Även förslagsdelen innehåller plagiat. Den 8 december 2006
I dagens Borgåblad ingår en artikel med rubriken "Myllyniemi kopierade Helsingfors Sibboutlåtande?" Även Helsingin Sanomat uppmärksammar den aktuella nyheten. "Oliko sisäministeriön asettama selvitysmies Pekka Myllyniemi puolueeton vai Helsinkiin päin kallellaan esittäessään Sipoon osien liittämistä Helsinkiin?", frågar Matti Huhta. Helsingin Sanomat har frågat Pekka Myllyniemi själv om förklaringen till likheterna mellan Myllyniemis rapport och Helsingfors utlåtande. Myllyniemis, som till Yle svarat att han skrivit texten själv, ger följande svar till Helsingin Sanomat:
Selvitystä aloittaessani kysyin Helsingin kaupunginjohtajalta Jussi Pajuselta ja hallintojohtajalta Eila Ratasvuorelta,
että kai teillä on jotain perusteluja kaupunginvaltuuston päätökseen,
kun niitä kesäkuussa asiasta päätettäessä ei paljonkaan ollut. Sain
yksityiskohtaiset perustelut käyttööni jo siis paljon ennen kuin ne
marraskuussa esiteltiin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle.
Myllyniemi beklagar att han inte angav den ursprungliga källan. Han tillägger dock att "Tärkeintä on kuitenkin se, että ehdotusosassa teksti on omaa ja se myös poikkeaa oleellisesti Helsingin esityksestä". Detta är dock en sanning med modifikation. Förslagsdelen utgörs av kapitel 5, "Kuntajakoselvittäjän ehdotus perusteluineen". I det nästsista avsnittet, "5.4 Kuntajakoselvittäjän ehdotus" ingår följande stycke (sida 52):
Sipoosta liitettäväksi esitetty alue on
kytkettävä tehokkaalla joukkoliikennejärjestelmällä Helsingin itäosiin.
Tämä edellyttää suhteellisen tehokasta maankäyttöä. Vaikka
joukkoliikenne järjestetään todennäköisesti metron avulla, tämä ei
edellytä rakennustavalta kerrostalomaista kaupunkia. Sipoosta
liitettäväksi esitetty alue antaa historiansa ja luontonsa puolesta
luontevat edellytykset sellaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi, jossa
pääosa rakentamisesta toteutetaan kaupunkimaisina pientaloina.
Rakenteen on kuitenkin samalla oltava riittävän tehokas jotta
kaupunkiliikenne saadaan taloudelliseksi. Uusia innovatiivisia
talotyypistöjä todennäköisesti on kehitettävä Sipoon ominaispiirteitä
kunnioittaen.
Det ovannämnda stycket är identiskt med ett stycke i Helsingfors utlåtande. Det samma gäller följande stycke:
Helsingin nykyisen rajan läheisyydessä
Lounais-Sipoossa avautuvat uudet asuntotuotannon mahdollisuudet,
erityisesti kaupunkimaisen pientalorakentamisen muodossa, luovat
edellytyksiä tarjonnan kasvattamiseen ja sitä kautta hintatason ja
asumiskustannusten alentamiseen.
Detta har jag redogjort för redan i inlägget Scoop? Den 3 december 2006. Följande stycke som nästan är identiskt med ett stycke i Helsingfors utlåtande ingår förutom i stycket "3.1 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ongelmat" (sida 24) även i förslagsdelen (avsnitt 5.4, sida 48):
Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen
tasapainoisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä avata itään uusi
kasvusuunta. Kaupunkirakenteen jatkaminen itään loisi uutta
kehittämispotentiaalia myös Vuosaaren satamaa hyödyntävälle
elinkeinotoiminnalle sekä Helsingin nykyisin asuntovaltaisille itäisille
kaupunginosille. Koko seudun kannalta tulisi entistä paremmin hyödyntää
koko kaupallismin-teollinen kehityskäytävä Vuosaaren satamasta Vantaan
Aviapolikseen. Näin koko seudun elinkeinoelämän kehittämisen kannalta
ulkomaankaupan pääsataman ja metron antamia Suomen oloissa
poikkeuksellisia edellytyksiä voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti.
Även följande stycken, som återfinns i nästan identisk form i Helsingfors utlåtande förekommer förutom i avsnitt 3.1 i identisk form i förslagsdelen (avsnitt 5.2, sida 45):
Seudun kehitys on vinoutunut
hallinnollisen jaon vuoksi. Sipoo kuuluu eri maakuntaliittoon kuin
pääkaupunkiseutu. Sipoon omat kaavoitussuunnitelmat eivät ole tähän
mennessä tukeneet metropolialueen luontevaa kehitystä tarjota
kasvumahdollisuudet kaikkiin ilmansuuntiin. Sipoon rakentamisvolyymit
ovat olleet pienet. Sipoon rakenne on hajaantunut ja merkittävältä osin
suuntautunut Porvoon suuntaan. Tämä on osaltaan estänyt fyysistä ja
toiminnallista kehitystä Helsingin ja Sipoon rajalla.
Kasvupaine on levittänyt rakentamista pääkaupunkiseudulla keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun seutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.
Kasvupaine on levittänyt rakentamista pääkaupunkiseudulla keskustasta pohjoiseen ja länteen. Kun seutu ei ole voinut kehittyä itään, seurauksena on ollut entistä hajautuneempi pohjoisen ja lännen suuntaan kasvanut seutu. Näin on vaikea saavuttaa tiivis ja joukkoliikennepainotteinen aluerakenne.
Skillnaden mellan Myllyniemis version och Helsingfors verison är här att Helsingfors ledning eller stadsstyrelse har noterat att Sibbo och Helsingfors inte har någon gemensam gräns. Således talas det i Helsingfors verison istället för om "Helsingin ja Sipoon rajalla" om "pääkaupunkiseudun ja Sipoon rajalla".
Myllyniemi plagierar alltså inte bara Helsingfors ledning utan upprepar i förslagsdelen även text ur tidigare kapitel i rapporten. Även texten som lånats från Jussi Pajunens anförande vid Helsingfors stadsfullmäktigemöte den 21 juni återfinns förutom på sida 22 (avsnitt 3.1) även i själva förslagsdelen på sida 45 (avsnitt 5.2). Myllyniemi har naturligtvis rätt i att hans förslag avviker avsevärt från Helsingfors förslag, men i själva verket sammanfaller det av Myllyniemi föreslagna området med det område som Helsingfors (enligt HS 19.9) krävde i våras och hela tiden egentligen torde ha varit ute efter.
I förordet till rapporten har författaren gjort vissa omformuleringar. Under rubriken "Selvittäjän ehdotus" i förordet står det att "Helsingin hallinnolliset rajat ovat jo jonkin aikaa haitanneet toimintaedellytyksiä pääkaupunkiseudulla", medan det i den egentliga rapporten (på sidorna 24 och 48) liksom i Helsingfors utlåtande heter "Toimintaedellytyksiä ovat jo jonkin aikaa haitanneet Helsingin hallinnollisen alueen rajat".
Jag vill även påpeka att de stycken som jag citerat och omnämnt i mina blogg inte alls utgör alla stycken i Myllyniemis rapport som även återfinns i Helsingfors utlåtande. Jag har bara lyft fram de texdelar som jag funnit speciellt intressanta. Det är dessutom sannolikt att delar av Myllyniemis rapport som varken återfinns i Pajunens tal eller Helsingfors utlåtande till länsstyrelsen ändå är skrivna av Pajunen eller någon annan i Helsingfors stadskontor, men detta är svårare att bevisa.
Yle Internytt kan berätta att avslöjandena om plagiat ökad tveksamhet i Vanda.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar