Omvänd regionalpolitik. Den 4 juni 2008

Mediedrevet har gått hårt åt Centern de senaste veckorna, men Centern får även sympatier. Klappjakten på Centerns ledning torde på sina håll öka föraktet för Helingfors. Föreningen Kehittyvien maakuntien Suomi (KMS) delar ju på många sett Centerns och "landskapens" målsättningar, fastän motiven snarare är ekonomiska än politiska. I gårdagens blogginlägg "Vägtrummepolitik. Den 3 juni 2008" citerade jag ur en färsk kolumn i Maaseudun tulevaisuus. Indirekt försvarade tidningens chefredaktör Lauri Kontro här så väl KMS som Ideapark-projektet. Ändå tror jag inte att Matti Vanhanen kan räkna med stöd från Maaseudun tulevaisuus eller Centerns traditionella väljarkår. Regeringen Vanhanen II har ju inte precis profilerat sig som en landskaps- eller lansbygdsvänlig regering. För Vanhanens egen del har Sibbobeslutet här bidragit till en stark misstro.

Dagen före HFD:s avgörande i fallet Sibbo publicerade Maaseudun tulevaisuus en kolumn med rubriken "Aluepolitiikka kompastelee". Tidningens redaktör Jouko Rönkkö skriver här med bitter ironi om den nya regionalpolitiken. Jag återger valda bitar:

Hätäisimmät epäilevät, ettei Suomessa enää olisi aluepolitiikkaa ollenkaan. Väärässä ovat. Kyllä aluepolitiikka voi hyvin.

Taloutta ohjataan tarvittaessa kovallakin kädellä, jotta asunnot, työpaikat ja hyvinvointi saadaan juoksemaan sinne, mihin niiden halutaan menevän. Joskus ohjaus on niin rajua, että se ei mahdu terveen elinkeinotoiminnan puitteisiin, mutta väliäkö sillä, kun päämäärä on selkeä.
...

Lapin murheet ovat tunnetusti pieniä, jos niitä vertaa Helsingin ongelmiin. Poloisen pääkaupunkimme murhe on, että se on liian pieni. Moskova on paljon suurempi, samoin Lontoo ja Pariisi, Pekingistä puhumattakaan.

Mutta ei ponteva Helsinki siitä lannistu. Pääkaupunkiin yritetään kerätä kaikki se vähä, mikä köyhästä maasta voidaan irti puristaa.
...

Tehokaskaan aluepolitiikka ei tule koskaan valmiiksi. Ihmiset mokomat esimerkiksi eivät aina halua muuttaa Helsinkiin. Jotkut yrittävät jopa paeta sieltä, vaikka heidät on kerran saatu sisään houkuteltua.

Uusia keinoja kuitenkin kehitetään koko ajan. Suuri osa niistä, jotka luulivat voivansa paeta Helsinkiä Sipooseen, saadaan kiinni jo aivan lähivuosina. Rajaa siirretään kymmenkunta kilometriä, ja Sipoon parhaat veronmaksajat liitetään pääkaupunkiin. Kaunista ja yksinkertaista.

Selvää tietysti on, että Sipoon liittäminen voi olla vain osaratkaisu. Tarvitaan lisää valtion rahaa, jotta entistä useampi voi muuttaa pääkaupunkiseudulle. Noille muuttajille pitää sitten rakentaa koulut, päiväkodit, terveysasemat ynnä muut palvelut. Rakentamiseen ja laitosten pyörittämiseen tarvitaan uutta väkeä, jolle pitää rakentaa uusia asuntoja, ja siihen tarvitaan lisää valtion rahaa.

Kun aluepolitiikka toimii hyvin, työkykyinen väki pääsee vähitellen sinne missä sen pitää olla: lähelle Helsinkiä.

Google+ Followers