Alku kritiserar valet av metrolinje. Den 19 juli 2011

http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/osundom.html

Antero Alku, som varit centerpartistisk suppleant i Helsingfors stadsplaneringsnämnd och som är sakkunnig när det gäller spårvagnstrafik, publicerade igår på sin webbplats Kaupunkiliikenne en ny sida med titeln "Östersundom". På sidan kan man ta del av Alkus uppfattning om bakgrunden till inkorporeringen, men speciellt kommer Alku med ny information eller åtminstone med nya perspektiv på valet av metroalternativ. Alku hävdar bl.a. att stadsplaneringskontorets jämförelse mellan alternativen snabbspårväg och metrolinje till Östersundom baserar sig på manipulerade beräkningar. Jag återger här valda delar ur texten:

KSV:n arkkitehtejä kiinnosti haastavampi kaupunkirakenne kuin elementtilähiöt metroasemien ympärillä. Virastossa ideoitiin raitioteitä. Aluksi kaavailtiin paikallisia raitioteitä metron liityntäliikenteenä mutta sitten esitettiin ajatus raitiotiestä, joka lähtisi Itäkeskuksesta Porvoontien suunnassa. Tämä raitiotieajatus syntyi siten, että kaupunkirakenteen kannalta on tarkoituksenmukaista, että kaupunki jatkuu Porvoontien suunnassa, eikä Itäkeskuksen ja Östersundomin väliin jää tyhjää aluetta. Kolmannen metroradan tekeminen Itäkeskuksesta itään ei ollut hyväksyttävä ajatus. Kun metro ei ole mahdollinen, raitiotie on.

Raitiotie nousi vahvemmaksi vaihtoehdoksi metrolle, kun virasto pääsi selvittämään liitosalueen maaperää ja muita rakentamisen edellytyksiä. Kävi selväksi, että rakentamiseen kelpaavaa maata oli alueella hajanaisesti niin, ettei metroa ollut mahdollista rakentaa palvelemaan kuin pientä osaa kelvollisesta alueesta. Raitiotie sen sijaan oli haaroitettavissa ja sille oli mahdollista tehdä jyrkkiäkin kaarteita. ...

Kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi vuosi esiselvityksiä myöhemmin ja yli puoli vuotta kaavoitusperiaatteista päättämisen jälkeen yleiskaavaluonnoksen yhteydessä oman joukkoliikennevertailun, jonka tulokset ovat täysin ristiriidassa esiselvitysten kanssa. ...

Asioiden kääntyminen päälaelleen selittyy maankäyttöratkaisulla manipuloidulla laskentatavalla. ...

Utredningarna som Alku suftar på är "Itämetron esiselvitys", "Östersundomin pikaraitiotien esiselvitys" och "Östersundomin raidevaihtoehtojen vertailu" och de utgör en del av beredningsmaterialet för den gemensamma generalplanen för Östersundom. I beredningsmaterialet ingår ytterligare publikationerna "Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset", "Majvikin metron esiselvitys" och "Östersundomin yleiskaava-alueen joukkoliikenneselvitys" .

Som bilaga till texten ingår på samma sida Alkus utlåtande till Helsingfors stadsplaneringskontor (HKV) från 23.5.2011. Här säger Alku bl.a. följande:

Helsingin kaupunki on teettänyt kaksi vuonna 2010 valmistunutta selvitystä alueen liikenne- ja maankäyttöratkaisuista (Östersundomin pikaraitiotien esiselvitys, Itämetron esiselvitys). Nämä selvitykset osoittivat, että pelkkä raitiotie on alueelle parempi ratkaisu kuin pelkkä metro. Lisäksi selvitykset osoittivat, että maankäytön periaatteet ovat erilaiset riippuen siitä, pyritäänkö joukkoliikenteessä tukeutumaan pelkästään metroon tai pelkästään raitiotiehen. Pelkästään metroon perustuva joukkoliikenneratkaisu on alustavien selvitysten tulosten vastainen. Se on olennaisesti kalliimpi ja sillä on raitiotietä alhaisempi joukkoliikenteen käytön osuus. Yhdistelmäratkaisua ei ole yleiskaavan valmistelun yhteydessä selvitetty.

Ratkaisua valita pelkästään metroon perustuva joukkoliikenne on perusteltu KSV:n tausta-aineistossa ainoastaan strategisilla syillä, kuten tarpeella jatkaa metroa joskus myöhemmin Helsingin rajan itäpuolelle. Esitetty metroratkaisu ei sovellu tähän tarkoitukseen. ...

Poliittisessa ja julkisessa keskustelussa on sanottu, että metroratkaisu on valittu myös siksi, että siten alueella on jotain tarjottavaa Sipoon lisäksi Vantaalle. Vantaan kaupungilla ei kuitenkaan tiettävästi ole mahdollisuuksia eikä intressiä kustantaa pienelle kiilamaiselle nurkalleen kahta metroasemaa (noin 200 milj.€), kun Vantaa panostaa lähivuosikymmenet lentokentän länsipuolelle Marja-Vantaalle. Metroratkaisu ei palvele millään tavoin yhteyksiä muualle Vantaalle, kuten edes Tikkurilan ja Lentokentän seuduille, jotka ovat Östersundomia lähimmät merkittävät alueet Vantaalla.

Metroratkaisun keskeinen ongelma onkin siinä, ettei se tue millään tavoin muualle kuin Helsingin keskustan ja Östersundomin välille suuntautuvia matkustustarpeita. Juuri tästä johtuu, että ratkaisussa henkilöauton käytön osuus on suuri.