Trädgårdsstad som alternativ. Den 28 juni 2008



Bostadsminister Jan Vapaavuori publicerade i början av veckan ett blogginlägg med rubriken "Pari sanaa puutarhakaupungeista". Vapaavuori noterar här att det den senaste tiden diskuterats om så kallade trädgårdsstäder och att trädgårdsstäder setts som ett alternativ till urbant boende. Vapaavuori refererar till Sauli Rouhinens artikel "Meillä ei ole varaa rakentaa ja ylläpitää tupla-Suomea", som Helsingin Sanomat publicerade den 20 juni, men i bakgrunden hittar vi Matti Vanhanens politiska översikt från den 14 juni, där Vanhanen säger att "Olen vanhan puutarhakaupunki-ideologian kannattaja" och där efter tar avstånd från "metropolmodellen". (Se "Det nya betongpartiet. Den 16 juni 2008".) Helsingin Sanomat skrev om partiordförande Vanhanens tal i artikeln "Vapaavuori puolustaa tiivistä rakentamista" ("'Betonipuolueen' Vapaavuori puolustaa tiivistä rakentamista") den 16 juni. Här uppmärksammar Helsingin Sanomat motsättningarna mellan Samlingspartiets och Centerns syn på samhällsplaneringen. Tidningen lyfter här även fram sydvästra Sibbo. Jag citerar:

Länsi-Sipoossa Vapaavuori toteuttaisi puutarhakaupunkimallia eli matalaa saisi rakentaa mutta tiiviimmin kuin nykyisin ja selkeämmin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

"Suomesta tiiviin puutarhakaupungin mallia ei löydy. Kun on rakennettu kehyskuntiin, on toteutettu suunnitelmatonta hajarakentamista Lounais-Sipoossa päästäisiin melkein yhä tehokkaaseen kuin kerrostaloasumisessa", Vapaavuori arvioi.

I sitt blogginlägg lyfter Vapaavuori redan i det första stycket fram trädgårdsstaden som ett alternativ till Nurmijärvifenomenet:

Puutarhakaupungit on nähty kaupunkiasumisen vaihtoehtona. Tästä voi olla sekä samaa että eri mieltä. Samaa mieltä siksi, että vaihtoehtoja tarvitaan ja ennen kaikkea siksi, että iso osa suomalaisista haluaa asua pientaloissa. Ja siksikin, että puutarhakaupunki on monin tavoin hyvä konsepti. Eri mieltä siksi, että kaupunkiasuminen ja kaupunkimainen pientaloasuminen tulee nähdä toisiaan tukevina, ei toistensa kanssa vaihtoehtoisina malleina. Ja ennen kaikkea siksi, ettei puutarhakaupunkien - joita lämpimästi kannatan - suinkaan pitäisi korvata perinteistä kaupunkiasumista, vaan varsinkin monissa kehyskunnissa vallalla olevaa suunnittelematonta hajarakentamista. Tämä on hyvä pitää mielessä asiasta puhuttaessa.

Liksom i Helsingfors motiveringar till inkorporeringen av sydvästra Sibbo ser Vapaavuori i sitt blogginlägg den utspridda bebyggelsen i kranskommunerna som problemet. I Helsingfors utlåtande till länssstyrelsen och i Ratasvuoris utredning är den utspridda bebyggelsen i norr och väster uttryckligen problemet och en koncentrerad bebyggelse i öster ett förslaget till lösning på problemet, men utredningsman Pekka Myllyniemi har inte förstått detta då han plagierat Helsingfors text. (Se "Motsägelser och missförstånd. Den 4 oktober 2007".) För Centern har inkorporeringen av sydvästra Sibbo däremot setts som ett alternativ till bebyggelse inom Helsingfors nuvarande gränser. Av Vapaavuoris modellexempel på trädgårdsstad framgår även att den nuvarande bostadsministern har en helt annan syn på planeringen än hans föregångare Hannes Manninen och Matti Vanhanen har:

Suomessa puutarhakaupungin piirteitä on mm. Espoon Tapiolassa. Tämä on siis se malli, jota pitäisi seurata. Se on kuitenkin jotakin täysin muuta kuin se, mihin kehysalueilla useimmiten törmäämme.

Puutarhakaupungin ominaispiirteisiin kuuluu se, että se on yhdyskuntarakanteeltaan varsin tiivis, kaupunkimainen jo määritelmänomaisesti ja hyvien liikenneyhteyksien varressa.

När man från Centerhåll förespråkat en trädgårdsstad i sydvästra Sibbo har man med trädgårdsstad närmast syftat på villastad. När Vapaavuori förespråkar en trädgårdsstad i sydvästra Sibbo syftar han däremot närmast på det besläktade konceptet new town, som föreslogs redan i samband med Raimo Ilaskivis utredning 1989. En förutsättning för en trädgårdsstad i allmänhet och en new town i synnerhet är ett relativt orört område som kan planeras på en gång. Däremot behöver en trädgårdsstad inte betyda småhusbebyggelse, vilket Vapaavuoris modellexempel Hagalund illustrerar. (Se bilden ovan.)

I det sista stycket i blogginlägget lyfter Vapaavuori åter fram sydvästra Sibbo, som hans inlägg i debatten om trädgårdsstäder kanske huvudsakligen handlar om:

Olen kaikkien niiden kanssa samaa mieltä, jotka puhuvat puutarhakaupunkien puolesta myös Suomessa. Mutta olen eri mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka kuvittelevat tai uskottelevat, että esim. Helsingin seudun kehyskunnat vastaisivat tätä ajattelua ainakaan nykyisellään.

Itse uskon, toivon ja oletan, että tulemme saamaan Sipoosta Helsinkiin liitettävälle alueelle ensimmäisen varsinaisen suomalaisen puutarhakaupungin. Parhaimmillaan siitä voi tulla maan suosituin ja vetovoimaisín asuinalue. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvää. Helsingin pitää myös tahtoa tätä. Ja Helsingin kaavoittajan tulee tämä myös toteuttaa.


Bilden ovan publiceras under GNU Free Documentation License.

Google+ Followers