I mitt blogginlägg "Kommunministern tvår sina händer. Den 4 oktober 2008" förundrade jag mig över Antero Alkus (c) uttalande vid Centerns valmöte i Östersundom. Vid samma tillställning gjorde även ministrarna Mari Kiviniemi och Paula Lehtomäki uttalanden som väckt protester och förundran. Enligt Borgåbladet sade Alku att Helsingfors måste besluta vilka fågelskyddsområden i Östersundom som skall bevaras. Jag förundrar mig över Alkus uttalande, då Östersundom fågelvatten är Natura 2000-områden och där till huvudsakligen vassbottnar. Alku, som kommunalvalskandidat och är Laura Kolbes ersättare i stadsplaneringsnämnden, verkar liksom de flersta Helsingforspolitiker fortfarande ha en skäv bild av sydvästra Sibbo, men DI Antero Alku har även ett specialområde som han behärskar: spårvägar. Han är bl.a. författare til böckerna "Raitiovaunu tulee taas" (2002) och "Mennäänkö metrolla?" från ifjol. (Se bilden ovan.)
Privat har Alku kritiserat planerna på en metroförbindelse till Sibbo, liksom han även kritiserat västmetron. Istället förespråkar Alku snabbspårvägsförbindelser. I juni 2007publicerade föreningen För Sibbo faktiskt en artikel av Alku, där Alku bedömer förutsättningarna för en metroförbindelse till Östersundom. Rubriken är "Kauko-itä-metro". Jag återger här valda bitar:
>>Perusasia tässä kysymyksessä on, että puhe metrosta sellaisena kuin sitä tällä hetkellä halutaan rakentaa ... ja pientaloista eivät sovi alkuunkaan yhteen. ...
Käytännössä HKL:n metroa tehdään sellaisella kustannustasolla, että aseman ympärillä pitäisi asua noin 15.000 ihmistä. Jos asukkaat ovat kävelymatkan päässä asemasta - etteivät hyppää autoihinsa - niin aseman ympärillä on
tiiviisti suunnilleen 10-kerroksisia kerrostaloja. ...
Siis jos tulee metro, ei tule omakotitaloja. Ei tule myöskään tiivismatalaa, koska tiivismatalan asukasmäärää varten ei tarvita metroa. ...
On toki mahdollista rakentaa Sipooseen miellyttävää asumista raiteen varteen. Olen sellaista kaavoittanutkin korkeakoululla harjoituksen vuoksi, mm. Espoon Histaan. Mutta silloin rata ei ole HKL:n metrorataa vaan
esimerkiksi sellaista kuin Porvoon rata. ...
Ajallisesti muuten Nikkilä on yhtä kaukana Helsingistä paikallisjunalla kuin Etelä-Sipoo metrolla.
Helsingissä ei minusta lähdetä mistään oletuksista eteläsipoolaisten työssäkäyntipaikoista Helsingin keskustassa tai muualla seudulla. Metrorakentamisen idea on vain johtaa kaikki joukkoliikenne Helsingin keskustaan. Ne, joilla ei ole asiaa sinne, ajavat autoillaan kehäteillä.
Nykyinen alueministeri Vapaavuori sanoi televisiokeskustelussa syksyllä, että selvitysmiehen esittämä pienempikin osa Sipoosta kelpaa Helsingille, koska se riittää metron jatkamiseen. Siis kysymys onkin vain metron jatkamisesta? Keväällä 2006 näytti siltä, ettei metroa saada Espooseen, kun Espoo siirsi päätöstään syksyyn. Syksyllä 2006 Espoon valtuusto päätti kuitenkin hyväksyä metron, mutta Helsinki oli jo ehtinyt julkistaa halunsa saada osa Sipoosta ja jatkaa metroa idässä. Eikä siitä voi enää perääntyä.<<
I den ovanciterade texten talar Alku inte för en snabbspårvägsförbindelse till Östersundom, men han torde göra det i stadsplaneringsnämnden, då nämnden nästa månad börjar behandla planeringen av annekteringsområdet. Liksom jag tidigare noterat på denna blogg utreder Helsingfors redan nu en snabbspårvägsförbindelse som ett alternativ till Sibbometron. Det är kanske ett tecken på att man i Helsingfors har tagit sitt förnuft till fånga. Samtidigt medger man emellertid att man är beredd att avstå från metron, som varit det centrala politiska och juridiska argumentet för en inkorporering.
Centerns berömda valmöte i Östersundom den 2 oktober är en outsinlig källa till förundran och diskussion. I dagens nummer av Sipoon Sanomat inår en insändar artikel av Östersundombon Leena Liipola. Jag återger här inledningen på insändaren som har rubriken "Linnut vai ihmiset?":
>>Keskustan vaalitilaisuudesta viime viikon Sippariin päätyneet ministerien lausahdukset ovat asiantuntemattomuudessaan hulvattoman korneja. Ei uskoisi, että kyseessä ovat ympäristö- ja kuntaministerit, sen verran laittamattomia puheet ovat. Kaupunginsuunnittelulautakunnassa istuva Antero Alku puolestaan kysyy, kummat ovat tärkeämpiä, linnut vai ihmiset, ja arvelee, että turhista lintuvesistä hankkiudutaan kaavoituksen myötä eroon.Onneksi ei ole Helsingin vallassa ryhtyä vähentelemään Östersundomin suojeltuja lintuvesiä. Rakentamisen kannalta siitä ei edes olisi hyötyä. Rannat jäävät reippaasti kaupungin oman rakennussäännön määrittelemän tulvarajan alapuolelle.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar