Segregering. Den 15 juli 2011

Yle har idag publicerat en notis med rubriken "Fortfarande oklart vart Malms flygfält flyttar". Finska Yle publicerade igår en nyhet med rubriken "Malmin lentokenttäratkaisun viivästyminen piinaa Koillis-Helsinkiä". Med Koillis-Helsinki syftas här inte på Östersundom, som de facto är nordöstra Helsingfors, utom på stordistriktet Nordsöstra Helsingfors, dit bl.a. Malm och Jakobacka hör. I nyhetstexten kan man läsa bl.a. följande:

Toiminta Malmin lentokentällä loppuu nykyisten sopimusten mukaan viimeistään vuonna 2034. Helsinkiä uhkaa kuitenkin akuutti tonttimaan tarve jo runsas vuosikymmen aiemmin.
Noin vuoteen 2020 asti vuosittainen 5000 asunnon rakentamisvelvollisuus pystytään täyttämään satamilta vapautuvilla alueilla ja täydennysrakentamisella.
Sen jälkeen Helsinkiin on kuitenkin syntymässä Penttilän mukaan tuotantokapeikko. ...

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on omassa lausunnossaan todennut, että jatkuva epävarmuus kentän kohtalosta vaikuttaa kielteisesti koko koillisen Helsingin kehittämiseen.

Östersundom omnämns inte alls i artikeln. Tydligen duger Östersundom inte som ersättning för att Matti Vanhanen bröt avtalet mellan staten och Helsingfors om att frigöra Malm för bostadsbebyggelse.



En officiell motivering till inkorporeringen av sydvästra Sibbo var den påstådda obalansen i samhälsstrukturen. Jag har i ett flertal blogginlägg påvisat att den påstådda obalansen är en optisk synvilla. Däremot existerar det en socioekonomisk obalans i huvudstadsregionen, vilket jag påtalat i bl.a. inläggen "Lehtipuu. Den 23 mars 2007", "Obalans. Den 12 december 2007" och "Tasapainoisen kehityksen takalukkoja. Den 7 november 2010". När det begav sig för fem år sedan framhölls betydelsen av "metropolen" Helsingfors för hela landet, men när man från Helsingfors sida nu driver på större kommunsammanslagningar i huvudstadsregionen är tongångarna betydligt ödmjukare.

Vanligen är det vänster som brukar varna för segregering, men i Helsingfors hävdar nu den samlingapartistiska stadsdirektören att en sammanslagning behövs för att motverka segregering. Det är dock inte Jakobacka i sig eller de socioekonomiska skillnaderna mellan stadsdelarna i Helsingfors som bekymrar överborgmästare Jussi Pajunen, utan skillnaden mellan de olika städerna i huvudstadsregionen. I artikeln "Pajunen: Helsinki, Espoo ja Vantaa yhdistettävä", som Helsingin Sanomat publicerade den 1 oktober 2010 kan man läsa att "'Kuntaliitos on myös ylivoimaisesti paras keino estää segregaatiota', Pajunen sanoi perjantaina Helsingin kaupungintalolla" och att "Kaupungin ensi vuoden taloutta esitellyttä Pajusta huolettaa, että jotkut kunnat keräävät hyvätuloisia asukkaita, jotka maksavat paljon veroja, mutta jotka eivät toisaalta käytä paljon hyvinvointipalveluja."

Den 1 januari publicerade Helsingin Sanomat en artikel med rubriken "Kokoomuksen Räty: Hallitusohjelmaan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen". I artikeln kan man bl.a. läsa att "'Vapaaehtoinen yhteistyö kuntien välillä ei ole johtanut riittävään tehostumiseen maankäytössä, asumisessa ja erityisesti segregaation [elintasokuilun syvenemisessä eri asuinalueiden välillä] hallitsemisessa pääkaupunkiseudulla', Räty perustelee."

Inkorporeringen av sydöstra Sibbo har i själva verket varit tänkt som en dellösning på det ovannämnda problemet med "segregering". Helsingfors behöver nya småhusområden för att med grannkommunerna kunna konkurrera om goda skattebetalare. I De grönas gruppanförande "Segregaatiokehitys on katkaistava" vid Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 15 juni juni framhöll Kimmo Helistö faktiskt Östersundoms och metroplanernas roll i sammanhanget, fast ur ett nytt perspektiv. Jag återger valda bitar ur anförandet:


Segregaatiokehitys kiertyy ongelmavyyhdestä, johon ovat sekaantuneet ainakin pääkaupunkiseudun kaupunkien keskinäinen kilpailu, asumisen kalleus, alueittain yksipuolinen kaupunki- ja asukasrakenne sekä kankea palveluverkko. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten pitäisi yhdistyä mm. segregaatiokierteen katkaisemiseksi.
Emme saisi ainakaan itse, omilla päätöksillämme ja luutuneilla toimintatavoillamme aiheuttaa ylimääräisiä kustannuspaineita kaupungin talouteen. Päinvastoin – meidän pitää osata rakentaa taloudellisesti haastavissa olosuhteissa niin palveluiltaan kuin infrastruktuuriltaan ekologisempaa, vetovoimaisempaa ja viihtyisämpää kaupunkia kuin koskaan.

Eräs mahdollinen esimerkki pahimmillaan segregaatioon ja velkaantumiseen johtavasta virhearviosta saattaa olla rakennettuna Östersundomin yleiskaavan liikenneratkaisuun, joka turhan yksioikoisesti tulkitaan metroksi. Kieltämättä metrolla on etunsa, mutta olisi viisasta tutkia myös vakavasti pikaraitioverkoston rakentamisen vaikutukset yhteiskuntatalouteen, kaupunkirakenteeseen ja liikenteen määriin. Samalla rahalla voimme saada enemmän ja parempaa. ...

Lähivuosina on ainutlaatuinen mahdollisuus tiivistää kaupunkirakennetta ja laajentua tavallaan kaupungin rajojen sisäpuolella Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Voimme kestävästi vastata väestönkasvun, asuntopulan ja liikenteen ongelmiin hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella. Kruunuvuoren ranta, Keski-Pasila ja Östersundom odottavat myös vuoroaan.



Google+ Followers