METKA. Den 10 juni 2008


Miljöministeriet och Nylands förbund har idag publicerat eller snarare presenterat METKA-rapporten "Hållbar struktur inom metropolområdet". METKA torde stå för "metropolialueella kestävä aluerakenne", men lite misstänksam blir man då projektet presenteras av Tapani Mäkinen och Jan Vapaavuori. METKA-modellen motiveras nu speciellt med klimathotet, men förslaget till en "hållbar regionstruktur" hade sett likadan ut utan klimathotet. Visst är METKA-modellen miljövänligare än vissa andra modeller, men Helsingfors har även andra än ekologiska motiv bakom modellen.

METKA-projektets definition av Helsingfors metropolområde skiljer sig från OECD:s definition så till vida att även Kymmenedalen här inkluderas i "metropolområdet". METKA-modellen innebär en "centraliserad struktur", men samtidigt som man utvecklar bestående centralorter står METKA-modellen för "nätverk både mellan de största stadscentra och hierarkiskt mot lokala centra". Enligt vad jag läser ut ur kartan ovan tar man här inte hänsyn till behovet av ekologiska korridorer. I pressmeddelandet "Radanvarren virheistä opittava Helsingin itäkasvussa" från den 29 april 2004 är Naturskyddsförbundet på en helt annan linje när det gäller "korridorerna" längs spårvägar och motorvägar. (Se "Östbanan kolliderar med östmetron. Den 18 maj 2008".) För övrigt tycks man på kartan över METKA-modellan i Östersundom ha lyckats tränga in så väl en metrolinje som en ordinär järnväg, fastän Östersundom i detta sammanhang är ett högst obetydligt område. Även i övrigt har naturskyddsförbundet en helt annan uppfattning om en hållbar utveckling i "metropolområdet" än vad arbetsgruppen bakom METKA har kommit fram till. Jag citerar ur naturskyddsförbundets utlåtandet "Sisäasianministeriölle Helsingin seudun kehittämisestä" från den 31 mars 2005:

keskittämispolitiikka oli tyypillistä "modernin" teollisuusyhteiskunnan vaiheelle.

Jo nyt Suomessa tosiasiallisesti vallitseva "postmoderni" jälkiteollinen tieto- ja palveluyhteiskunta voi kuitenkin toimia aikaisempaa hajautetummin entistä tasapainoisempien aluekeskusten verkostojen kautta.

Yhteiskunnan perusrakenteen muutos antaa uusia mahdollisuuksia valtakunnallisesti tasapainoisen aluepolitiikan paluulle ja alueellistamiselle.

Tämä on erityisen tärkeää, koska kaiken keskittyminen pääkaupunkiseudulle aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ruuhkautuvan pääkaupunkiseudun lisäksi ympäryskunnissa ja tyhjenevässä muussa Suomessa.
...

- Sipoolla ja Itä-Uudellamaalla on omat pääkaupunkiseudusta poikkeavat erityispiirteensä. Niistä ei saa tehdä Helsingin kolonioita. Niiden on sallittava kehittyä omaan suuntaansa, esimerkiksi Porvoon ja Kuuma-kuntien suuntaan.
- Etelä-Suomessa Helsingin dominoiman "metropolin" sijasta on kehitettävä laaja vahva talousalue aluekeskusten verkostona Porista Lappeenrantaan. Tässä suhteessa Etelä-Suomen liittoumasta voidaan oppia paljon.
- Valtakunnallisen aluekeskusverkoston kehittymistä on vauhditettava alueellistamalla valtion toimintoja Helsingin ulkopuolelle. Tässä suhteessa lakiesityksen vanha pääkaupunkikeskeinen henki on voimakkaassa ristiriidassa hallituksen yleisen aluepolitiikan kanssa.
...

- Sipoon ja muun Itä-Uudenmaan itsenäisyys ja omaehtoinen kehitys on turvattava.
- Sisäasianministeriön on suunnattava aluepolitiikka "metropolista" tasapainoisempien aluekeskusten verkostoon Uudellamaalla, Etelä-Suomessa ja koko maassa.

Google+ Followers