Kalimas insändare innehåller hot, felaktig information och direkta lögner. Till hot har Kalima tagit förut. Speciellt fick han uppmärksamhet då han vid Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 29 november benämnde Sibbo "korvkiosk" (nakkikioski). Senast Klima hotade med att införliva hela Sibbo med Helsingfors var i Dipoli den 19 juni. (Se "Kalima tar igen till hot. Den 20 juni 2007".)
Kalima inleder sin insändarartikel med att konstatera att "Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset veronmaksajat omistavat Sipoossa 1708 hehtaaria maata ja 1973 hehtaaria vesialueita, yhteensä peräti 3681 hehtaaria." Här torde vi ha informationen som Vapaavuori kom ihåg då han på sin blogg den 12 juni skrev att "Helsinki muuten omistaa muistaakseni maita Sipoossa noin 3700 hehtaaria." Kalima fortsätter med att hävda att "Sipoon kunnan päättäjät ovat ennen muuta kielipoliittisista syistä estäneet Helsingin omistamien maiden käytön asuntorakentamisen ja elinkeinotoiminnan tarpeisiin." Lika väl hävdar han att "jo ennen rajansiirtohanketta Sipoo ryhtyi muodollisella hinnalla pakkolunastamaan Helsingin Sipoossa omistamia maita."
Liksom vid sitt anförande vid stadsfullmäktigemötet den 28 februari hävdar Kalima i insändaren att Myllyniemis förslag är ett stympat verk (torso). Denna gång säger han att "Rajansiirtopäätös on helsinkiläisille veronmaksajille paitsi epäoikeudenmukainen myös alueellisesti torso." Påståendet förtjänar uppmärksamhet. I sitt anförande i februari uttryckte Kalima missnöje över att Granö inte ingick i utredningsmannens förslag genom att säga att "meillä on siellä noin 130 ha Granössä, jota emme pääse käyttämään sen takia, että Granö ei tule tässä mukaan." Det finns mycket som tyder på att den föregående kommunministern åt Helsingfors hade lovat ett område som inkluderade Granö. Hur Kalima vill använda Granö har han inte sagt ut direkt, men i Helsingfors stadsstyrelses utlåtande över utkastet til generalplan för Sibbo heter det att "Granön alue, joka nyt ei sisälly kunnan yleiskaavaluonnoksen aluerajaukseen olisi voitu merkitä taajamatoimintojen käyttöön." Det är i sig anmärkningsvärt att Granö omnämns, då utkastet till generalplan inte inkluderar skärgården. Formuleringen ovan härstammar från stadsplaneringskontorets utlåtande från den 27 mars. I fastighetskontorets utlåtande från den 22 mars heter det igen om Granö att "Saaren kehittämisessä on monia muitakin mahdollisuuksia kuin maakuntakaavassa määritelty pelkkä virkistyskäyttö." Lika väl skriver Kalima, som är viceordförande i fastighetsnämnden, i sin insändare följande:
Sipoon saarista Helsingin kaupunki omistaa Itä-Helsingin edustalla sijaitsevan Eestiluodon (43 hehtaaria), kaupunkilaisten hyvin tunteman Kaunissaaren (43 ha), pääosan Granöstä (136 ha) ja Husön (72 ha). Hallituksen päätöksen mukaan ne jäivät nyt Sipoon puolelle.
Näiden saarten käyttämisestä Helsinki ei niiden omistajana voi jatkossakaan vapaasti päättää, vaikka niiden virkistyskäyttötarpeet ovat merkittävät.
Näiden saarten käyttämisestä Helsinki ei niiden omistajana voi jatkossakaan vapaasti päättää, vaikka niiden virkistyskäyttötarpeet ovat merkittävät.
Alueellisesti torso valtioneuvoston rajansiirtopäätös on ennen kaikkea näiden saarten osalta. Merellisiä virkistystarpeita ei tällä ratkaisulla kyetty turvaamaan. Helsingin kaupunginvaltuusto teki 21.6. 2006 oman ehdotuksen noin 5000 hehtaarin siirtämisestä Helsinkiin. Alue olisi käsittänyt myös nuo saaret ja merkittäviä alueita muun muassa Östersundomissa.
Ministerien jääväysteatteria hämmästellen on saatu seurata niitä kannanottoja, joissa Sipoon kunnan johto kertoo jatkavansa taistelua rajansiirtoa vastaan.
On poliittista lukutaidottomuutta pyrkiä jatkamaan omaksutulla linjalla, jossa Helsingin kanssa ei edelleenkään neuvotella. Tällöin ainoaksi ratkaisuksi jää uuden kuntakokonaisuuden luominen, kun Helsinki, Sipoo ja Vantaa yhdistetään.
Alueellisesti tämä turvaisi Suomen ainoan metropolin kehittymisen seuraavien neljän vuosikymmenen ajan. Vantaan ja Helsingin osalta ratkaisun perustana olisi vapaaehtoinen kuntaliitos.
Alueellisesti tämä turvaisi Suomen ainoan metropolin kehittymisen seuraavien neljän vuosikymmenen ajan. Vantaan ja Helsingin osalta ratkaisun perustana olisi vapaaehtoinen kuntaliitos.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar