Å andra sidan publicerades på samma sida så sent som den 22 april en nyhet med rubriken "Sipoonkorven kansallispuisto jaettavissa suojelu- ja virkistysosaan".

I senaste nummer av Vantaalainen, som utges av Vantaan Demarit, finn en artikel med rubriken "Sipoonkorpi kaikkien saavutettaville".

Avainasemassa. Den 29 april 2010

I flera blogginlägg, senast i "Vaalirahoiitajien kuudes tukumies. Den 14 april 2010", har jag framhållit betydelsen av regeringen Vanhanen I:s program för främjande av träbyggande. Statsminister Matti Vanhanen och bostadsminister Hannes Manninen ville öka andelen trähus, vilket i praktiken skulle betyda en ökad andel småhus. Som känt är invånare i egnahemshus relativt goda skattebetalare. Dess värre led Helsingfors brist på tomter för egnahemshus. Saten hade visserligen redan med Helsingfors stad kommit överens om att överlåta flygfältet i Malm till Helsingfors stad, som här planerade ett nytt stort bostadsområde för egnahemshus. Dess värre lyckades Vanhanen med stöd av Centern i Helsingfors riva upp avtalet, som även var i Jussi Pajunens personliga ekonomiska intresse. I samband med förhandlingarna om kommunreformen PARAS lovade Manninen och Vanhanen således kompensera Helsingfors genom att låta huvudstaden inkorporera sin "färdiga tomtmark" i sydvästra Sibbo. Enligt överenskommelsen skulle Helsingfors här uttryckligen bygga småhusbebyggelse, vilket nu dess värre visar sig vara oförenligt med en metrolinje.

Det är en tid sedan jag stött på några visoner om småhusbebyggelse i trä i Östersundom, i sitt tal vid AsuntoForum för en dryg vecka sedan lyfte bostadsminister Jan Vapavuori fram betydelsen av Östersundom för möjligheterna till småhusbebyggelse i trä. Jag cietarar ur talet:

Olen kerta kerran jälkeen todennut, että Helsinkiin liitetyn läntisen Sipoon entiset alueet ovat aivan avainasemassa koko suomalaisen pientaloasumisen tulevaisuuden näkökulmasta. Sen parempaa aluetta kaupunkimaisen pientaloasumiskonseptin läpilyöntiin maassamme ei ole, eikä tule. Alue on ideaalisella paikalla monestakin eri syystä. Se on myös riittävän iso erilaisten pilottien mutta myös uusia uria aukovan, yhtenäisen pientaloalueen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

Siksi on monien muidenkin kun pääkaupungin itsensä intressissä, että tätä ainutlaatuista aluetta ei sössitä, vaan että siihen panostetaan tarvittava määrä kehityspanoksia, että kunnianhimon rima asetetaan riittävän korkealle, ja että siitä pyritään aidosti rakentamaan ylpeyttä tuottava näyteikkuna suomalaiselle modernille ja urbaanille pientalorakentamiselle.

Östersundomin alueen toteutumista ei kuitenkaan voi eikä saa jäädä odottelemaan, vaan hyviä esimerkkejä ja kokeiluja tarvitaan sitä ennenkin eri puolilla Suomea.

Päin senää. Den 28 april 2010

I gårdagens blogginlägg "Laajin vaihtoehto. Den 27 april 2010" noterade jag Tuija Brax pressmeddelande "Oikeusministeri Tuija Brax ehdokkaaksi Uudellemaalle", där Brax tar ställning för det största alternativet för Sibbo storskog samtidigt som hon meddelar att hon byter valdistrikt. Meddelandet föranledde redan igår ett blogginlägg med rubriken "Vaalipiirikikkailua, 27.04.2010" av Jan Vapaavuori. Bostadsministerns beskyllningar om "kikkailua" är måttlöst. Det är svårt att hitta någon annan förklaring till Vapaavuoris utbrott än att han upplever att Brax sviker "metropolpolitiken", som de facto handlar om att driva Helsingfors stads och Helsingforspolitikernas intressen. Ett tydligt stöd av metropolpolitiken är inte förenligt med en kandidatur i Nylands valkrets.

Yle har idag publicerat en nyhet med rubriken "Vanda stöder Sibbo storskog". I texten refererar man till Helsingin Sanomat, fastän Helsingin Sanomats notis i gårdagens tidning direkt baserade sig på stadsstyrelsens beslut om Vanda stads utlåtande i måndags.

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en notis med rubriken "40 000-50 000 ska bo i Östersundom". Hbl hävdar här att Helsingfors tänker rita in byggnadsrätt för "40 - 50 000 personer i det som förr var sydvästra Sibbo." Påståendet baserar sig på förslaget till stadsplaneringsnämndens utlåtande om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog, men Hbl skriver att "Uppgifterna framgår ur det utlåtande som Helsingfors bereder kring planerna på en nationalpark i Storskogen i Sibbo."

Osmo Soininvaara skrev igår ett blogginlägg med rubriken "Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2010". I inlägget avslöjar Soininvaara att han inte deltog i stadplaneringsnämndens senaste möte senaste vecka. Noterar även följande:

Lausunnon sisällöstä päästiin kuulemma yksimielisyyteen. Esitystä on muutettu, mutta en tiedä, vastaako tämä sitä, mitä sovittiin.

Minua ahdistaa ekologisen kaupunkirakenteen ja luonnonsuojelun välinen konflikti Östersundomissa. Kun vastakkain on kaksi vihreää tavoitetta, soisi osapuolten istuvan alas ja käyvän läpi toistensa tärkeät tavoitteet ja etsivät mahdollisimman tehokkaan kompromissin. Tällaisesta sovittelusta ei ole jälkeäkään, vaan molemmat tahot tuntuvat ajavan täysillä päin seinää.

Jag har inte noterat det tidigare, men i föredragningslistan för Helsingfors stadsplaneringsnämnds möte i morgon finns ett modifierat förslag till nämndens utlåtande. Fölande textavsnitt har tagits bort ur det gamla förslaget till utlåtande:

Kansallispuiston perustaminen Sipoonkorpeen edistää alueen houkuttelevuutta retkeily- ja virkistyskohteena, mikä on tärkeä tavoite pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen laajetessa itään.

Tähän tulevaisuudenvisioon nähden Metsähallituksen esittämät kustannusvaikutukset, 400 000–450 000 € viiden vuode aikana, vaikuttavat kovin vaatimattomilta. Summa vastaa kahden kilometrin pituisen valaistun lenkkipolun kustannuksia.

Valtion omistama ja hallinnoima selvärajainen kansallispuisto Porvoon moottoritien pohjoispuolella on hyvä lähtökohta Sipoonkorven suunnitelmalliselle kehittämiselle koko pääkaupunkiseutua hyödyttävänä ulkoilu- ja retkeilyalueena.

I det nya förslaget till utlåtande finns följande nya textavsnitt:

Sipoonkorpi on seudullisesti tärkeä hanke. Sen kehittäminen parina Nuuksion laajalle ulkoilu- ja virkistysalueelle tuo erinomaisen lisän seudun yli miljoonan asukkaan käyttöön. Sipoonkorvesta on kehitettävissä monipuolinen ja kaivattu lisä kasvavan kaupunkirakenteen osaksi. Tähän metsähallituksen raporttikin selvästi tähtää. Em. tavoitteen hyvä toteuttaminen edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä kaikkien osapuolien kesken.

Sipoonkorven pohjoisosa kuuluu Vantaan ja Sipoon voimassaoleviin yleiskaavoihin ja Sipoonkorven alueen laajuus on määriteltävissä näiden pohjalta. Sipoonkorven eteläosan osalta laajuus on määriteltävissä käynnissä olevan Östersundomin yleiskaavatyön pohjalta. Tämän yleiskaavoituksen valmistaminen tähtää vuoden 2014 loppuun.

Suunnittelu tullaan hoitamaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja normaalien vuorovaikutusmenettelyjen puitteissa.

Tähän tulevaisuudenvisioon nähden Metsähallituksen esittämät kustannusvaikutukset vaikuttavat kovin vaatimattomilta.

Valtion omistama ja hallinnoima selvärajainen kansallispuisto on hyvä lähtökohta Sipoonkorven suunnitelmalliselle kehittämiselle koko pääkaupunkiseutua hyödyttävänä ulkoilu- ja retkeilyalueena.

Sipoonkorven suojelutapa tulee perustua alueen luontoarvoihin, luontevaan liittymiseen kaupunkirakenteeseen, ja kaiken kaikkiaan moneen eri tekijään ja eri vaatimusten suhteen yhteensopivalla tavalla niin, että se parhaiten palvelee seudun asukkaiden tarpeita.

Laajin vaihtoehto. Den 27 april 2010

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en notis med rubriken "Vantaa kannattaa Sipoonkorpeen laajaa kansallispuistoa". Jag citerar ur notisen:

Kaupunki otti samalla myönteisen kannan kiistanalaisiin ekokäytäviin, jotka ulottuisivat Vantaan puolelta Sipoosta Helsingille siirretyille Östersundomin maille.

Tämä tarkoittaa, että Vantaan kaupungilla ei ole mielenkiintoa rakentaa Sipoonkorven alueelle lähitulevaisuudessa.

Helsingin kaavailema metrolinjaus alueelle edellyttäisi myös Vantaan panostusta alueen asuntorakentamiseen. Metsähallituksen esityksen mukaan ekologisille käytäville ei saisi rakentaa.

Det kan noteras att miljönämnden i Helsingfors förre veckan antog ett utlåtandet där det heter att "Helsingin uusien liitosalueiden taajamarakentaminen tulisi toteuttaa niin, ettei se uhkaa olemassa olevia viheryhteyksiä." Månne stadsdirektören tar med satsen i föredragandes förslag till stadens (stadsstyrelsens) utlåtande?


Tuija Brax gav igår ut ett pressemddelande under rubriken "Oikeusministeri Tuija Brax ehdokkaaksi Uudellemaalle". I Pressmeddelandet tar Brax ställning till frågan om utsträckningen av en nationalpark i Sibbo storskog. Månne det finns ett samband mellan valet att byta valdistrikt från Helsingfors till Nyland och åsikten om Sibbo storskog?

Brax puhui tiedotustilaisuudessa myös Sipoonkorven kansallispuiston puolesta.

- Mielestäni Sipoonkorven suojelluista osista on mahdollisimman pian muodostettava kansallispuisto Metsähallituksen laatiman niin sanotun laajimman vaihtoehdon mukaisesti.

Laajinta kansallispuistovaihtoehtoa voidaan lisäksi täydentää ympäristöjärjestöjen esittämillä lisäyksillä sekä yksityisten maanomistajien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla maakaupoilla.

Spelknapp. Den 26 april 2010

Obalansen i samhällsstrukturen ansågs motivera inkorporeringen av sydvästra Sibbo. Helsingfors hade bara kunnat växa i två riktningar, medan en språkmur stått i vägen för en utvidgning österut. I verkligheten ser de strukturella problemen i Helsingforsregionen helt annorlunda ut. Problemen, så som de upplevs i Helsingfors, hänger samman med att Tekniska högskolan, Nokia och elektronikindustrin koncentreras till Esbo. Ett av huvudsyftena med Aalto-universitetet torde vara att återerövra Tekniska högskolan till Helsingfors, men något elektronikkluster torde vi aldrig få se i östra Helsingfors. I ledaren i dagens nummer av Helsingin Sanomat behandlas de strukturella problemen, som enligt Helsingin Sanomat hotar dela regionen i tu. Analysen är inte speciellt djupgående. Jag citerar ur ledaren. som har rubriken "Helsingin seutu uhkaa revetä kahtia":

Pidemmällä aikavälillä Helsinkikin on vaikeassa tilanteessa.

Kaupungin luonteva kasvusuunta on itä, kun taas Vantaan ja Espoon toimet suuntautuvat länteen. Näin Helsingin ongelma on, miten saadaan kumppaneilta lisävoimaa myös idän suunnan kehittämiseen. Muuten vaarana on alueen jakautuminen kehittyvään länteen ja taantuvaan itään. Tässä auttaisi, jos Vantaalla riittäisi voimavaroja Länsimäenkin kehittämiseen.

Helsingin tulee rakentaa tiiviit suhteet Sipooseen ja edelleen Porvooseen. Tämä rannikkoyhteys tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa metropolialueen kehitystä. Siinä olisi Sipoollekin aivan uudenlaisen kasvun mahdollisuus.

Mutta mitään ei tapahdu, ellei kaupunkisuunnittelun verisuonistoa, joukkoliikenneväyliä, rakenneta. Tarvitaan sitoutumista suuriin liikenneratkaisuihin ja niitä varten uudenlaista rahoitusajattelua.

Ledaren är kanske inspirerad av Samlingspartiets pamflett "Metropolimme 2030", som publicerades i fredags. Åtminstone artikeln "Metropolipolitiikka synnytti vain läjän paperia" i fredagens tidning anknyter till pamfletten.

I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår en kolumn av tidningens indirekta ägare, Eero Lehti. Kolumnen, som har rubriken "Sipoon kultalusikat piilotettu peltomaan alla" är osaklig när det gäller språkpolitiska kommentarer. I kolumnen tar Lehti fasta på en intervju med kommunstyrelseordförande Eero Seppänen, vars visioner Lehti prisar. Lehtis egna vision för Sibbo går ut på att Sibbo genom en lyckad planering skall samla "parasta asukaspohja". Lehti avslutar kolumnen med att hoppas att Sibbo år 2060 förutom Finlands högst värdesatta bostadsområde skall vara en självständig kommun. Dess värre är det knappast troligt att Sibbo förblir en självständig kommun, ifall Sibbo blir en allvarlig konkurrent om goda skattebetalare.

I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår även en mycket intressant kolumn av Esa Mäkinen. I kolumnen, som har rubriken "Helsinki käyttää Sipoonkorpea pelinappulana" Uttrycker Mäkinen ett stort tvivel dådet gäller De grönas vilja att skydda Sibbo storskog. (Klicka på bilden nedan för att läsa kolumnen.)

I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår även notiser med rubrikerna "Uudenmaan liito haluaa Sipoonkorven vain valtion maille" och "Kansanedustajat kiirehtivät päätöstä Sipoonkorvesta".

Lotteri. Den 25 april 2010

Helsingfors stadsstyrelse skal på sitt möte i morgon behandla förslaget att grunda en ny koloniträdgård med stugor i invid Österleden i Mellungsbacka. Jag har tidigare kommenterat frågan då ärendet var uppe i stadsplaneringsnämnden. (Se Östersundomin raidekäytävävaraukset. Den 16 mars 2010".) I föredragningslistan noteras det att "Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Östersundomin raidekäytävävaraukset." I verkligheten finns det inga officiella reservationer för spårvägar genom området och Helsingfors vägrar fortfarande att publicerautredningarna om spårvägsalternativ för Östersundom. En förlängning av Joker 1 ("Raide-Jokeri") från Östra centrum längs Österleden är dock vara den mest sannolika spårvägslösningen för Östersundom. En annan fråga är om Joker 1 någonsin kommer att gå på räls.

I föredragningslistan noteras det att "Helsingin yleiskaava 2002:ssa ehdotettu alue on merkitt virkistysalueeksi, joka on maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta." Genom området går en friluftsled och vintertid skidspår. Landskapet är lantligt vackert. (Se "'Sibbo' börjar i Helsingfors. Den 24 augusti 2006".) Trädgårdslotter, som det finns av förut, skulle kanske vara förenliga med områdets reversering för friluftsbruk och landskapsåker, men i ett skilt tillagt stycke i föredragningslistan kan man läsa följande:

Alueelle saadaan sijoitettua enemmän mökkitontteja, mikäli Itäväylän reunaan saadaan tehokas melusuojaus. Mellunmäen alueella olisi myös mahdollista tutkia uudenlaista kaupunkimaista siirtolapuutarhamökkityyppiä, jossa mökit olisivat toisiinsa kytkettyjä.

I Helsingfors finns det på många håll stora koloniträdgårdar invid metrolinjer och järnvägar. Jag har en viss förståelse för att man vill bevara koloniträdgårdarna, men då skall man inte med anledning av påstådd brist på tomtmark kräva att få inkorporera och exploatera grannkommunernas kulturlandskap. Att ta ifrån människor deras kolonilotter och stugor är en sak som man bör undvika. En helt annan sak är det att skapa nya lotter som lottas ut till ett fåtal lyckligt lottade. Det finns en stor efterfrågan på kolonilotter i Helsingfor, men bara en liten bråkdel av alla intresserade kan få en lott. År 2008 lottade Helsingfors ut 15 nya lotter. Hela 2 300 personer visade intresse för dessa.

Det är främst SDP som driver på grundandet av nya koloniträdgårdar i Helsingfors, men utan stöd från andra partier skulle det inte grundas nya koloniträdgårdar. Speciellt ironiskt är det att Helsingfors föreslås inleda utvidgningen av samhällsstrukturen österut med en ny typ av urbana kolonistugor. Det torde bli mera av den varan i Östersundom. Oberoende av var nya koloniträdgårdar byggs får Sibbo indirekt bekosta lotterivinsterna.

Ingen tillfällighet. Den 24 april 2010

Efter att inkorporeringen av sydvästra Sibbo har man speciellt på Sfp-håll förespråkat en revidering av målsättningarna av inkorporerinsområdet. Speciellt har Stefan Johansson i stadsplalneringsnämnden förespråkat en försiktigare exploatering av Björnsö och av inkorporeringsområdet i allmänhet. I verkligheten torde man inom alla partier ha insett att målsättningarna måste revideras, men det är inte så lätt att medge att man har haft fel då det gäller det aktuella områdets lämplighet för bebyggelse.

I Sibbo gjorde man ett stort misstag då man satsade på att försöka bevisa att Sibbo själv kan planera Östersundom för tiotals tusen invånare. De övriga partierna i Sibbo ville så gärna tro att det var Sfp:s och De grönas politik som föranledde Helsingfors initiativ till ändring i kommunindelningen. Visst passade Sibbos gröna politik överens med Sfp:s andra intresen, men för Östersundoms del fanns det faktiskt andra än språkpolitiska skäl att planera Östersundom försiktigt. På Suomen luonnonsuojeluliittos webbplats för Sbbo storskog finns en sida med rubriken "Rakentaminen, ilmastonmuutos ja liikenneyhteydet". Denna sida belyser väl bakgrunden till fallet Sibbo. Jag citerar:

Helsingin uusi liitosalue ei ole vähän rakennettu sattumalta tai Sipoon rakentamisnihkeydestä johtuen. Liitosalueen suunnitteluprojektia johtava arkkitehti Matti Visanti näyttää kuitenkin näin uskovan. Hän hämmästelee haastattelussa, miten paljon alueella on suojelualueita ja rakentamista rajoittavia kulttuurikohteita (HS 31.5.2008). "Luulen, että Sipoo on halunnut toimia niin, että Helsinkiä vastaan on mahdollisimman tyhjät alueet."

Suurin osa rannoista ja pelloista on tulva-aluetta. Tulva nousee jopa Uuden Porvoontien pohjoispuolelle. Ne olisivat rakennustekniikaltaan kalliita rakentaa, kun pehmeä maa vaatisi paalutusta ja runsaasta kiviaineksen tuontia.

Pienipiirteiset ja rikkonaiset kallionyppylät ovat estäneet pientalojen ja viljelysten leviämistä Sipoonkorpeen.
Suurten rakennusprojektien tieltä kalliot olisi toki nykytekniikalla mahdollista louhia ja saada samalla himoittua kiviainesta.
Se ei kuitenkaan käy luontoarvojen takia. Kasaberget on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi.

Vanhan (sic.) Porvoontien molemmin puolin levittäytyvä Östersundomin kulttuurimaisema on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Sen osia ovat Östersundomin puinen kappeli vuodelta 1754, Östersundomin kartanoalue ja peltoaukea sekä merenrannassa sijaitseva Villa Björkudden, Sakari Topeliuksen vanhuudenkoti vuodelta 1859.
Husön Kartanomaisema on varsin ehyenä säilynyt viljelymaisema, joka on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi.

Liitosalue on luonnonarvoiltaan erittäin arvokas – luonnonarvoiltaan huonoimmatkin alueet edustavat uusimaalaista keskitasoa. Monet alueella esiintyvät luontotyypit – kuten metsäluhdat, useimmat lehtotyypit, useimmat luonnontilaisen kaltaiset kangasmetsät, useimmat suotyypit, purot ja kuivat kedot – on luokiteltu Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Edellä mainittujen metsäisten luontotyyppien ohella mm. luonnontilaisen kaltaiset kalliometsät kuuluvat ns. METSO-luontotyyppeihin. Ne on katsottu niin arvokkaiksi, että kelpaavat suojelualueiden perusteeksi.

Ne ja muut suojelualueet ovat luonnoltaan erityisen arvokkailla alueilla. Suojelullisesti arvokkaita alueita ei voi valita tai siirtää sen mukaan mikä sopii ihmisten levittäytymissuunnitelmiin. Östersundomin lintuvedet kuuluvat EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Rakentaminen heikentäisi suojeluarvoja merkittävästi. Tällaiseen rakentamiseen ei ole Suomessa annettu yhtään poikkeuslupaa. Rantarakentaminen ei missään nimessä ole lain vaatima "erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy", jolle ei olisi vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Bordlagt. Den 23 april 2010

Helsingfors förvaltningscentral hade av nämnderna bett om utlåtande om Forsstyrelsens utredning om Sibbo storskog före den 23 april, men stadsplaneringsnämnden i Helsingfors bordlade ärendet på sitt möte igår. Ärendet är uppenbart känsligt, vilket framgår av att Osmo Soininvaara inte nämnt ett ord om ärendet eller utredningen på sin blogg.

Sipoon Sanomat publicerade igår på tidningens webbplats en text med rubriken "Sipoo kannattaa yhtenäistä Sipoonkorpea maalta merelle". Sipoon Sanoma skriver att "Sipoon kunnan mielestä on tavoiteltavaa, että Sipoonkorpi säilyy mantereelta merelle yhtenäisenä." Kommunstyrelsen i Sibbo ändrade på föredragandens förslag till utlåtande. Förslaget till utlåtande var mycket försiktigt. (Se "Tomt utlåtande. Den 10 april 2010".) I det antagna utlåtandet noteras däremot bl.a. att "Ekologisia yhteyksiä tulee vaalia mm. turvaamalla riittävät yhteydet moottoritien yli ja ali meren ja sisämaan välillä." Sibbo utlåtande finns nu på Internet som en bilaga till mötesprotokollet.

Johdonmukaisesti. Den 22 april 2010

Samarbetsdelegationen för riksdagsledamöterna från Nyland gav igår ut ett pressmeddelande med rubriken "Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat kiirehtivät Sipoonkorven kansallispuiston perustamista". Pressmeddelandet konstateras med påståendet "Hyvällä valmistelulla päästään kansallispuiston laajuudesta sopimukseen eri osapuolten kesken." Månne det?

Vanda har publicerat protokollet från stadsplaneringsnämndens möte den 19 april. I föredragningslistan ingår det antagna utlåtandet "Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä". Idag har även föredragningslistan för stadsstyrelsens möte den 26 april publicerats. I föredragningslistan ingår förslaget till stadsstyrelsens utlåtande om Forststyrelsens utredning. Förslaget till utlåtande är det samma som utlåtandet som stadplaneringsnämnden antog. Föredragningslistan med förslaget till utlåtande publicerades innan miljönämnden hann ge sitt utlåtande. Förslaget till miljönämndens utlåtande är identiskt med förslaget till stadsplaneringsnämndens utlåtande (se "Förslag till Vandas utlåtande. Den 15 april 2010"), som stadplaneringsnämnden alltså ändrade på. (Se "Ändring i utlåtande. Den 20 april 2010".)

I förslaget till stadsstyrelsens utlåtande liksom i stadplaneringsnämndens utlåtande ingår fortfarande följande stycke:

Vantaan kaupunki on maankäyttöratkaisuissaan johdonmukaisesti ylläpitänyt Sipoonkorven laajan virkistys- ja retkeilyalueen sekä Sotungin laakson kulttuurimaiseman säilymistä. Kaupunki on myös edistänyt luonnonsuojelualueiden perustamista ja muutoinkin luonnonarvojen säilyttämistä.

Helsingfors har länge försökt ändra på Vandas planer för Sottungsby, som har ett liknande förhållande till Sibbo storskog som Östersundom har. Däremot har man angående Sottungsby inte talat om en språkmur. Följande stycke, som fortfarande ingår i förslaget till miljönämndens utlåtande ingår inte längre i förslaget till stadsstyrelsens utlåtande:

Viheryhteyden säilyminen Vantaan alueella Länsisalmessa on ongelmallinen. Metsähallituksen esitys perustuu Uudenmaan maakuntakaavaan ja Vantaan voimassaolevaan yleiskaavaan ja siinä halutaan säilyttää leveänä säilynyt ekologinen käytävä Länsisalmessa. Voimassa olevissa kaavoissa ei kuitenkaan vielä ole varauduttu pääkaupunkiseudun taajamarakenteen laajenemiseen Helsingin uusille liitosalueille. Liitosalueiden tulevan kaupunkirakenteen suunnittelu on vasta alussa, mutta sen on tarkoitus perustua raideliikenteeseen, jolloin raide kulkisi todennäköisesti Vantaan Länsisalmen kautta. Mikäli raiteen vaikutuspiiriin ei Vantaan alueella saada riittävää maankäyttöä, vaikuttaa se koko raideinvestoinnin kannattavuuteen. Vantaan kaupunki ei katso perustelluksi jättää Länsisalmea kokonaan rakentamatta siinä tapauksessa, että pääkaupunkiseudun taajamarakenne laajenee Östersundomiin raiteeseen perustuvana kaupunkirakenteena. Länsisalmen rakentamisessa on mahdollista säilyttää viheryhteys metsäalueen ja rannikon välillä. Se olisi Metsähallituksen ehdotusta kapeampi ja luonteeltaan kaupunkimaisempi viheralue mutta rakentamisen määrästä riippuen se voisi toimia myös ekologisena käytävänä valtaosalle kasvi- ja eläinlajeja.

Istället ingår följande stycket i förslaget till Vandas utlåtande:

Vantaan yleiskaavassa alueella on suojeluvarauksia ja LUO-alueita, joiden tulee säilyä rakentamattomina. Helsingin uusien liitosalueiden taajamarakentaminen tulisi toteuttaa niin, ettei se uhkaa viheryhteyttä. Mikäli alueelle toteutetaan raideyhteys, tulee sen asemat sijoittaa arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle ja ohjata näin käyttöpaineet näiden alueiden ulkopuolelle.

Ekologiset käytävät Helsingin liitosalueella. Den 21 april 2010

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en nyhet med rubriken "Helsinki ja Vantaa Sipoonkorven kansallispuiston kannalla".

I dagens nummer av Hufvudstadsbladet ingår en artikel med rubriken "Motorväg gräns för Storskogen". Artikeln baserar sig på beredningen av Helsingfors stads utlåtande över Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. Helsingfors föreslår att nationalparken begränsas till ett område långt i norr, men speciellt vill staden ha fria händer att planera området söder om motorvägen. Hbl noterar bl.a. följande:

Helsingfors förhåller sig kritiskt till de Naturaområden som finns söder om motorvägen eftersom de begränsar stadens möjligheter att exploatera marken för bland annat boende. Breda korridorer som förbinder Naturaområdena med Storskogen uppfattas som hot mot stadens utvecklingsplaner.

Frågan om de ekologiska korridorerna är intressant. Helsingfors har beställt flera utredningar som borde vara färdiga, men som staden inte vill publicera. En utredning som borde vara färdig är en utredning om "stadsekologi", som staden bestält av Tampereen teknillinen yliopisto. En utredning som bevisligen är färdig, men som Helsingfors överhuvudtaget inte gett publicitet har titeln "Ekologiset käytävät helsingin liitosalueella".

Helsingfors stad har beställt utredningen om de ekologiska korridorerna av Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Dess värre har bolaget gjort ett professionellt arbetet, som inte alls torde motsvara det beställaren önskat. I utredningen kan man bl.a. läsa följande:

Toimivan käytävän minimileveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuuden tai maastonmuotojen antama suojaisuus sekä ihmistoimintojen läheisyys. Sopiva käytävän leveys haja-asutusalueella vaihtelee 1000 metrin ja 400 metrin välillä. Käytävään voi sisältää erityyppisiä ja eri kehitysvaiheissa olevia metsäalueita sekä pieniä peltoalueita ja niittyjä. Kaupunkialueilla käytävät ovat kapeampia, mutta alle 200-300 metrin levyisiä ne eivät voi olla pitkillä matkoilla toiminnallisuuden häiriintymättä (Väre 2002). Käytävät olisi hyvä suunnitella niin leveiksi kuin mahdollista, jotta ihmistoiminta häiritsisi niiden toimintaa mahdollisimman vähän.

Käytäviä suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että ne eivät korvaa muita luontoalueita vaan käytävien toiminnan kannalta oleellista on, että ns. luonnon ydinalueet, joita käytävät yhdistävät, säilyvät riittävän suurina (käytännössä säilyttävät nykyisen kokonsa). Jos käytävien varjolla pienennetään nykyisiä luonnon ydinalueita, voi niiden vaikutus luonnon monimuotoisuudelle olla jopa negatiivinen.

Kartan nedan är ur den ovannämnda utredningen.

Fastighetsnämnden i Helsingfors antog på sitt möte igår "föredragandens ändrade utlåtande" med rösterna 5 mot fyra. Hur det ändrade utlåtandet ser ut har jag ingen information om.

Yle har idag publicerat en notis med rubriken "Ja till nationalpark norr om motorvägen". Tilsammans med notisen har man publicerat en karta där föreslagna ekologiska korridorer betecknats som "ekologiska områden"och Natura 2000-områden söder om motorvägen som "nationalpark".

Yle skriver bl.a. följande:

Helsingfors miljönämnd beslöt igår att man är för grundandet av en nationalpark i Sibbo storskog, så länge den södra gränsen dras vid Borgå motorväg, så att området inte sträcker sig till Östersundom.

Helsingfors motsätter sig dock en korridor från Naturaområdet vid kusten, söder om motorvägen fram till Storskogen.

Även miljönämnden i Helsingfors antog alltså igår ett utlåtande. Enligt förslaget till utlåtandet är Forsstyrelsens alternativ 3 (VE3) det bästa alternarivet. (Se "Paras vaihtoehto. Den 12 april 2010".) Alternativet VE3 sträcker sig uttryckligen till Natura-2000 områdena söder om motorvägen. Helsingin Sanomat säger för sin del att "Helsingin ympäristölautakunta kuitenkin katsoo, että pitkällä aikavälillä puistoa pitäisi laajentaa nykyisille kaupunkien omistamille maille niin, että suojelualue ulottuu merelle asti."

Nedan sammanfattningen av miljönämndens beslut:

Ändring i utlåtande. Den 20 april 2010

I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en notis med rubriken "Helsinki haluaa Sipoonkorven eteläosasta retkeilyalueen". Nyheten baserar sig på förslaget till Helsingfors fastighetsnämnds utlåtande om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. (Se "Två delar. Den 16 april 2010".)

I mitt inlägg "Förslag till Vandas utlåtande. Den 15 april 2010" förundrade jag mig över att stadsplaneringsnämnden och miljönämnden i Vanda föreslogs ge identiska utlåtanden över Forststyrelsens utredning. Förslaget till utlåtande såg ut som ett beställningsarbete, speciellt när det gäller den ekologiska korridoren genom Västersundom. Stadplaneringsnämnden hade sitt möte igår och miljönämnden sammankommer imorgon. Enligt de uppgifter som jag har ändrade stadsplaneringsnämnden sitt utlåtande bl.a. genom att lägga till följande stycke:

Viheryhteyden säilyminen Vantaan alueella Länsisalmessa on turvattava. Metsähallituksen esitys perustuu Uudenmaanmaakuntakaavaan ja Vantaan voimassaolevaan yleiskaavaan ja siinä halutaan säilyttää leveänä säilynyt ekologinen käytävä Länsisalmessa. Vantaan yleiskaavassa alueella on suojeluvarauksia ja LUO-alueita, joiden tulee säilyä rakentamattomina. Helsingin uusien liitosalueiden taajamarakentaminen tulisi toteuttaa niin, ettei se uhkaa viheryhteyttä. Mikäli alueelle toteutetaan raideyhteys, tulee sen asemat sijoittaa arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle ja ohjata näin käyttöpaineet näiden alueiden ulkopuolelle.

Arbetsgrupp. Den 19 april 2010

Yle har idag publicerat en nyhet med rubriken "Stöd för nationalpark i Sibbo". Nylands landskapsstyrelse har idag antagit ett utlåtande som tar ställning för grundande av en nationalpark, dock enligt Forsstyrelsens alternativ 1 (VE1). Forslaget till utlåtande har beretts av miljöplanerare Lasse Rekola.

Föredragningslistan med förslaget till Helsingfors stadsplaneringsnämnds utlåtande ("Lausunto Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä") om Forsstyrelsens utredning med förslag för Sibbo storskog finns nu på Internet. Förslaget till utredning är mycket kritiskt mot Forsstyrelsens utredning, som bl.a. beskylls för ytlighet. Jag återger här en del av förslaget till utlåtande:

Selvitys ei sisällä uusia luonnontieteellisiä tarkasteluja ja näkemys alueen toiminnallisesta luonteesta jää erittäin kevyeksi. Selvitys jättääkin paljon ratkaisemattomia kysymyksiä.

Sipoonkorven tarkastelualueeksi on määritelty aikaisempien laajojen asiantuntijoista koostuvien Sipoonkorpityöryhmien 1 ja 2 toimesta Porvoon moottoritien pohjoispuoleiset alueet. Helsingin kaupunki on pitänyt näitä selvityksiä suunnittelun lähtökohtana. Metsähallituksen selvityksessä tarkastelualue on laajennettu käsittämään myös Mustavuorenlehdon ja Östersundomin lintuvedet sekä rannan ja korven väliset ekologiset käytävät. Kansallispuiston ja ekologisten käytävien osoittaminen Porvoon moottoritien eteläpuolelle on suuri maankäytön suunnitteluun liittyvä kysymys. Selvityksen valmistelussa ei kuitenkaan ole oltu yhteistyössä kuntien kanssa, uusimpia kuntien tekemiä selvityksiä ei ole käytetty eikä kuntien yhteistä osayleiskaavaa valmistelevaa työryhmää ole kuultu. Tästä kommunikaation puutteesta johtuen Metsähallituksen esittämät vaihtoehdot kansallispuistoksi ovat puhtaita karttatarkasteluja irrallaan alueen nykytilasta, luonnonarvoista ja suunnittelutilanteesta.

Rannikon ja Sipoonkorven välisten virkistykseen tarkoitettujen viherkäytävien sekä lajien leviämiseen tarkoitettujen ekologisten käytävien sijainti, leveys ja lukumäärä tarkentuvat Östersundomin maankäytön suunnittelun kautta, joka tällä hetkellä on vasta alussa. Raideyhteyden varaan perustuva uusi kaupunkirakenne tulee muuttamaan alueen lähtökohtia monelta osin. Östersundomin maankäytön ratkaisu on pohja, jolta kansallispuiston kannalta oleelliset päätökset vasta voidaan tehdä Helsingin kaupungin alueella.

Sipoonkorven virkistyskäyttö tulee moninkertaistumaan uusien asukkaiden myötä. Kuntien yhteisen yleiskaavan tavoitteena on suunnitella 40 00–50 000 asukkaan asuttama raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenteellinen kokonaisuus Sipoonkorven eteläpuolelle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Sipoonkorven kansallispuiston laajuus on mahdollista ratkaista vain huolellisen, laajassa yhteistyössä tehdyn suunnittelun pohjalta, jossa huomioidaan koko alueen maankäyttö suojelu- ja virkistystarpeineen ja sen pohjalta on määriteltävissä myös kustannusten jakautuminen kuntien ja valtion kesken.

En väsentlig orsak till att ett grundande av en natikonalpark i Sibbo storskog är högaktuell är att Helsingfors stadsplanering är ett allvarligt hot mot områdets naturvärden. I förslaget till stadsplaneringsnämndens utlåtande utgår man dock ifrån att naturskyddet anpassas till stadsplaneringen och inte tvärtom. Att man påstår att Forststyrelsen inte tagit i beaktande alla Helsingfors nya utredningar är ironiskt med tanke på att stadsplaneringskontoret i Helsingfors pantar på utredningar, som man vägrat att publicera. Intressant är det att man hävdar att Forststyrelsen vid utredningen inte kontaktat "kuntien yhteistä osayleiskaavaa valmistelevaa työryhmää". Vem hör till denna arbetsgrupp? Kanske borde man informera om att det existerar en dylik arbetsgrupp.

Utredningarna om spårvägsförbindelserna är Östersundom har enligt uppgifter i Helsingin Sanomat varit färdiga i några månader. Helsingfors försöker hävda att de av Forststyrelsen föreslagna breda ekologiska korridorerna står i vägen för spårvägsförbindelserna till Östersundom, men i verkligheten är det närmast metroalternativet som är svårt att förena med de ekologiska korridorerna. Utredningarna torde visa att en metrolinje inte är ett realistiskt alternativ och att snabbspårväg är att föredra. Kanske dröjer man med att publicera utredningarna för att Helsingfors av andra skäl inte vill offra mark för ekologiska korridorer.

Helsingin uudella liitosalueella. Den 18 april 2010

En röd tråd i Forststyrelsens fyra alternativa modeller för Sibbo storskog är att området sträcker sig ända till havsstränderna. Förbindelserna till havet gör området unikt. I förslaget till Helsingfors fastighetsnämnds utlåtande om Forsstyrelsens utredning föreslås däremot att nationalparken begränsas till ett litet skyddsområde i de nordligaste delarna av Sibbo storskog. (Se "Två delar. Den 16 april 2010".) Finlands naturskyddsförbund framhåller däremot värdet av förbindelserna mellan skogen och Natura-området i söder.

Suomen luonnonsuojeluliitto / Uudenmaan ympäristösuojeluliitto upprätthåller en omfattande webbplats för Sibbo storskog. En av de introducerande sidorna på denna plats har rubriken "Kansallispuisto meren ääreltä alkaen". Jag återger här valda bitar från denna sida:

Helsingin uudella liitosalueella on useita valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti arvokkaita luontoalueita, jotka Sipoonkorven kansallispuisto yhdistäisi kokonaisuudeksi. ...

Alueen arvoa nostaa sijainti pääkaupunkiseudulla, mikä tekee siitä erittäin tärkeän luontoharrastus-, virkistys ja tutkimuskohteen. Esimerkiksi linnustoseurantoja on pitkältä ajalta. ...

Ekologiset käytävät mahdollistavat eläinten, kasvien, sienten ja ihmisten siirtymisen luontoalueelta toiselle. Koska ne kulkevat teiden ja asutuksen lähellä, ovat ne tärkeitä viherväyliä kansallispuistoon saapuville ihmisille. Ilveksen ja saukon tiedetään alittaneen Porvoon moottoritien tunnelia pitkin ja hirven ylittäneen sen siltaa pitkin. Pohjoisen Sipoonkorven metsien ja rannikon lintulahtien välillä on Mustavuoren ja Stora Dammen ekologiset käytävät. Itä-länsi –suuntainen Immersbackan ekologinen käytävä yhdistää Sipoonkorven kaakkoisosan alueet Sipoon puolella sijaitseviin Hemängsbergetin ja Falkbergsklobbarnan arvokkaisiin kallio-metsä -mosaiikkeihin.

Nämä on merkitty maakuntakaavaan viheryhteystarpeina, eikä niihin voi rakentaa riippumatta siitä tuleeko kansallispuisto.

Valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti arvokkaat luontoalueet tarvitsevat ympärilleen suojavyöhykkeet. Tätä vaatii jo Natura 2000 -ohjelma, rakentaminen ei voi tulla rajoille asti, koska se heikentäisi suojelun tavoitteiden toteutumista heikentämällä pesimärauhaa. Suojavyöhykkkeiden tarve korostuu, kun virkistyskäyttö kasvaa kasvavan väestön myötä.

Farhågor. Den 17 april 2010

I Helsingfors skryter man med hur staden har skapat förutsättningar för att grunda en nationalpark i Sibbo storskog genom att av privata markägare köpa mark som sedan genom byteshandel tillfallit staten. Delvis stämmer påståendena, fastän Helsingfors köpt skog av helt andra motiv än naturskydd. Nu stöder Helsingfors förslaget grunda en nationalpark inom det område i Sibbo storskog som ägs av staten. Av förslaget till fastighetsnämndens utlåtande om Sibbo storskog framgår dock att Helsingfors inte alls entydigt vill skydda södra delen av Sibbo storskog. Föredragaren föreslår här att området delas upp i två delar: En norra del, som ägs och förvaltas av staten och som gör till nationalpark, samt en södra del som används som rekreaktionsområde och huvudsakligen ägs och förvaltas av Helsingfors stad. (Se "Två delar. Den 16 april 2010".) Problemet är att ett reakrationsområde som ägs av Helsingfors inte på lång sikt garanterar ett skydd av skogen, speciellt som Helsingfors räknar med att vid behov kunna köra över allt vad landskapsplan heter. Skräckscenariet är att Helsingfors i generalplanen betecknar södra delen av Sibbo storskog som rekreationsområde och köper upp marken till ett billigt pris för att senare ändra generalplanen och exploaterar skogen för bebyggelse.

I Sibbo tycks en del markägare ha helt andra farhågor, vilket resulterat i att man motsätter sig en nationalpark. I senaste nummer av Sipoon Sanomat ingår en artikel med rubriken "Huhuja Korvesta" där Jyri Mikkola, som representerar Nylands naturskyddsdistrikt, bemöter en del feluppfattningar som föranleder ett motstånd mot grundandet av en nationalpark. (Se bilden ovan.)

Där fastighetsnämnden i Helsingfors föreslås ställa sig bakom ett alternativ som närmast motsvarar Forststyrelsens alternativ 1 för en nationalpark, förespråkar Nylands naturskyddsdistrikt i sitt utlåtande "Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä (12.4.2010)" ett alternativ som är ännu mera omfattande än Forsstyrelsens alternativ 3. Jag citerar ur utlåtandet:

Rajaus

Sipoonkorven kansallispuisto tulee perustaa Metsähallituksen laajimman vaihtoehdon (VE3) pohjalle. Siihen kuuluvat Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ehdotetun kansallispuiston alueella omistamat maat ja vedet tulee liittää kansallispuistoon heti sen perustamisen jälkeen.

Tämän lisäksi puistoon tulee tulee liittää Helsingin kaupungin Hältingtreskin, Talosaaren ja Kasabergetin alueet sekä Mustavuoren lehdon Natura 2000-alue kokonaisuudessaan:

* Talosaari yhdistää Torpvikenin ja Kapellvikenin Natura 2000 -alueet. Talosaaresta löytyy edustavia runsaslahopuustoisia kuusivaltaisia metsiä, lehtoja ja kalliometsiä. Saaren itäosan kalliomäen päällä on harvinainen luonnontilaisen kalliometsän ja kangasrämeen mosaiikki. Talosaari on myös merkittävä virkistysalue ja läheisen hevostallin maastoretkien kohde.

* Kasabergetin itäosa rajautuu Natura 2000 -alueeseen entistä kunnan rajaa pitkin. Laajennuksella saavutettaisiin alueen arvojen kannalta perustellumpi ja ekologisempi rajaus. Kasaberget on luokiteltu myös valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi ja sillä on virkistysarvoja. Koko suojelematon itäosa toimii erittäin tärkeänä Natura-alueen suojavyöhykkeenä, jota ilman Natura-alueelle aiheutuisi tulevaisuudessa vakavia kulumisongelmia.

* Hältingträsk on Landbon itäpuolella oleva alue. Se on sekoitus arvokkaita luonnontilaisia metsiä, jyrkkäpiirteisiä kallioalueita sekä näiden välisiä metsiä ja soita. Varsinkin luonnontilaisen Hältingträsk-lammen ympäristö on Sipoonkorven suosituimpiin kuuluvia virkistys- ja retkikohteita.

Två delar. Den 16 april 2010

I gårdagens blogginlägg "Förslag till Vandas utlåtande. Den 15 april 2010" noterade jag att stadsplaneringsnämnden och miljönämnden i Vanda föreslås ge identiska utlåtanden om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog. I Helsingfors ger de tillfrågade nämnderna sina egna utlåtanden. Fast förvaltningscentralen har kommit med vissa önskemål speciellt för fastighetsnämndens del.

Följaktligen heter det i förslaget till fastighetsnämndens utlåtande bl.a. enligt följande:

Lautakunta katsoo, että kansallispuisto olisi ensi vaiheessa muodostettava kansallispuisto-osassa olevista valtion ja Helsingin omistamista maista. Helsinki voisi tällöin vaihtaa kansallispuisto-osan maansa valtion virkistys- ja retkeilyosassa oleviin maihin, ensisijaisesti Helsingin ja Sipoon alueella.

I förslaget till fastighetsnämndens utlåtande delas Sibbo storskog in i två delar: en norra del som utgör nationalpark och en södra del för rekreationsbruk. Enligt förslaget till utlåtande reserverar sig fastighetsnämnden speciellt mot förslaget på breda ekologiska korridorer:

Metsähallitus on selvityksessään ehdottanut hyvinkin laajoja 0,5 - 1,5 km leveitä rakentamattomina säilytettäviä ekologisia käytäviä yhdistämään rannikon Natura-alueita Sipoonkorpeen. Selvityksestä ei ilmene näiden alueiden luonnonsuojelullinen status, aluevarausesityksen laajuutta ei ole perusteltu eikä selvityksessä ole esitetty miten eläimistö voisi turvallisesti ja luontevasti liikkuu aluetta halkovan Porvoon moottoritien ja Uuden Porvoontien yli tai ali.

Lautakunta pitää eläinten ja ihmisten turvallisia luontokulkuyhteyksiä rannoilta Sipoonkorpeen tärkeinä, katsoen että niiden sijainti ja laajuus tulee selvittää ja varata Östersundomin yleiskaavaprosessissa tavalla, joka ei vaaranna pientalovaltaisen, tehokkaaseen raideliikenteeseen tukeutuvan ekotehokkaan kaupunginosan toteuttamistavoitetta.

Kartan ovan finns som bilaga till förederagningslistan.Här har man som kartbotten använt sig av kartan över aletrnativ 1 (VE1) i Forsstyrelsens utredning. Beteckningen "VE1" har man dock (den 4 april) täckt över med en liten vit ruta.

Förslag till Vandas utlåtande. Den 15 april 2010

Vanda stad har av miljöministeriet beviljats tidsfrist till slutet av april att ge stadens utlåtande om Fortsstyrelsens utredning om Sibbo storskog. Stadplaneringsnämnden skall till Vands statsstyrelse ge sitt förslag till utlåtande på nämndens möte den 19 april, medan miljönämnden ger sitt utlåtande den 21 april. Stadsplaneringschefens och miljöchefens respektive förslag till utlåtande finns i föredragningslistorna (stadspaplaneringsnämndens och miljönämndens) för nämndernas möten. Det intressantaste med förslagen till utlåtande är kanske att de är identiska. Stadsplaneringsnämnden och miljönämnden borde ju se på frågan ur mycket olika perspektiv. Enligt föredragningslistorna har förslaget utarbetats tillsamman av stadplaneringskontoren och centralerna för teknik och miljö. I själva verket är förslagen inte bara förslag till nämndernas utlåtanden till stadsstyrelsen, utan chefernas gemensamma förslag till Vanda stads förslag. Av någon anledning vill man låta nämnderna ta ställning till eller godkänna förslaget till utlåtande innan det behandlas i stadsstyrelsen.

Förslaget till Vanda stads utlåtande är inte speciellt omfattande. Det okontroversiellaste stycket gäller den ekologiska korridoren genom Västersundom. Stycket ser ut som om det skulle vara beställt av stadsplaneringskontoret i Helsingfors:

Viheryhteyden säilyminen Vantaan alueella Länsisalmessa on ongelmallinen. Metsähallituksen esitys perustuu Uudenmaan maakuntakaavaan ja Vantaan voimassaolevaan yleiskaavaan ja siinä halutaan säilyttää leveänä säilynyt ekologinen käytävä Länsisalmessa. Voimassa olevissa kaavoissa ei kuitenkaan vielä ole varauduttu pääkaupunkiseudun taajamarakenteen laajenemiseen Helsingin uusille liitosalueille. Liitosalueiden tulevan kaupunkirakenteen suunnittelu on vasta alussa, mutta sen on tarkoitus perustua raideliikenteeseen, jolloin raide kulkisi todennäköisesti Vantaan Länsisalmen kautta. Mikäli raiteen vaikutuspiiriin ei Vantaan alueella saada riittävää maankäyttöä, vaikuttaa se koko raideinvestoinnin kannattavuuteen. Vantaan kaupunki ei katso perustelluksi jättää Länsisalmea kokonaan rakentamatta siinä tapauksessa, että pääkaupunkiseudun taajamarakenne laajenee Östersundomiin raiteeseen perustuvana kaupunkirakenteena. Länsisalmen rakentamisessa on mahdollista säilyttää viheryhteys metsäalueen ja rannikon välillä. Se olisi Metsähallituksen ehdotusta kapeampi ja luonteeltaan kaupunkimaisempi viheralue mutta rakentamisen määrästä riippuen se voisi toimia myös ekologisena käytävänä valtaosalle kasvi- ja eläinlajeja.

Vaalirahoiitajien kuudes tukimies. Den 14 april 2010

I mitt inlägg "Käynyt ilmeiseksi. Den 9 maj 2010" förundrade jag mig över att nyheten om att byggkoncernen Lemminkäinen, dit bl.a. Oy Alfred A. Palmberg Ab hör, misstänks för att ha kanaliserat valbidrag till Centern via Nova Group inte väckt större uppmärksamhet. Samma dag förnekade Matti Vanhanen att Centern tagit emot valbidrag av Lemminkäinen. Idag har valfinansieringshärvan fått desto större uppmärksamhet i Helsingin Sanomat. Helsingin Saniomat har kommit över material som visar att Vanhanen har vetat betydligt mera om finansierärna bakom Kehittyvien maakuntien Suomi, än vad han hittills medgett. Speciellt intressant finner jag en artikel med rubriken "Risto Bono vaalirahoittajien kuudes tukimies".

Jag har på denna blogg tidigare uppmärksammat Vanhanens kopplingar till Bono och Oy Alfred A. Palmberg Ab i inläggen "Riksdagskandidater. Den 5 mars 2007" och "Vanhanen och byggnadsbranschen. Den 13 juni 2008". Bono var ännu år 2007 verkställande direktör för Oy Alfred A. Palmberg Ab, på vars 100-årsfest den 27 februari 2007 Vanhanen höll tal. Bono hade varit byggnadsindustrins representant i den arbetsgrupp som gjorde förslaget till regeringen Vanhanen I:s program för främjande av träbyggande. I själva verket är programmet för främjande av träbyggande (och byggande av egnahemshus) en viktig bakgrundsfaktor till fallet Sibbo. (Se t.ex. "Småhusområde invid metron. Den 11 februari 2007".)

Christel Liljeström publicerade igår kväll ett blogginlägg med rubriken "Sipoonkorpi". I inlägget skriver Liljeström att "Vantaa on jo antanut erittäin myönteisen lausunnon." Det torde dess värre inte stämma. Åtminstone finns ett förslag till stadsplaneringsnämndens utlåtande på föredragningslistan för stadplaneringsnämndens nästa möte. Däremot har Suomen luonnonsuojeluliitto och Luonto-Liitto gett utlåtande, "Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä (12.4.2010)" respektive "12.4. Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä".

Huom. Den 13 april 2010

I gårdagens blogginlägg "Paras vaihtoehto. Den 12 april 2010" noterade jag att Helsingfors förvaltningscentral av ett antal nämnder begärt ett utlåtande om Fortsstyrelsens utredning om Sibbo storskog före den 24 april. I brevet uppmärksammas mottagarna om beslutet om förverkligandet av punkt 15 i strategiprogrammet 2009-2012. Den aktuella punkten, som antogs av stadsstyrelsen i juni 2009, lyder enligt följande:

15. Sipoonkorpi
kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa osana toiminnan suunnittelua Sipoonkorven kansallispuiston perustamista, Sipoonkorven arvokkaiden alueiden suojelua, Sipoonkorven metsämantereen säilyttämistä yhtenäisenä ja riittävien ekologisten käytävien turvaamista metsämantereen ja merenrannan välillä sekä tekemään Sipoonkorven kansallispuiston rajaukset kokonaissuunnittelun yhteydessä. Helsingin tavoitteena on Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen.

Paras vaihtoehto. Den 12 april 2010

I några blogginlägg har jag noterat att Helsingfors inte ämnar ge något utlåtande om Forststyrelsens utredning om Sibbo storskog inom utsatt tid. Nu finns ett förslag till utlåtande från Helsingfors sida äntligen i föredragningslistan för miljönämndens möte den 20 april. Ur föredragningslistan framgår att Helsingfors har fått förläng tid att ge ett utlåtande. Nytt datum är den 18 maj. Av miljönämnden och andra nämnder har Helsingfors begärt ett utlåtande före den 24 april.


Miljöministeriet har sänt brevet med en begäran om utlåtande förutom till Helsingfors stad till en lång rad av mottagare.



I miljönämndens föredragningslista ingår ett förslag till nämndens utlåtande. Jag återger här valda bitar:

Vaihtoehto 3, laaja kansallispuisto, kattaisi ainutlaatuisen kokonaisuuden erilaisia luontotyyppejä maan suurimman väestökeskittymän tuntumassa. Tämä vaihtoehto on myös suunnittelun ja hoidon kannalta selkein ratkaisu. Vaihtoehdossa 2 jouduttaisiin kokeilemaan luonnonsuojelulain 22 §:n toimivuutta ensimmäistä kertaa. Myös opastuksen ja valvonnan järjestämisessä yhtenäinen hallinto on eduksi.

Pitkällä aikavälillä paras vaihtoehto onkin n:o 3, jos Natura-arvioissa päädytään kansallispuistoratkaisun haitattomuuteen Mustavuoren-Östersundomin Natura-alueella. ...


Östersundomin kaavoituksen yhteydessä joudutaan tarkastelemaan kaavan suhdetta Natura-alueisiin luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti. Tässä menettelyssä ratkaistaan näiden suojelualueiden ja rakennettavien alueiden väliset etäisyydet ja siten paljolti rakennettavien alueiden sijoittelu ja mitoitukset. Ennen tätä prosessia ei ole mielekästä laajentaa kansallispuistoa Mustavuoren-Östersundomin Natura-alueelle.

Mitä ovat ekologiset käytävät? Den 11 april 2010

På Forststyrelsens webbplats finns en sida med rubriken "Kysymyksiä ja vastauksia Sipoonkorven kehittämisestä". En av frågorna som besvaras här lyder "Mitä ovat ekologiset käytävät?" Forststyrelsen ger följande svar:

Sipoonkorven alueelle suunnitellut ekologiset käytävät ovat rakentamattomina säilytettäviä, virkistyskäyttöön sopivia maa-alueita, jotka yhdistävät erillään olevia luontokehteita. Ekologiset käytävät ovat jo Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa sekä Vantaan yleiskaavassa eli ne eivät olleet selvityksessä uusi esitys. Ekologisten käytävien toteutus ei riipu siitä, tuleeko alueelle kansallispuisto vai ei.

Det här hade kanske varit någonting för Helsingfors beslutsfattare att beakta innan man beslöt sig för att betala ett kvadratmeterpris på 22,6 euro för skog som enligt Forststyrelsen utgör en ekologisk korridor oberoende av om nationalparken förverkligas eller inte.

Att Helsingfors ville betala ett så högt pris för det aktuella området Silasskog torde delvis förklaras av att det finns planer på en metrostation på området. Om det finns någon juridisk bindande landskapsplan eller motsvarande för inkorporeringsområdet är det visserligen ingen som vet före saken prövats i rätten. Den eventuella metrolinjen förutsätter emellertid även ett stationsområde i Gubbacka i Västersundom. Detta område är entydigt definierat som en del av en ekologisk korridor i så väl landskapsplanen för Nyland som i generalplanen för Vanda.

Bilden nedan publicerades i Helsingin Sanomat den 20 februari.

Tomt utlåtande. Den 10 april 2010

I dagens nummer av Borgåbladet ingår en text ned rubriken "Nationalpark löser inte alla problem". Här berättas det att kommunstyrelsen i Sibbo på sitt möte i tisdag skall ta ställning till ett förslag till utlåtande till miljöministeriet om Forststyrelsens alternativ för att skydda Sibbo storskog. Förslaget till utlåtande finns nu även som bilaga till föredragningslista. I föredragningslistan noteras det bl.a. följande:

Ympäristöministeriö pyytää Sipoon kunnalta lausuntoa Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä (Dnro YM 2/500/2010). Lausunnossa pyydetään ottamaan erityisesti kantaa Sipoonkorven suojelualueen suojelutapaan, eli kansallispuisto vai muu valtion luonnonsuojelualue. Lisäksi pyydetään kannanottoa suojelualueen laajuuteen. Tulisiko alueen rajautua vain moottoritien E 18 pohjoispuoliselle, perinteiselle Sipoonkorven alueelle vai tulisiko alueen käsittää myös moottoritien eteläpuoliset meren rannikon Natura 2000 -alueet?

Enligt det föreslagna utlåtande tar Sibbo lika väl inte alls ställning till utsträckningen av en eventuell nationalpark. I utlåtandet görs inte just några ställningstaganden överhuvudtaget. Här säges det bara att "Mahdollisen kansallispuiston rajaus tulee miettiä yhteistyössä alueen kuntien sekä yhteisö- ja yksityisten maanomistajien kanssa, jotta näkemys alueen hyödyttämisen tavoista ja laajuudesta on yleinen." Hur är det möjligt att uppnå en "allmän" uppfattning om nationalparkens utbredning, om Sibbo inte vågar komma med en egen åsikt i frågan?





Enligt tidigare uppgifter i Sipoon Sanomat har miljöministeriet bett om ett utlåtande före den 15 april, men åtminstone kommer inte Helsingfors att ge ett utlåtande inom utsatt tid. Ett förslag till utlåtande finns inte heller med på föredragningslistan för Vanda stadsstyrelses möte nästa vecka. Däremot omnämns utlåtandet i föredragningslistan för Helsingfors stadsstyrelses möte i måndag, fast i samband med ett helt separat ärende med rubriken "Vt Jarmo Niemisen toivomusponsi: Sipoonkorven suojelu, keskuspuiston eheyden säilyttäminen ja selvitys ekologisista käytävistä kaupungin maa- ja vesialueilla" . I föredragningslistan kan man bl.a. läsa följande:

Esittelijä toteaa, että ympäristöministeriö on hallitusohjelman mukaisesti selvityttänyt Metsähallituksella Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksiä. Ympäristöministeriö on lähettänyt selvityksen lausunnoille ja tekee lausuntojen perusteella päätöksensä sen suhteen, miten Sipoonkorven luonto- ja virkistysarvot on tarkoituksenmukaisinta turvata. Ympäristöministeriö on ilmoittanut pitävänsä kansallispuiston perustamista varteenotettavana vaihtoehtona. Helsingin lausunto valmistellaan asianomaisten lautakuntien lausuntojen saavuttua pitäen lähtökohtana strategiaohjelman tavoitetta edistää kansallispuiston perustamista Sipoonkorpeen. Kaupunginhallitus antaa lausunnon asiasta toukokuun 2010 kuluessa.

Utlåtandena från de berörda nämnderna har inte anlänt till stadsstyrelsen, eftersom de beredande tjänstemännen har sett till att ärendet inte ännu har funnits på föredragningslistorna för de berörda nämnderna. Något av ett ställningstagande finns ändå med som bilaga i dokumentet "Vt Jarmo Niemisen toivomusponsi... Päätöshistoria". Här hänvisas det till ett utlåtande av stadsplaneringsnämnden från den 15 oktober 2010:

Sipoonkorpi-käsite on aluerajaukseltaan määrittelemätön. ...

Kuntien yhteinen osayleiskaava laaditaan Sipoon kunnasta Helsinkiin vuoden 2009 alussa liitetylle alueelle sekä yhteistyössä Vantaan ja mahdollisesti Sipoon kanssa liitosalueeseen liittyville lähialueille. Yhteisen yleiskaavan tulisi valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä ja siinä ratkaistaan Sipoonkorven maankäytön pääpiirteet yleiskaava-alueella. ...

Varsinaisen Sipoonkorven virkistysalueen ja liitosalueen kehittämisvyöhykkeen rajaus tarkentuu yleiskaavallisen suunnittelun myötä. ...

kysymys siitä, mitkä alueet mahdollisesti liitetään luonnonsuojelualueeseen samoin kuin Sipoonkorven eteläinen rajaus tulee ratkaista vasta alueen maankäytön kokonaissuunnittelun yhteydessä kuntien yhteisessä yleiskaavassa.

I torsdagens nummer av Borgåbladet ingick annonsen ovan om förevisning av filmen om Sibbo storskog. Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry och Itä-Hakkilan Nuoret Kotkat har igår publicerat ett nyhetsbrev med temat "Sipoonkorpi kaikkien saavutettaville".